13. kesä, 2018

Valtuutettu Jorma Mäntylä: Kangasalan tilinpäätöksestä 2017

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Elämme noususuhdanteen huipulla, ja tämä on jo muutaman vuoden näkynyt tuntuvana verokertymän nousuna. Kangasalan tilinpäätös 2017 osoittaa peräti 11,7 miljoonan euron ylijäämää. Voimme tietysti olla tyytyväisiä, mutta samalla on kysyttävä onko tuloksesta maksettu liian kova hinta?

Ylijäämän pääasialliset selittäjät ovat verokertymän kasvu sekä henkilöstön tuntuva väheneminen. Verojen tuottoa taas selittää kapitalistinen noususuhdanne, jonka voimakkuutta ei Suomessa eikä täällä Kangasalla 2013-14 leikkausten aikaan monikaan osannut ennakoida. Suomen vienti vetää uudenlaisen D-vitamiinin ansiosta, eli euron arvo on laskenut suhteessa dollariin. Siksi verokertymän nousu on ylittänyt odotukset, ja ei ole yllätys, että kokoomus on jo esittänyt korotettiinko kuntaveroa liikaa ja pitäisikö sitä nyt laskea.

Kokosin valtuustokausien 2013-17 tilinpäätökset (miljoonia euroja):

Lähde: Tilinpäätökset 2013-2017.

Kuluneiden viiden vuoden aikana Kangasala on tehnyt ylijäämää huimaavat 31 miljoonaa euroa. Mihin rahat ovat menneet? Tavallinen kuntalainen näki nelisen vuotta sitten miten palveluja leikattiin ja palvelumaksuja korotettiin. Moni toivoo perustellusti leikattujen palvelujen palauttamista ja palvelumaksujen alentamista.

Vaan ei, Kangasala lyhentää velkaa. Se on nyt 1704 e/asukas (viime vuonna 1986 e/asukas), ja siis reilusti alle Suomen kuntien keskiarvon (2829 e/as). Kun korot ovat historiallisen alhaalla, nollaa tai jopa negatiivisia, olisi mielekästä hyödyntää investoinneissa halpaa rahaa. Onko käymässä niin, että lyhennetään velkaa alhaisten korkojen oloissa ja otetaan lainaa korkotason noustua?

Kaupunginhallitus esittää yksimielisesti huimaavaa 8 miljoonan euron investointivarausta. Palvelukeskukset laskevat yhä vuosittain paljonko menoja on leikattu, mitä toimintoja on lopetettu tai ulkoistettu, ja miten pienemmällä työntekijäjoukolla työtä tehdään. Kangasalan tilastokirja kertoo, että vuonna 2012 kunnalla oli 2112 työntekijää. Vuonna 2017 heitä oli 1877, vähennystä peräti 235. Henkilöstökustannukset ovat tämän seurauksena laskeneet vuonna 2017 yli 3 miljoonaa euroa, ja se onkin verokertymän ohella toinen pääselitys 11,7 m€ ylijäämälle. Olisi järkevää, että reilua ylijäämää käytettäisiin leikattujen palvelukeskusten resurssien palauttamiseen ja palvelumaksujen alentamiseen.

Vaan ei. Kunnanhallitus esittää yksimielisesti, että suurin osa 8 miljoonan euron investointivarauksen yli jäävästä käytetään sekin investointeihin, sinänsä aivan hyväksyttäviin kohteisiin, kuten Ruutanan päiväkotiin, Sahalahden kevytliikenneväylään jne. Haluaisin kuulla onko palvelukeskukset tuomittu ikuisen häviäjän rooliin, eli niille ei ole luvassa edes leikattujen resurssien palautusta? Muistutan, että kaupunkistrategian mukaan tavoitteena on kaupunkilaisten hyvinvointi.

Työterveyshuolto yksityistettiin valtuuston päätöksellä 2016. Perusteluksi ilmoitettiin säästöt. Nyt toteamme, että kulut ovat päinvastoin nousseet, ja vieläpä sadoin tuhansin euroin. Valitettavasti tilinpäätöksessä asiaa piilotellaan. Työterveyttä koskeva luku on kokonaan poistettu tilinpäätöskirjasta. Valtuuston iltakoulussa kerrottiin tarkka summa, mutta aineistoja ei ole valtuuston extranetissä. Joka tapauksessa toteamme, että Terveystalo Oy osaa laskuttaa.

Tilinpäätöksen sivulla 115 kerrotaan, että johdannaissopimus Danske Bankin kanssa on päättynyt 4.6.2017. Mistään ei ilmene lopputulosta, mitä johdannainen maksoi tai tuotti kunnalle. Nämä johdannaiset ovat aiheuttaneet miljoonatappioita muun muassa Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Tampereen kaupungeille. Kuntien ei kuulu olla mukana johdannaisten kaltaisessa riskibisneksessä.

Kokonaisuutena toteamme, että Vasemmiston ryhmä ei tee muutosesityksiä kh:n esitykseen. Edellytämme kuitenkin, että 2019 talousarvion laadinnassa otetaan huomioon pitkään jatkuneet ylijäämät.

Jorma Mäntylä
Vas.