Alli Vähätiitto, Toni Ilmaniemi ja Timo Rautanen kiittävät äänestäjiä tuesta. (Kuva: Pertti Salo 22.1.22)

Kangasalan Vasemmistoliitto ja ehdokkaat Toni Ilmaniemi, Timo Rautanen ja Alli Vähätiitto kiittävät äänestäjiä kannatuksesta. Vasemmistoliiton kannatus Pirkanmaalla on nyt 10,7% ja äänimäärä nousi yli 2%.

Tästä jatketaan kohti eduskuntavaaleja 2023.

Kangasalan vasemmiston aluevaaliehdokkaat

Kangasalan Vasemmistoliitto ry:llä on kolme ehdokasta 23.1.2022 pidettävissä aluevaaleissa.

Ilmaniemi, Toni, 29, sairaanhoitaja, Kangasala, Suorama
Rautanen, Timo, 56, linja-autonkuljettaja, työkyvyttömyyseläkeläinen, Kangasala, Suntinmäki
Vähätiitto, Alli, 26, sosionomi (AMK), Kangasala, Suorama

Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat Pirkanmaalla.

Vasemmistoliiton sote-vaaliohjelma.

Toni Ilmaniemi

Toni Ilmaniemi, nro 23.

Terveydenhuollon ammattilainen Toni Ilmaniemi pitää tärkeänä, että tulevissa aluevaltuustoissa päätöksenteko pohjautuu tutkittuun tietoon. Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat hänelle toinen keskeinen asia.

- Sote-uudistuksella voidaan tarkastella laajemman alueen palveluiden tuottoa kokonaisuutena, tehdä suurempia linjauksia ja panostaa laajemmin yhteiseen hyvinvointiin. Tämä vaatii kuitenkin siihen valmiita päättäjiä, jotka asettavat tavoitteeksi hyvinvoinnin lisäämisen, Toni Ilmaniemi sanoo.

Toni Ilmaniemi on 29-vuotias anestesiahoitaja ja sairaanhoitaja (AMK). Hän on naimisissa ja asuu Kangasalan Suoramalla. Perheessä on kaksi lasta. Toni on Kangasalan vasemmiston varapuheenjohtaja ja hänet löytää Facebookista:

https://www.facebook.com/Toni-Ilmaniemi-100679712487851

Ilmaniemi arvostelee Kangasalan sote-palveluja, joissa on runsaasti kehitettävää.

- Kaupunki rakentaa vahvasti imagoa pienenä nykyaikaisena kaupunkina, mutta terveyspalveluiden tuotto ei ole tämän suunnitelman tasalla. Erityisesti päivystys ja hoitoon pääseminen vaativat uudistamista. Työnantajana Kangasalan tulisi jo ennen sote-palveluiden siirtymistä panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jatkossa on erityisen tärkeää puuttua asioihin, jotka on tehty huonosti mutta ylläpitää ja edelleen parantaa hyvin tehtyä. Neuvolat ovat asiakkaan näkökulmasta olleet toimivia. Lisäksi pitäisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja kattavaan koulu- ja opiskelijaterveyden ja mielenterveyden hoitoon, Ilmaniemi sanoo.

Toni Ilmaniemi ryhtyi ehdokkaaksi, koska sote-alan ammattilaisena hänellä on näkemystä siihen, miten asiat kannattaisi tehdä.

- Terveydenhuollon koulutus pohjautuu tutkittuun tietoon ja uskon, että samalta pohjalta löytyvät ratkaisut soten ongelmiin. Ja toisaalta kukaan ehdokas ei ole asioista yhtä paljon samaa mieltä, kuin itse olen itseni kanssa, joten ainakin äänestyspäätös on helppo.

Kampanjassaan Ilmaniemi haluaa nostaa esiin ennaltaehkäisyn ja sote-alan työntekijöiden jaksaminen.

Haastattelu ja kuva:
JORMA MÄNTYLÄ

Timo Rautanen

Timo Rautanen, nro 76.

Kangasalan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Timo Rautanen haluaa olla vaikuttamassa sote-palvelujen kehittämiseen sekä taistella lähipalveluiden puolesta myös kuntakeskusten ulkopuolisilla alueilla.

- Erittäin tärkeänä asiana haluaisin kiinnittää huomiota mielenterveyspalveluiden huonoon saatavuuteen, ja varsinkin lasten ja nuorten laittoman pitkiin jonotusaikoihin. Lähipalvelut tulee säilyttää olemassa olevien kaltaisina myös kuntien reuna-alueilla, Timo Rautanen sanoo.

Timo Rautanen, 56, Kangasalan Suntinmäestä on naimisissa ja hänellä on kaksi aikuista lasta. Hän on ylioppilas Kangasalan lukiosta ja suorittanut kunnallisalan perusopinnot Tampereen yliopistossa. Ammatiltaan hän on linja-autonkuljettaja, nykyisin työkyvyttömyyseläkeläinen. Rautanen on pitkäaikainen Kangasalan Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Pirkanmaan Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen sekä Mobilia-säätiön valtuuston varajäsen. Timo löytyy Facebookista:

facebook.com/timo.rautanen.

Kangasalan sote-palvelut ovat Rautasen mielestä rakenteensa puolesta varsin samankaltaisia kuin Tampereella, mukaan lukien ongelmat ja huonot puolet.

- Pääosilla alueista lääkärin vastaanotolle pääsy on varsin hidasta, jonot ovat pitkiä ja samaan aikaan on jatkuva pula vakituisista lääkäreistä. Kangasalla lääkäripulan suurimpana syynä on suuri vaihtuvuus, jonka suurimpana syynä lienevät johtamisongelmat. Samaan aikaan ovat hoitoon pääsyä hidastaneet jatkuvat puhelinongelmat ajanvarauksessa. Vanhusten ja vammaisten hoitohan on lähes kokonaan ulkoistettu halvimmilla tarjouksilla voittaneille yhtiöille, mikä näkyy laadun rappeutumisena, hoitovirheinä ja lääkehoidon puutteina.

- Sote-uudistuksen suurimpina tavoitteena on ollut hoitoon pääsyn nopeutuminen, alueellisten terveyserojen kaventaminen ja parempi kustannustehokkuus. Hoitoon pääsy tullee varmasti nopeutumaan lakiin kirjatun 7 vuorokauden hoitotakuun myötä, mutta miten tuo hoitotakuu aiotaan toteuttaa lääkäripulasta kärsivillä alueilla? Toivottavasti ei ainakaan palveluseteleillä yksityiseen sairaanhoitoon.

- Alueellisten erojen kaventaminen vaatii rahoituksellisesti erityistä huomiota, jotta asukaspohjiltaan ja keski-ikiensä puolesta erilaiset alueet saavat kukin tarpeellisen rahamäärän käytettäväksi. Kustannustehokkuuden toteutumisen edellytyksenä on ehdottomasti, että keskiportaan virkamieskuntaa ei paisuteta, vaan varat ohjataan suorittavan portaan palkkoihin ja rekrytointeihin. Aika näyttää miten uudistus lähtee toimimaan ja miten alueellisten palvelujen ja varsinkin lähipalveluiden käy.

Haastattelu ja kuva:
JORMA MÄNTYLÄ

Alli Vähätiitto

Sosiaaliohjaaja Alli Vähätiitto katsoo, että sosiaalialan työntekijöiden työolot ja -ehdot kaipaavat nopeasti parannusta. Siksi hän on ehdokkaana aluevaaleissa.

- Sosiaalipalvelut ja sosiaalialan työntekijät jäävät keskustelussa terveyspalveluiden varjoon. Sosiaalityöntekijöistä on kova pula Pirkanmaallakin, jonka vuoksi lakisääteisten tehtävien hoitaminen vaarantuu useassa kunnassa. Sotealan työvoimapulaan tulee välittömästi laittaa lisää resursseja. Siihen vaikuttavat muun muassa asiakasmitoitukset, asiantunteva johtaminen ja työn vaativuutta vastaava palkka, Vähätiitto sanoo.

- Sosiaalipalvelut tulee järjestää hyvinvointialueella asiakaslähtöisesti ja varmistaa, että moniammatillinen yhteistyö on sujuvaa ja asiakkaan tarpeen mukaista. Sosiaalipalveluiden tulee olla maksuttomia ja asiakkaan tarpeen mukaisia.

Alli Vähätiitto on 26-vuotias sosionomi (AMK). Hän työskentelee sosiaaliohjaajana työllisyyspalveluissa ja asuu avopuolison ja kissan kanssa Kangasalan Pikkolassa. Hän on Kangasalan vasemmistoliiton johtokunnan jäsen. Netistä Allin löytää osoitteista:

www.facebook.com/vahatiittoalli ja
www.instagram.com/vahatiittoalli.

Kangasalan sote-palveluissa Vähätiitto pitää hyvänä, että terveyskeskuspalveluita ei ole keskitetty yhteen paikkaan.

- Alueelliset erot ovat kuitenkin hoidon saamisessa suuria, eivätkä lähelläkään tavoiteaikoja. Puhelinpalvelut ovat pahoin ruuhkautuneet, eikä puheluihin vastata aina lakisääteisissä ajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut kaipaavat yksinkertaisesti lisää resursseja ja lisää ennaltaehkäiseviä palveluita.

- Sote-uudistus on tarpeellinen ja vihdoin nykyinen hallitus on sen saanut hyväksyttyä. Hyvinvointialueet pystyvät kuntia suuremmilla hartioilla jakamaan taloudellisia kustannuksia ja yhdenmukaistamaan käytäntöjä, jolloin palvelut ovat yhdenvertaisempia. Uudistuksessa tulee kuitenkin pitää huolta, etteivät alueiden pienemmät kunnat jää isompien jalkoihin ja palvelut ovat koko Pirkanmaalla saatavilla läheltä ja helposti.

Alli Vähätiitto lähti ehdokkaaksi, koska aluevaltuustoon tarvitaan ihmisiä, jotka puolustavat jokaisen ihmisen oikeutta toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin.

- Uudistuksessa on varmistettava, että palveluihin pääsy on mahdollisimman helppoa ja palveluita löytyy jokaisen ihmisen tarpeisiin varallisuudesta riippumatta. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, että paljon palveluita tarvitsevat pääsevät palveluihin ja pysyvät palveluissa. Tällä hetkellä palveluita ei välttämättä saa, vaikka niille olisi akuutti tarve. Ihmisiä ohjataan luukulta toiselle tai suljetaan pois, koska tietyt kriteerit eivät täyty tai palveluihin pääsy kestää kohtuuttoman kauan. Tulevaisuudessa palveluiden tulee olla tarpeen mukaan järjestettyjä ja kynnys niihin pääsemiseksi mahdollisimman matala.

Haastattelu ja kuva:
JORMA MÄNTYLÄ

Vasemmiston sote: Lisää hoivaa tarvitaan, mistä rahat ja tekijät?

Lina Van Aerschot ja Marjatta Stenius-Kaukonen.

Kangasalan vasemmiston sote-tapahtumassa 9.12. pohdittiin mikä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuus. Molemmat pääesiintyjät sekä yleisö totesivat, että hoivapalvelujen tarve kasvaa. Nyt ja tulevaisuudessa on ratkaistava mistä otetaan rahat ja resurssit sekä miten ne jaetaan.

Tulossa olevasta suuresta sote-uudistuksesta on suuri epävarmuus. Se voi ratkaista jotain, mutta on myös vaara, että alueelliset sekä tulo- ja varallisuuserot kasvavat.

Yliopistotutkija Lina Van Aerschot puhui hyvinvoinnista ja hoivaköyhyydestä. Yli 65-vuotiaista suomalaisista 400 000 asuu yksin. Kolmannes yli 75-vuotiaista on pienituloisia ja 40% eläkeläisistä on kokenut toimeentulovaikeuksia. Muisti- ja monisairaiden määrä kasvaa. Keskimääräinen elinikä nousee ja yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa. Väestö vanhenee ja palvelun tarpeet kasvavat, erityisesti viimeisen viiden elinvuoden aikana.

Kunnissa tähän on vastattu lisäämällä kotihoitoa. Lina Van Aerschotin mukaan kotihoidon lisääminen ei ole enää mahdollista. Vähitellen on syntynyt ilmiö, jonka professori Teppo Kröger on nimennyt hoivaköyhyydeksi: ihmisiä jää vaille apua kokonaan tai osittain. Ihmisistä ei huolehdita riittävästi ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelulupaus rikotaan.

- Hoivaköyhyys on sosiaalipolitiikan epäonnistumista. Se on pohjoismaisen universalismin ja Suomen perustuslain vastainen tilanne. Uusien hyvinvointialueiden on tuotettava vanhuspalveluja yhä suuremmalle joukolle yksinasuvia, muistisairaita sekä erittäin iäkkäitä ihmisiä, Van Aerschot tiivisti.

           Toteutuuko alueellinen tasa-arvo?

Pitkäaikainen kansanedustaja ja maakuntaneuvos Marjatta Stenius-Kaukonen asuu nykyään eläkeläisenä maalla Pälkäneen Rautajärvellä. Diabetes 1:tä sairastava Stenius-Kaukonen on toiminut yli 40 vuotta Tampereen diabetesyhdistyksessä ja on sen kunniapuheenjohtaja. Hänen esityksensä otsikko oli terveyspalvelujen tarve Kangasalan ja Pälkäneen alueella.

Pälkäneen sote-palvelut tuottaa Kangasala. Kuhmalahden terveysaseman lakkauttaminen oli Stenius-Kaukoselle hankala paikka, sillä se oli hänelle lähin terveysasema 2,5 kilometrin päässä. Diabeteksen hoito vaikeutui kerta heitolla.

- Pälkäneen väestössä eläkeläisiä on huomattavasti enemmän kuin Kangasalla. Siksi myös diabetestä sairastavien määrä on suhteessa lähes kaksinkertainen, Stenius-Kaukonen selvitti.

- Palveluverkko Pirkanmaalla 2018 –suunnitelman mukaan palvelupisteet tarkentuvat jatkotyöskentelyssä. Sote-keskusten johtamisessa luvataan uudistaa ja hyödyntää uusinta tutkimus- ja kehittämistietoa. Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa ei kuitenkaan näy palvelupisteitä Luopioisten ja Kuhmalahden alueella, Stenius-Kaukonen huomautti.

Yleisöpuheenvuoroissa todettiin, että aluevaaleissa voivat menestyä suurten kaupunkien taloudellisesti ja terveydellisesti hyvinvoivat alueet, jotka pyrkivät turvaamaan asemansa. Kangasalan vasemmiston sote-tapahtuman avannut Alli Vähätiitto korostikin siksi sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon tärkeyttä.

Teksti ja kuvat
JORMA MÄNTYLÄ

Kangasalan vasemmisto kiittää

Kangasalan Vasemmistoliitto ry kiittää äänestäjiä tuesta kuntavaaleissa 2021.

Timo Rautanen
Puheenjohtaja

Jorma Mäntylä
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kangasala kuntoon - Vasemmiston kuuden kohdan ohjelma

Kangasala kuntoon -  Vasemmiston 6 kohdan ohjelma

1. Terveydenhuolto. Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio ja demokratia, kun kansanterveyslaki säädettiin 1972. Koko maahan tuli verovaroin kustannettu tasa-arvoinen terveyskeskusjärjestelmä, jossa kunnilla on päävastuu.
Terveyskeskuksen palvelumaksut on poistettava. Terveydenhuolto on järjestettävä ja tuotettava julkisesti yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin täydentäessä palveluja. Yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Kuntalaisten verovarojen ei pidä valua kansainvälisten terveysjättien voittoihin ja veroparatiiseihin. Yhtiömuotoisiin julkisiin palveluihin on sovellettava julkisuuslakia. Erikoissairaanhoito tulee siirtää valtion tukemille kuntayhtymille, maakunnille ja yliopistosairaaloille.

Kaikkien kuntalaisten on saatava yhtä hyviä palveluita kuin työterveyshuollon piirissä olevien. Kunnassa on oltava kattava terveysasemaverkosto. Palveluseteli on yritystukiainen, jonka avulla veronmaksajat kustantavat osan yksityisten terveysfirmojen kuluista. Se suosii varakkaita ja hyvin toimeen tulevia.

2. Sosiaalitoimi. Sosiaalipalvelujen tuottaminen kuuluu kunnille. Siirtäminen maakunnille etäännyttää käyttäjistä. Toimeentulotuen siirtäminen Kelalle osoittaa miten etääntyminen tapahtuu. Sosiaalityön avulla turvataan minimitoimeentulo ja mahdollisuudet selvitä elämässä. Kuntien on otettava käyttöön sosiaalinen luototus ja varmistettava velkaneuvonnan toimivuus. Sote-uudistuksen ja muiden merkittävien päätösten yhteydessä pitää tehdä sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolten tasa-arvo on otettava päätöksenteossa huomioon. Vanhushoivaa ei saa heikentää eikä hoitajien määrää ole varaa vähentää. Vanhuspalvelulain säädösten noudattamista kunnissa on valvottava nykyistä tehokkaammin.

Ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen tulee halvemmaksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Perheille pitää olla tarjolla konkreettista kotiapua ja psykososiaalista tukea. Perhetyön tulee olla yksi saumaton palvelukokonaisuus eikä perheitä saa pallotella palveluiden välillä. Vammaisten ja muiden erityisryhmien pitää saada päättää oma asuinpaikkansa.

Elämänmittaisia palveluita ei tule kilpailuttaa, vaan palvelut pitää järjestää henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei pidä yhtiöittää eikä maakuntiin pidä tuoda epäonnistunutta tilaaja-tuottajamallia. Sosiaalipalvelut on järjestettävä ja tuotettava julkisesti yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin täydentäessä palveluja. Yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa oleviin työehtosopimuksiin.

3. Sivistystoimi. Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio ja demokratia, kun peruskoululaki säädettiin 1968. Koulutuksen on oltava kaikilla tasoilla verovaroin kustannettua ja käyttäjille maksutonta. Vasemmistoliitto ei hyväksy lukukausimaksuja. Toisen asteen tutkinto on työelämän osaamisvaatimusten kasvun myötä nykypäivänä välttämättömyys. Oppivelvollisuuden laajentaminen auttaa jokaisen nuoren toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää panostuksia koulutuksen laatuun sekä toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin ja tukeen.

Kangasalla tarvitaan kattava peruskouluverkko, lukio ja ammatillinen oppilaitos. Kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille pitää taata aloituspaikka toisen asteen koulutuksessa.
Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Painopisteen on oltava kunnan omassa palvelutuotannossa. Palveluseteli on yritystukiainen, jonka avulla veronmaksajat kustantavat osan yksityisten päiväkotien kuluista. Se suosii varakkaita ja hyvin toimeen tulevia.

Yhdellä varhaiskasvatuksen ammattilaisella voi olla vastuullaan korkeintaan seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta tai neljä alle kolmevuotiasta lasta. Peruskouluissa tulee olla enintään 20 oppilaan ryhmäkoot.

Kouluterveydenhuollon, kuraattoripalveluiden ja koulupsykologien määrän tulee olla riittävä sekä palveluiden lasten ja nuorten saavutettavissa.

Erityisopetusta tulee olla tarjolla kaikilla koulutusasteilla ja koulunkäynninohjaajia tulee olla riittävästi. Opetushenkilökunnan työhyvinvoinnista pidetään huolta.

Kunnan on otettava vastaan opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen myönnettäviä valtionavustuksia. Kirjastotointa on vahvistettava ja kirjastoverkko on säilytettävä vähintään nykyisellään kuten myös kirjastoauton reitit. Kirjaston palvelujen tulee olla maksuttomia.
Kunnan tulee taata taide- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus jokaiselle kuntalaiselle iästä, varallisuudesta tai toimintakyvystä riippumatta. Prosenttiperiaatteen käyttö sote-toiminnassa varmistaa, että yksilön oikeus taiteeseen ja kulttuuriin toteutuu aina itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja erityisesti kuormittavissa elämänvaiheissa, sen lisäksi, että laadukkaasta taiteesta osana hoitoa on hyötyä terveydelle ja hyvinvoinnille. Ammattitaiteilijoiden toimintaedellytyksiä tulee tukea ja taiteilijan työ tulee korvata reilujen palkkiokäytäntöjen mukaisesti.

4. Tekninen toimi. Kangasalan kaavoitus ja maankäyttö on demokratisoitava. Kunnassa on 40 vuotta suosittu markkinaehtoista matalan asumistehokkuuden rakentamista, joka on maapohjaa tuhlaavaa, epäekologista sekä kunnan sosiaalista rakennetta vinouttavaa. Kaavoituksen on ohjattava ja mahdollistettava ekologista ja omavaraista asumista. Kaupungin tulee kaavoittaa omassa omistuksessa olevaa maata ja käyttää laissa säädettyä etuosto-oikeutta rakennusmaan hankinnassa.

Kaavoituksessa tulee kuulla asianosaisia ja kansalaisjärjestöjä sekä ottaa huomioon ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Suuremmat tontit ovat tarpeen omatarvetuotannon vaatimien rakennusten vuoksi. Lämpimiksi tarkoitettujen talojen tontit on kaavoitettava eteläisille aurinkoisille paikoille aurinkosähköpaneeleita varten. Kangasalla tulee olla sosiaalista asuntotuotantoa.

Kangasalan on panostettava laadukkaaseen rakentamiseen ja rakennuksien ylläpitoon, jotta voidaan ennaltaehkäistä vakavia ongelmia kuten esimerkiksi sisäilmaongelmia. Heikkolaatuisien rakennusten puolesta kunnan on järjestelmällisesti sitouduttava ongelmien korjaamiseen paikkakunnan ammattirakentajia työllistäen.

Teknisen toimen palvelut on tuotettava kunnan omana työnä. Yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa olevien työehtosopimuksiin.

Vesilaitosta ei tule yhtiöittää, vaan se on palautettava tekniseen keskukseen. Kaupungin tulee irtautua Tavase Oy:stä.

5. Ympäristö. Luonnonkauniilla kunnalla kansallismaisemineen on edellytykset nousta cleantech-keskittymäksi sekä puhtaiden elintarvikkeiden tuottajaksi. Pitkään jatkunut maa-aineksen otto ja piittaamattomuus luonnosta on vahingoittanut kunnan julkisuuskuvaa. Kangasalan on huolehdittava luonnostaan ja metsäomaisuudestaan, jotta hiilineutraali Suomi 2035 toteutuu.

Asumistehokkuutta on nostettava ja asumista on keskitettävä hyvien liikenneyhteyksien ääreen. Lähijunaliikenne on palautettava Tampere-Orivesi -radalle. Tampereen kaupunkiraitiotien on jatkuttava Lamminrahkan alueelle.

6. Demokratia. Kunta on demokraattisen itsehallinnon paikallisyksikkö.

Hallintosäännön muutokset sekä yhtiöittämiset ja yksityistämiset ovat heikentäneet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia Kangasalla. Luottamushenkilöiden määrää on pienennetty. Valtaa on siirretty valtuuston ja julkisuuslain ulottumattomiin osakeyhtiöihin ja virkamiehille. Vaaleilla valitun valtuuston asemaa on vahvistettava. Yhtiöitettyä palvelutuotantoa tulee palauttaa kunnan omaksi työksi. Ostopalveluja käytettäessä yksityisten palveluntuottajien on sitouduttava eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon sekä voimassa olevien työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin. Kunnan sijoitusomaisuutta varten on laadittava eettinen ohjeisto. Varoja ei tule sijoittaa työehdoista ja ympäristöstä piittaamattomiin tai veroparatiisiyrityksiin tai ottaa johdannaissopimusten kaltaisia riskejä.

Kangasalan Vasemmistoliitto 30.3.2021

Kangasalan Vasuri 2021

Vasuri on täällä tänään.

Kangasalan Vasemmistoliiton vaalilehti Vasuri ilmestyi 26.5.2021. Lehdessä on Kangasalan vasemmiston vaaliohjelma sekä kaikkien kuntavaaliehdokkaiden esittelyt.

LEHTI ON LADATTAVISSA TÄSTÄ.

Vasuri on jaettu 11000 kpl painoksena Kangasalan alueella. Sähköinen julkaisu on vapaasti jaettavissa.

Kangasalan vasemmisto avasi kuntavaalikampanjan

Kangasalan vasemmiston ehdokkaita 2021: Leena Lehtiniemi, Elina Salmi, Marja Pekkarinen, Jorma Mäntylä ja Taito Mikkonen.

Aurinkoinen sää suosi Kangasalan vasemmiston kuntavaalikampanjan avajaisia keskusaukiolla lauantaina 13.2. Väkeä oli ja ehdokkaita jututettiin.

Kangasalan vasemmisto lähtee kuntavaaleihin 2021 puolustaen paikallisdemokratiaa sekä julkisia palveluja. Tavoitteena on yhden valtuustopaikan lisäys.
- Viime eduskuntavaaleissa äänimäärä nousi yli tuhannen, millä lisäpaikka on tulossa, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Mäntylä.

Kangasalan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Pertti Salon mukaan ehdokashankinta on sujunut hyvin ja ensimmäiset 15 on nimetty.

Kuntavaalit pidetään 18.4.2021. Ehdokasasettelu päättyy 9.3. ●

Kuntalaisten Kangasala

Kangasalan valtuustosalissa on paljon tyhjiä paikkoja huhtikuussa 2021.

Haluatko olla vaikuttamassa miten 250 miljoonaa euroa jaetaan vuosittain?

Kangasalan Vasemmistoliitto lähtee kuntavaaleihin 2021 demokratian puolustamiseksi ja laajentamiseksi. Tavoitteena on tehdä Kangasalasta oikeudenmukainen ja demokraattinen sekä palveleva kunta, jossa huolehditaan kaikista sekä erityisesti heikommista ja vähävaraisista.

Vasemmiston mahdollisimman laaja vaaliliitto vaikuttaa muutosvoimana kuntayhteisön, kaupungin kehittämiseksi kuntalaisten toivomusten ja etujen mukaisesti. Tavoitteet konkretisoidaan yhdessä ehdokkaiden kanssa.

Sinä, joka haluat edistää kuntalaisten ja vasemmiston yhteisiä tavoitteita: tule ehdokkaaksi. Se on teko paremman Kangasalan puolesta.

Jos ehdokkuus kiinnostaa, ota yhteyttä: puheenjohtaja Pertti Salo p. 040 7297989 tai s-posti pertti.pertsa.salo@gmail.com

Eduskuntavaalit 2019: Kiitos äänestäjille!

Kangasalan Vasemmistoliitto ja Iikka Nikkinen kiittävät kaikkia äänestäjiään tuesta eduskuntavaaleissa. Saimme Kangasalla 1014 ääntä, missä on lisäystä edellisistä eduskuntavaaleista 169 ääntä ja kuntavaaleista 2017 lisäys on 136 ääntä. Ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen saimme yli tuhat ääntä. Seuraavissa kuntavaaleissa se tarkoittaa 4-5 valtuutettua.

Lämmin kiitos tuesta!

Eduskuntavaalit 2019: Iikka Nikkinen haluaa palauttaa uskon politiikkaan

- Haluan palauttaa ihmisten uskon ja luottamuksen politiikkaan. Se on pahimmillaan nykyään ilkeää. Voimakas vastakkainasettelu sumentaa yhteistyökykyä ja heikentää mahdollisuuksia vastata tärkeisiin kysymyksiin, sanoo Kangasalan vasemmiston kansanedustajaehdokas Iikka Nikkinen.

Kuhmalahdella puolisonsa Annan kanssa asuva Iikka Nikkinen on 33-vuotias henkilöstö- ja työsuojeluvastaava. Pariskunta muutti Tampereelta vuonna 2015.

- Pieni talo maaseudulla oli se meidän juttu. Löysimme kotimme nopeasti, kävimme katsomassa ja muutimme jo muutaman kuukauden päästä Kuhmalahteen. Rakastuimme taloon, pihaan ja tähän alueeseen välittömästi. Laipanmaan upeat metsät lähellä ja suora bussiyhteys heti kotimme vierestä vahvistivat päätöksen. 

Iikka Nikkinen on Kangasalla ensimmäisen kauden valtuutettu sekä tarkastuslautakunnan jäsen. Hän on Kangasalan vasemmiston puheenjohtaja sekä Pirkanmaan piirihallituksen jäsen. Lisäksi Iikka oli yksi kahdestakymmenestä nousevasta poliitikosta, jotka vuonna 2018 valittiin Vasemmistoliiton järjestämään vuoden mittaiseen koulutukseen.

- Minulle sattui noin vuosikymmen sitten urheillessa loukkaantumisia, jonka takia ei ollut keinoa purkaa energiaani. Aloin lukea henkisestä hyvinvoinnista ja päädyin lukemaan Dalai Laman elämänkerran. Siitä kirjasta nousivat esiin maailman vääryydet ja kuinka niitä vastaan voi tehdä periksi antamatonta työtä. Koin voimakasta vetoa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sattuman kaupalta Tikkurilan kirjastossa näin hyllyssä Paavo Arhinmäen kirjan Punavihreä sukupolvi. Sen jälkeen tutustuin vasemmistolaisuuteen ja Vasemmistoliittoon. Kovinkaan kauaa ei mennyt ja tiesin sydämessäni poliittisen kotini olevan vasemmalla. Minulla oli kuitenkin itseni kanssa vielä paljon tekemistä ja vuonna 2016 koin olevani ihmisenä sellainen, jonka jokaisen päättäjän pitäisi olla: myötätuntoinen, positiivinen ja tulevaisuuteen katsova. Päättäjä, jonka poliittinen työ perustuu tietoon ja jonka työskentelyn ytimessä on ihmiskunnan yhtenäisyys ja solidaarisuus.

- Ilmastonmuutos, koulutuksen tulevaisuus sekä aidosti kannustava sosiaaliturva ovat minulle tärkeitä teemoja. Ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää meitä tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti järjestelmäämme. Työn murroksessa koulutuksen tärkeys korostuu ja luovien alojen osaaminen on tulevaisuudessa tärkeää, kun puhutaan työstä. Jokaisella kasvatusalan ammattilaisella pitää olla hyvät mahdollisuudet tehdä kutsumustyötään laadukkaasti. Kehittyvää tulevaisuuden hyvinvointivaltiota ei rakenneta leikkaamalla vähävaraisilta. Sosiaaliturvan täytyy olla kannustavaa, ei ahdistavaa tai syyllistävää. Perustulon kaltainen sosiaaliturvan kokonaisvaltainen uudistaminen mahdollistaisi Suomessa kannustavamman turvaverkon. Epäoikeudenmukaiset “uudistukset” - kuten aktiivimalli - täytyy peruuttaa. Päättäjänä minä edistäisin työajan lyhentämistä sekä työpaikkademokratian lisäämistä.

Mitä mieltä olet talous- ja veropolitiikasta?

- Politiikassa tehdään arvovalintoja jatkuvasti. Sipilän hallituksen kurjistuspolitiikkaa syötetään meille pakolla, vaikka meillä olisi vaihtoehtoja. Eriarvoistuminen kasvaa Suomessa, koulutuksesta leikataan samalla kuin yrityksille jaetaan ympäristölle haitallisia tukia miljardeja euroja. Yhteisiä rahojamme tuhlataan suurituloisten veronalennuksiin. 

Mitä mieltä olet sotesta?

- Sosiaali- ja terveysuudistus tarvitaan. On ollut surullista seurata, kuinka ala-arvoisesti Sipilän hallitus on tätä tärkeää asiaa hoitanut. Lainsäädäntö on ollut käsittämättömän rikkonaista, epäselvää ja lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä on erittäin vakavia ongelmia työnjohdossa. Alkuperäiset tavoitteet hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta, palveluiden saatavuuden ja integraation parantaminen sekä kustannusten hillitseminen ovat unohtuneet täysin. Suomesta ei löydy yhtään asiantuntijaa, joka sanoo kaavaillun uudistuksen vastaavan näihin. Sosiaalipalvelut varsinkin ovat maanlaajuisesti lähestymässä kriisiä. Kunnat eivät ole uskaltaneet panostaa tämän epäselvän uudistuksen alla tärkeisiin sosiaalipalveluihin ja nyt on jo nähtävillä kuinka eriarvoisuus kasvaa Suomessa.

Mitä mieltä olet opetus- ja kulttuuripolitiikasta?

- Koulutus on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Pohja elämälle kirjaimellisesti luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Toisen asteen koulutus on lähes yhtä tärkeää, sillä perusasteen koulutusta vastaavien työpaikkojen määrä vähenee entisestään. Kuitenkin vuonna 2016 jätti 1400 nuorta hakematta toiselle asteelle. 25-vuotiaista 16 prosenttia on perusasteen varassa ja heistä 40 prosenttia on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siksi oppivelvollisuus on jatkettava koskemaan myös toista astetta.

- Koulutuksen merkitystä korostaa työelämän voimakas murroskausi, joka muuttaa työelämää tavoilla, joita emme voi täysin ennustaa. Oppimisen ja kriittisen ajattelun taitoja vaaditaan, jotta selviämme yhteisönä näistä muutoksista.

Tulevaisuudessa luovien alojen työt ovat todennäköisesti muutenkin merkityksellisessä asemassa kuin luomassa hyvinvointia ja kulttuuria.

Tuleeko ilmastovaalit?

- Ilmasto ei odota. Tulevaisuutemme vaatii rohkeaa ilmastopolitiikkaa. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Asetetaan rohkea tavoite Suomen päästöneutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on aito mahdollisuus tehdä eteenpäin katsovaa politiikkaa. Vain yhdessä voimme näyttää punaista valoa ilmastonmuutokselle. Ilmastonmuutoksen alla on myös tuotava esiin nykyisen talousjärjestelmän totaalinen epäonnistuminen.
- Varallisuus pakkautuu entistä pienemmän ihmisjoukon taakse ja ainoa tuntemaamme elämää tukeva elinympäristö on kuolemassa. On aloitettava uuden aidosti kestävän järjestelmän rakentaminen. Lisäksi ilmastonmuutos on mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja.

Entä turvallisuus, rangaistukset ja maahanmuutto?

- Tutkimustiedon perusteella kovat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta. Kiinnijäämisriskin kasvattaminen on parempaa ennaltaehkäisyä. Laadukas ja toimiva sosiaalipolitiikka on avainasemassa, kun keskustellaan turvallisuudesta.
Maahanmuutto ei ole ongelma vaan toimimaton järjestelmä. Köyhyys, syrjäytyminen, ilmastonmuutos ja sodat ovat ongelma, josta seuraa maahanmuuttoa. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Nato-jäsenyys?

- Suomen parhaimpia vientituotteita on kansainvälinen diplomatia. Sitä tuotetta on vaikea myydä jos ei ole sotilaallisesti liittoutumaton. Kansainväliset suursotaharjoitukset Suomessa ovat murentaneet tätä. Niiden sijaan meidän pitäisi harjoittaa kansainvälistä diplomatiaa eikä sotaa. Suomi on jo valitettavan hyvin sisällä Natossa. Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on pidettävä kiinni ja panostettava kansainväliseen rauhantyöhön ja diplomatiaan.

Mitä mieltä Suomen toiminnasta EU:ssa? Paljonko EU:lle voi antaa valtaa ja rahaa?

- Lähtökohtaisesti pidän Euroopan Unionista. Ihmisten ja kaupan vapaa liikkuvuus ovat hyviä asioita ja ne ovat tuoneet Suomen lähemmäksi maailmaa. Lisäksi EU:n avulla on rahoitettu tärkeitä infrahankkeita Suomessa. Täysin ongelmaton EU ei kuitenkaan ole, se on vienyt päätöksentekoa pois Suomesta. Lisäksi EU:ta demonisoidaan populistisessa tarkoituksessa. Suomella olisi paljon enemmän annettavaa muille EU-maille, mutta emme ole pitäneet tarpeeksi meteliä siellä. Liian vähän keskustellaan EU:sta ja sen aidosta tarkoituksesta Euroopassa.

Haastattelu:
Jorma Mäntylä

Lisätietoa:

• Iikka Nikkisen verkkosivut.
• Iikka Nikkinen facebook.
• Iikka Nikkinen twitter.

Jaa tämä sivu