'%3e%3ctitle%3eflag%3c/title%3e%3cpath d='M5.728 4.576q0 1.28-1.152 1.952v22.624q0 0.224-0.16 0.384t-0.416 0.192h-1.152q-0.224 0-0.384-0.192t-0.192-0.384v-22.624q-1.12-0.672-1.12-1.952 0-0.96 0.672-1.632t1.6-0.672 1.632 0.672 0.672 1.632zM32 5.728v13.6q0 0.448-0.224 0.704t-0.704 0.48q-3.84 2.080-6.592 2.080-1.088 0-2.208-0.384t-1.92-0.864-2.080-0.864-2.528-0.384q-3.424 0-8.288 2.592-0.32 0.16-0.608 0.16-0.448 0-0.8-0.32t-0.32-0.8v-13.248q0-0.576 0.544-0.992 0.384-0.256 1.408-0.768 4.224-2.144 7.52-2.144 1.92 0 3.584 0.512t3.904 1.568q0.672 0.352 1.568 0.352 0.96 0 2.080-0.384t1.984-0.832 1.568-0.832 0.96-0.384q0.48 0 0.8 0.32t0.352 0.832z'/%3e%3c/svg%3e)
Kangasalan Vasemmisto
'%3e%3ctitle%3epencil%3c/title%3e%3cpath d='M6.496 27.424l1.6-1.632-4.192-4.192-1.632 1.632v1.92h2.304v2.272h1.92zM15.808 10.848q0-0.384-0.384-0.384-0.16 0-0.288 0.128l-9.696 9.664q-0.128 0.128-0.128 0.32 0 0.384 0.416 0.384 0.16 0 0.288-0.128l9.696-9.664q0.096-0.128 0.096-0.32zM14.848 7.424l7.424 7.424-14.848 14.88h-7.424v-7.456zM27.040 9.152q0 0.928-0.64 1.6l-2.976 2.976-7.424-7.456 2.976-2.944q0.64-0.672 1.6-0.672 0.928 0 1.632 0.672l4.192 4.192q0.64 0.704 0.64 1.632z'/%3e%3c/svg%3e)
7. loka, 2019
Valtuustoaloite: Kohti terveellisempää ja ympäristöystävällisempää Kangasalaa
Me valtuutetut esitämme Kangasalan kaupungin ateriapalvelujen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Tämä tukisi kaupunkistrategian mukaisesti asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä laajemmin myös Kangasalan kaupungin vastuuta tehdä järkeviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kangasalan tulee olla edelläkävijä kansanterveydelle ja ympäristölle parempien valintojen kaupunkina. Joukkoruokailu on tehokas tapa saada aikaan positiivisia muutoksia ihmisten ruokailutottumuksiin Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Mari Nivan mukaan. (Kuvio: Maatalousmaan käytön jakautuminen maapallolla. Bar-On & al. 2018.)
Punaisen lihan ja kovan rasvan runsaalla kulutuksella on tutkitusti yhteys yleisimpiin kansantauteihimme sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja suolistosyöpiin. Kasvikunnan tuotteisiin painottuvan ruokavalion on vastaavasti todettu vähentävän riskiä sairastua näihin sairauksiin (Evira, Terveyttä ruoasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014). Kasvisruoan osuuden lisääminen joukkoruokailussa on elintasosairauksia ennaltaehkäisevä toimenpide ja tuottaa myöhemmin säästöjä terveydenhuoltomenoissa. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan monipuolinen kasvis- ja vegaaniruokavalio sopii kaikenikäisille. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Sebastian Hielmin mukaan lihaa kannattaa laittaa ruokaan ennemmin mausteeksi kuin pääaineeksi.
Ruoantuotanto on ympäristön kannalta merkittävä ongelma, mutta myös ratkaisu. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä jopa 70 % johtuu ruuantuotannosta. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan kasvispainotteinen ruokavalio on yksi keskeisistä keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston vaarallisen lämpenemisen välttäminen vaatii lihansyönnin vähentämistä länsimaissa 90 prosentilla.
Esitämme, että Kangasalan kaupungin ateriapalveluille luodaan suunnitelma kustannusarvioinnin kanssa, jonka tavoitteena on lihan ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen ja korvaaminen vastaavan hintaisilla kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Lihan tilalla voidaan tarjota asteittain yhä useammin esimerkiksi kotimaista härkäpapua tai muita kasviproteiinituotteita ja maitotuotteiden tilalla kotimaisia, maitoa vastaavan ravintoarvon omaavia kaurapohjaisia tuotteita.
Kasvipohjaisen ruuan tuottaminen on tehokkaampaa eläinperäiseen verrattuna. Maailman maatalousmaasta 80 % on eläinperäisen tuotannon käytössä. Eläinperäisistä tuotteista saadaan kuitenkin vain 37 % proteiineista ja 18 % kaloreista (Vaclav Smil 2011).
Valtuustoaloite: Kohti terveellisempää ja ympäristöystävällisempää Kangasalaa
Me valtuutetut esitämme Kangasalan kaupungin ateriapalvelujen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Tämä tukisi kaupunkistrategian mukaisesti asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä laajemmin myös Kangasalan kaupungin vastuuta tehdä järkeviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kangasalan tulee olla edelläkävijä kansanterveydelle ja ympäristölle parempien valintojen kaupunkina. Joukkoruokailu on tehokas tapa saada aikaan positiivisia muutoksia ihmisten ruokailutottumuksiin Helsingin yliopiston Ruokakulttuurin professori Mari Nivan mukaan.
Punaisen lihan ja kovan rasvan runsaalla kulutuksella on tutkitusti yhteys yleisimpiin kansantauteihimme sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja suolistosyöpiin. Kasvikunnan tuotteisiin painottuvan ruokavalion on vastaavasti todettu vähentävän riskiä sairastua näihin sairauksiin (Evira, Terveyttä ruoasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014). Kasvisruoan osuuden lisääminen joukkoruokailussa on elintasosairauksia ennaltaehkäisevä toimenpide ja tuottaa myöhemmin säästöjä terveydenhuoltomenoissa. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan monipuolinen kasvis- ja vegaaniruokavalio sopii kaikenikäisille. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Sebastian Hielmin mukaan lihaa kannattaa laittaa ruokaan ennemmin mausteeksi kuin pääaineeksi.
Ruoantuotanto on ympäristön kannalta merkittävä ongelma, mutta myös ratkaisu. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä jopa 70 % johtuu ruuantuotannosta. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan kasvispainotteinen ruokavalio on yksi keskeisistä keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston vaarallisen lämpenemisen välttäminen vaatii lihansyönnin vähentämistä länsimaissa 90 prosentilla.
Esitämme, että Kangasalan kaupungin ateriapalveluille luodaan suunnitelma kustannusarvioinnin kanssa, jonka tavoitteena on lihan ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen ja korvaaminen vastaavan hintaisilla kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Lihan tilalla voidaan tarjota asteittain yhä useammin esimerkiksi kotimaista härkäpapua tai muita kasviproteiinituotteita ja maitotuotteiden tilalla kotimaisia, maitoa vastaavan ravintoarvon omaavia kaurapohjaisia tuotteita.
Kasvipohjaisen ruuan tuottaminen on tehokkaampaa eläinperäiseen verrattuna. Maailman maatalousmaasta 80 % on eläinperäisen tuotannon käytössä. Eläinperäisistä tuotteista saadaan kuitenkin vain 37 % proteiineista ja 18 % kaloreista (Vaclav Smil 2011).
Maailman maatalousmaan käyttö jakautuminen maapallolla. (Bar-On & al. 2018) Tämän graafin valossa ei ole ihme, että ihminen on aiheuttanut maailmanhistorian nopeimman eliöiden joukkosukupuuton. Maatalouden vaatima pinta-ala on pois luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksista.
Lähteet:
-Evira, Terveyttä ruuasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014
-Springmann & al. Nature https://www.nature.com/articles/s41586-018-0594-0.epdf?
-WWF:n living planet -raportti 2018 https://wwf.fi/uhat/lpr/
-Bar-On & al. Pnas 2018 http://www.pnas.org/content/115/25/6506#abstract-2
-Vaclav Smil 2011 http://vaclavsmil.com/wp-content/uploads/PDR37-4.Smil_.pgs613-636.pdf
Lisää aiheesta:
IIKKA NIKKINEN
Jaa tämä sivu