13. helmi, 2018

Kangasala Oyj

Kangasala –konserni sai uuden osakeyhtiön helmikuun valtuustossa, kun elinkeinotoimi päätettiin yhtiöittää. Tunnin kokouksessa ehdittiin väitellä kaupungin hankkimien elintarvikkeiden kotimaisuudesta ja Kirkkojärven kemiallisesta käsittelystä.

Kangasalla on katsottu, että kaupungin nykyinen elinkeinotoimi ei ole tehokas. Teollisuusalueille ei ole saatu riittävästi yrityksiä, ja lähivuosina tulee uusia teollisuusalueita Tarastenjärvelle ja Saarenmaalle. Oskari Auvisen asettaman työryhmän selvityksen tulos oli etukäteen asetettu: elinkeinotoimi pitää yhtiöittää. Osakeyhtiö on tehokkaampi, joustavampi ja nopeampi kuin kunnan oma työ. Tämä lause on kuultu moneen kertaan. Ei auttanut, vaikka selvitys totesi suuren osan Pirkanmaan kunnista hoitavan elinkeinotoimen omana työnä.

Elinkeinotoimen nykyiset kustannukset ovat 778 000 euroa vuodessa, mistä palkkakuluja on 107 000 euroa. Yhtiöön on palkattava kallis toimitusjohtaja, jos tulosta mielitään saada aikaan. Vasemmistoliiton ryhmästä esitettiin, että esitetyt lisäpanostukset ja yhtiömuoto lisäävät tuntuvasti kustannuksia. Lyhyessä selvityksessä kulut oli kuitattu kymmenellä rivillä, vaikka kokonaiskustannukset nousevat lähelle miljoonaa vuodessa. Esitys palauttamisesta uuteen käsittelyyn tarkempaa kustannusarviota varten kaatui äänestyksessä 48-3. Business Kangasala Oy aloittaa toimintansa tänä vuonna. Elinkeinotoimen nykyiset työntekijät siirtyvät yhtiöön vanhoina työntekijöinä.

Keskustan ja Mtk:laisten valtuustoaloite eettisesti tuotetun kotimaisen ja lähiruoan lisäämisestä kaupungin hankinnoista tyrmättiin toistamiseen. Ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpään sekä keskustan Hannu Karppilan ja Simo Arran välille puhkesi väittely aiheesta ”EU pakottaa”. Haanpää väitti, että Kangasalan kouluihin ja päiväkoteihin hankitaan niin paljon kotimaista kuin mahdollista, mutta hankinnoissa ei voida soveltaa muita EU-maita syrjiviä ehtoja. Hannu Karppilan mukaan valtuusto ei tee hankintapäätöksiä, joten se voi antaa hankinnoissa sovellettavia suosituksia. Aloitevastaus tuli loppuun käsitellyksi muutoksitta. Täten Kangasalan Pakkalassa eettisesti tuotettu broilerin liha väistyy Hollannista tulevan salmonellasaastuneen broilerilihan tieltä, jos sen hinta on edullisempi.

Kangasalan keskustan Kirkkojärvi saastui pahoin, kun kunta ja urkutehdas laskivat sinne jätevedet lähes puhdistamattomina 1959-80. Järvi muuttui uimakelvottomaksi jo 1960-luvun alussa. Turun lähellä saman kokoinen Littoistenjärvi saastui niin ikään asutuksen ja verkatehtaan takia. Järveä on monin tavoin yritetty elvyttää, ja kun mikään ei auttanut, keväällä 2017 sinne kaadettiin 200 tonnia polyalumiinikloridia. Keskustan valtuustoryhmä oli tehnyt aloitteen, että sama tehtäisiin Kangasalan Kirkkojärvellä. Aloitteen taustalla oli Littoistenjärven laaja lehdistöjulkisuus. Varsinkin Turun Sanomat hehkutti miten järvi kirkastui taikaiskunomaisesti.

Kangasala on perustanut Kirkkojärvi-työryhmän, joka on tutkinut järveä. Se laatii koekalastusten ja tutkimusten perusteella esityksen jatkotoimista. Valtuustoaloitevastauksessa korostettiin asiantuntijatyöryhmän seurantatyön merkitystä ennen uusia toimenpiteitä. Lisäsin tähän, että Littoistenjärvellä todettiin jo viime syksynä veden alkaneen uudelleen samentua. Kemiallinen käsittely ei ole taikaisku, vaan se ilmeisesti joudutaan uusimaan muutaman vuoden välein. Littoistenjärvellä on menossa laaja seurantatutkimus, jonka ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä vuonna. Ennen seurantatutkimuksen valmistumista ei ole aiheellista tilata Kangasalle kemikaalirekkoja.

Kirkkoharjun näkötornia ei koroteta. Tätä koskeva valtuustoaloite ei toteudu. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas eikä sen rakenteita ole mahdollista muuttaa ilman ulkonäön oleellista muuttumista. Mieluummin harvennetaan puustoa tornin ympäriltä näkyvyyden parantamiseksi.

Ilmoitusasiana saatiin kuulla, että Heli Vikman on vetänyt pois Korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituksensa Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtajan valinnasta. Täten virkaa kaksi vuotta viransijaisena hoitanut Marika Lanne on nyt vakituinen sote-johtaja.

13.2.18
Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)