14. marras, 2017

Marraskuun budjettivaltuusto: pientä helpotusta niukkuuteen

Kangasalasta tulee kaupunki vuodenvaihteessa. Ylijäämäisen talousarvion mukaan verot pysyvät ennallaan ja varaudutaan investointeihin. Palvelukeskusten jonoja helpotetaan muutamin uusin viroin, joista yksi tuli Vasemmistoliiton aloitteesta.

Marraskuun 2017 budjettivaltuusto venyi yli kuusituntiseksi ja päättyi vasta iltakymmenen lähestyessä. Kokoukseen tulijoita tervehti Kangasala-talon pihalla pieni mielenosoitus. Kangasalan kaupunki-nimityksen vastustajat olivat koonneet nimiä kahteen kuntalaisaloitteeseen. Ensimmäisessä 1290 allekirjoittajan aloitteessa vaadittiin kunnallista kansanäänestystä kaupunki-nimityksen käytöstä. Toinen 972 allekirjoitusta sisältänyt aloite vaati Kangasalan valtuuston 13.2.2017 tekemän päätöksen kumoamista ja pysymistä kuntana.

Molemmat aloitteet ylittivät laissa säädetyt rajat kunnallisesta kansanäänestyksestä ja kuntalaisaloitteesta. Kansalaismielipiteen ilmaisuina ne olivat herättäneet selvää ärtyneisyyttä kunnan ylimmässä poliittisessa ja virkamiesjohdossa. Kaupunginjohtajaksi haluava Oskari Auvinen oli laatinut puolustuspuheen, peräti 82 dian PowerPointin. Valtuuston ja yleisön onneksi hän piti vain parinkymmenen dian tiivistelmän, jossa puolusti kaupunki-nimitystä myöntäen kuitenkin, että demokratiaa ja kuntalaiskuulemisia olisi pitänyt olla enemmän viime talven päätöksenteossa. Keskustelussa olivat äänessä enimmäkseen kaupunki-muodon vastustajat. Kannattajien pääpuheen piti Merja Hackspik-Tuomisto (kok.), jonka mukaan valtuuston laillisen päätöksen kumoaminen vahingoittaisi kunnan julkisuuskuvaa. Hän myönsi, kuten myös puoluetoveri Mika Ollila, että enemmän avoimuutta ja demokratiaa olisi kaivattu, ja siksi tästä päätöksenteosta on jatkossa otettava opiksi. Wellu Mäkinen (ps.) oli kaupunki-nimityksen kannalla ja väitti, että kuntalaisaloitteiden allekirjoittajat edustavat vähemmistöä Kangasalla. Vastasin hänelle, että kun kunta ei kuule kansalaisia niin tiedotusvälineet kuulevat. Aamulehden gallupissa 24.2.2017 oli kunta-nimen kannalla 86,5% ja 13,5% halusi kaupunki-nimen. Kangasalan Sanomien gallupiin 1.2.2017 vastasi 413 henkilöä. Vain 20% kannatti kaupunkia ja 80% halusi pysyvä kuntana. Otannat olivat riittäviä yleistystä varten, joten kuntalaisaloitteilla on ollut selkeä kuntalaisten tuki takanaan.

Kunnallista kansanäänestystä valtuustossa ei kannatettu. Kaupunki-päätöksen kumoamista esitti Marko Törhönen (ps.), jota kannatti Sakari Eerola (kesk.). Muutosesitys kaatui äänin 23-28, joten Kangasalasta tulee vuodenvaihteessa kaupunki. Vasemmistoliiton ryhmä kannatti kuntana pysymistä, kuten puolue äänesti jo helmikuussa 2017.

Kunnallinen tuloveroprosentti pysyy ennallaan vuonna 2018 eli se on 21. Samoin kiinteistöveroprosentit säilyvät. Kokoomusvaltuutettujen puheissa tosin haaveiltiin kuntaveron alentamisesta, kuten Helsingissä, mutta Kangasalan suurten investointien lähestyessä se nähtiin vaikeaksi, joten muutosesityksiä ei tullut.

Kangasalan talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-20 esittelivät kunnanjohtaja Oskari Auvinen ja talouspäällikkö Seppo Saarinen. Vaikka Vasemmistoliitto arvosteli eräitä asiakirjan kohtia, todettiin myös talousarvion laatimisen vaikeus. Eletään kapitalistisen noususuhdanteen aallonharjalla. Edellinen taantuma oli vuosien 2007-09 finanssi- ja eurokriisi, ja siitä on nyt kymmenen vuotta. Kapitalismin syklit ovat viimeiset 300 vuotta olleet noin kymmenen vuoden mittaisia. Talouslehdissä spekuloidaan jo mikä seuraavan kriisin laukaisee, onko se Italian pankkilaitos vai pyramidihuijaus virtuaalivaluutta bitcoin. Epävarmuutta tulevaisuuteen kunnissa lisäävät kotoisen hallituksemme puuhaamat SOTE- ja maakuntauudistukset valtionosuusleikkureineen. Näissä oloissa budjetin laatiminen etenkin vuodelle 2020 vaatii ajoittain hyvää huumorintajua.

Talousarvion 2018 ylijäämäksi oli merkitty 0,75 miljoonaa. Investointeihin käytetään 18,9 mE. Kunnan lainakanta on tulevana vuonna 1781 euroa asukasta kohti, mikä on reilusti vähemmän kuin maan keskitaso 2939 e. Lainakannan arvioidaan nousevan noin 2000 euroon asukasta kohti, kun Lamminrahkan rakentaminen alkaa.

Ylijäämäiseen talousarvioon oli merkitty muutamia uusia virkoja lähinnä sivistyskeskukseen ja tekniseen keskukseen, mutta ei yhtään sosiaali- ja terveyskeskukseen. Siksi Ranja Aukee (vas.) teki Iikka Nikkisen ja monen muun kannattamana esityksen yhden erityissosiaalityöntekijän palkkaamisesta perheneuvolaan 1.3.2018 alkaen. Esitys hyväksyttiin kunnanjohtajan vastalauseista huolimatta äänin 29-21, 1 tyhjä.

Jussi Jokilampi (ps.) arvosteli Kangasala-taloa ja kulttuurin suosimista liikunnan ja urheilun kustannuksella. Hän esitti 30 000 euron lisäystä urheiluseuroille ja vastaavaa leikkausta Kangasala-talon museotoiminnasta. Esitys kaatui äänin 37-12, 2 tyhjää.

Simo Arra (kesk.) oli tyytymätön keskeneräiseen Huutijärvi-Sahalahti kevyen liikenteen väylään ja esitti 100 000 euron vuotuisen määrärahan kaksinkertaistamista. Esitys meni nurin äänin 44-7.

Palvelusetelistä puhkesi pitkä keskustelu, kun useissa puheenvuoroissa kyseenalaistettiin sivistyskeskuksen 0,5 mE määräraha ostoihin yksityisiltä päiväkodeilta. Puheenvuoroissa viitattiin tutkimuksiin, joiden mukaan säästöistä ei ole näyttöjä ja lisäksi palveluseteleillä on selvä eriarvoistava vaikutus. Raimo Kouhia (sd.) ilmoitti tiukkasanaisesti, että palveluseteliostoille on tulossa katto. Hän viittasi ammattiliitto JHL:n tutkimukseen. Lisäsin tähän, että Sipilän hallituksen päätös päivähoitomaksujen alentamisesta koskee kunnallisia päiväkoteja, ei yksityisiä. Hinnanalennuksen seurauksena kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä kasvaa varmasti Kangasallakin, mutta kunta vastaa lisäämällä ostoja yksityisiltä. Lisäksi kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta, mitä yksityisillä ei ole. Siksi kuntien on turvattava palvelutarjonta. Lastentarhanopettajien liitto on arvioinut, että yksityinen tarjonta voisi olla 20% luokkaa ilman, että julkisen puolen tarjonta vaarantuisi. Kangasalla kiintiö on täynnä.

Palvelusetelistä käydään jatkossa varmasti lisää keskustelua muuallakin kuin Kangasalla.

Perussuomalaisten valtuustoaloite ruotsin kielen pakollisen opetuksen lopettamisesta oli saanut kunnanhallituksesta vastauksen, että kunta voi osallistua Opetushallituksen järjestämään kielikokeiluun. Päätös asiasta tehdään, kun kielikokeilun haku alkaa.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Jaa tämä sivu