12. huhti, 2021

Kaavoituskatsaus 2021: vasemmiston ryhmäpuheenvuoro

Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Kangasalan kaavoituskatsaus 2021 kertoo, että kaavoituksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta monissa asioissa poljetaan paikoillaan. Lähes 40 vuotta kestänyt yksipuolinen kaavoitus ja rakentaminen ovat luoneet infraa ja rakenteita, joiden muuttaminen ei ole helppoa. Pyrkimys sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään rakentamiseen alkaa kuitenkin hiljalleen näkyä, vaikka Kangasalan kokoinen 30 000 asukkaan laiva ei ihan heti käänny riittävästi.

Myönteistä on rakentamisen monipuolistuminen. Nyt rakentumistavoitteena on kaavoituskatsauksen mukaan noin 210 asuntoa vuosittain, mistä noin kolmasosa on kerrostaloasuntoja, neljäsosa rivitaloasuntoja ja loput omakotirakentamista. Tämä on myönteinen muutos verrattuna vuosikymmeniä kestäneeseen lähes yksinomaiseen matalan asumistehokkuuden pientalorakentamiseen. Kaavoituskatsauksen lukija miettii mistä muutos on tullut, kunnan sisältä vai seutuyhteistyön kautta? Saan sen käsityksen, että enempi jälkimmäisestä. Katsauksessa viitataan maakuntakaavaan sekä Tampereen kaupunkiseudun suunnitteluun 2021. Niinpä saamme lukea Pirkanmaan energiastrategiasta sekä alueellisesta biodiversiteettiohjelmasta ja kävelyn sekä pyöräliikenteen kehittämisohjelmasta. Myönteistä on myös ensimmäisten liityntäpysäköintialueiden ilmaantuminen Kangasalan joukkoliikenneväylien varteen. Vuoden loppuun mennessä laaditaan seudullisen lähijunaliikenteen tulevaisuuskuva.

Kaavoituskatsauksessa luvataan myös Sahalahden ja Kuhmalahden rantaosayleiskaavojen valmistumista. Niitä onkin odotettu kohta 10 vuotta. Kaavat ovat erittäin merkittäviä sisältäen maakuntajärvemme Längelmäveden rantoja sekä kymmeniä pienempiä Laipanmaan erämaajärviä ja Kuhmalahdella tärkeitä vesijakoalueen järviä.

Kaavoituskatsausta on kiinnostava verrata Raine Raition toimittamaan kirjaan Edelläkävijän roolissa (2017), jossa tarkasteltiin Kangasalan 50-vuotista kaavoitusta. Onko nyt onnistuttu siinä missä ennen on ollut vaikeuksia? Kirjassa todetaan Kangasalan keskustan osalta, että postimerkkikaavoina tehdyt kaavamuutokset olivat johtaneet sekavaan ja hallitsemattomaan tilanteeseen (s. 112). Kun katsoo tänään Kangasalan keskustaa, siellä näkyy edelleen suunnittelemattomuus, umpimähkäisyys, sekava ja hallitsematon tilanne. Sekasotkun symbolina on järkyttävä kaksikko tornihotelli ja parkkitalo, joissa ei ole hotellia ja autoilijat välttävät parkkitaloa. Kaavoituskatsaus lupaa, että tällä tiellä jatketaan.

Toinen ongelmakohta Kangasalan kaavoituksessa on rakentaminen joukkoliikenneväylien varteen. Lähes 40 vuotta harjoitettu yksipuolinen matalan asumistehokkuuden rakentaminen on ollut lyhytnäköistä, etenkin Tampere-Orivesi radan varressa. Lamminrahkaan, joka on rautatien varressa, ei suunnitella edes pysäkkiä, vaikka sellainen oli Lemetyssä 1990-luvulle saakka. Pääkaupunkiseudun kunnat kaavoittavat asemien ja pysäkkien alueita kehämäisesti. Aseman välittömässä läheisyydessä on korkeaa asumistehokkuutta ja kaupan palveluja sekä liityntäpysäköinnit ja kevyen liikenteen väylät ulommille kehille. Siellä ovat rivi- ja luhtitaloalueet sekä ulompana pientaloalueet.

Kangasalan asemalla on tänään silmänkantamattomiin pientaloalueita. Näin on saatu aikaan absurdi tilanne, että lähijunat eivät enää pysähdy asemalla, vaan ihmiset joutuvat kulkemaan rautatien varresta autolla Tampereelle töihin. Kaavoituskatsaus lupaa lisää pientaloalueita Suinulan asemalle. Tekisi mieli kysyä, että miksi ja miten tämä on sovitettavissa maakunnallisiin lähijunahankkeisiin, joihin nyt on saatavilla valtion rahoitusta?

Kokonaisuutena totean, että laivan suunta on alkanut hiljalleen kääntyä oikein. Tarkkana pitää kuitenkin olla, ettei käy kuin Ever Given –laivalle Suezin kanavassa. Ihminen oli suunnitellut niin ison laivan, ettei kyennyt enää hallitsemaan sen liikkeitä.

Jorma Mäntylä
Vas.

Lisätietoa:
Kangasalan 50 vuoden kaavoituskatsaus: Sydän-Hämeen Lehti 29.12.2017.