20. tammi, 2020

Tavase vai ei

Sadan vuoden vesisodan välinäytös nähtiin Kangasalan tammikuun valtuustossa. Äänin 34-16 päätettiin ettei kuntalaisaloitteen mukaisesti erota vesiyhtiöstä. Se oli kolmas Kangasalla hylätty kuntalaisaloite.

Valtuuston 20.1. esittelylistalla oli vain yksi isompi asia eli vastaaminen viime elokuussa jätettyyn kuntalaisaloitteeseen. Yli 1200 kannattajaa vaati, että Kangasalan kaupungin tulee erota vesiyhtiö Tavasesta ja näin varmistaa vesilain mukainen Kangasalan etuotto-oikeus Vehoniemenharjun pohjavesivaroihin.

Kuntalaisaloite ei ollut ensimmäinen laatuaan. Toistakymmentä vuotta on tehty aloitteita ja esityksiä ettei Tavase Oy:n tekopohjavesilaitosta rakennettaisi Kangasalle. Pirkanmaalla ja Kangasalla ei ole vesipulaa, joka pakottaisi poikkeuksellisen tekopohjavesiteknologian käyttöön.

Keskustelun sävy on kuitenkin muuttunut. Vielä kymmenen vuotta sitten hankkeella oli kannattajia, mutta nyt heitä ei tunnu löytyvän mistään. Kangasalan tammivaltuustossa kukaan ei suoraan puolustanut Tavasea, vaan puheenvuorojen pääsisältö oli miten siitä päästään eroon. Kaupunginhallituksen vastaus kuntalaisaloitteeseen oli, että Tavasen laitosta ei pidä rakentaa Vehoniemenharjulle, mutta Kangasala pysyy silti yhtiön osakkaana.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen totesi, että Kangasalan kanta on pysyvä: emme halua Tavasen laitosta sijoitettavan tänne, mutta on Kangasalan edun mukaista pysyä osakeyhtiössä. Sakari Eerola (kesk.) sanoi, ettei ole Kangasalan edun mukaista kuulua yhtiöön. Hän teki muutosesityksen, että kaupunki eroaa Tavasesta myymällä tai luovuttamalla osakkeet. Häntä kannatettiin vasemmalta. Kunnanjohtaja Auvinen puolusti edelleen yhtiössä pysymistä: ”Katsotaan lupaprosessi loppuun.”

Sdp ja kokoomus olivat tehneet ryhmäpäätökset pysymisestä yhtiössä. Raimo Kouhia (sd.) totesi, että Kangasala ei tarvitse Tavasea ja vuoden 2012 irtautumispäätös on voimassa, mutta Tampere lopulta päättää tarvitseeko se Tavasen vettä. On Kangasalan edun mukaista pysyä yhtiössä. Mika Ollila (kok.) tuki kaupunginhallituksen esitystä. Osakkaana voimme varmistaa Raikun vedenlaadun, ja ”1200 nimeä on paljon.” On maltettava, ja toimittava oikealla hetkellä.

Jari Leino (ps.) kertoi vastustavansa Tavasea, mutta eroaminen ei poista ongelmia. Osakassopimuksen lunastuslauseke turvaa myyntiriskit. Häntä tuki puoluetoveri Wellu Mäkinen.

Tony Lähde (vihr.) kannatti Sakari Eerolan esitystä ja katsoi, että Valkeakoski oli viisas erotessaan Tavasesta. Hän myös varoitteli, että Pöyryn konsultit lupaavat yhtä vähän ympäristöhaittoja kuin Mekong-joella: ”Yli 1200 allekirjoittajaa ei voi olla väärässä.”

Tero Linna (kesk.) huomautti, että kun Tampere omistaa yli 80% yhtiöstä ”me osallistumme vain kustannuksiin”. Hannu Karppila (kesk.) jatkoi, että olemalla mukana maksamme lisää. Osakkuutemme ei estä myyntiä, jos Tampere niin päättää. Nyt yhtiö on lähes arvoton, mutta toimivana se voi olla jopa 200 miljoonaa.

Anne-Mari Thomassen (sd.) ihmetteli miksi Tavasea vastustetaan niin paljon? Vedestä taistellaan tulevaisuudessa ja siksi hän kannatti kh:n esitystä pysyä yhtiössä. Vesilaitoksen johtaja Antti Kytövaara vastasi kysymykseen ”mikä on kohtuullinen veden hinta”: Vesihuoltolaki säätää, että se on kustannukset ja lisäksi voi olla tuloutusta. Veden hinta ei kaksinkertaistu, vaan Tavasen vaikutus on kohtuullinen. Veden saatavuutta ei voi turvata ilman investointeja. Tero Linna kysyi, miksei investoida omaan kaivoon vaan naapurin kaivoon. Tony Lähde katsoi, että kun rahaa on jo poltettu yli 8 miljoonaa euroa, ei lopulta voida perääntyä, vaan kasvojen menettämisen pelossa laitos rakennetaan. Eroaminen yhtiöstä olisi signaali Tampereelle. Eija Eskola (vihr.) kertoi, että oli 2002 päättämässä Tavasen osakkuudesta. Nyt hävettää, mutta kukaan ei menetetä kasvojaan, jos hanke ei toteudu.

Äänestyksessä kuntalaisaloite kaatui 34-16, 1 tyhjä. Jari Markkinen ja Tony Lähde jättivät eriävät mielipiteet. Persut ja Kd olivat yksimielisesti Tavasen kannalla.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Jaa tämä sivu