Kiitos äänestäjille!

Kangasalan Vasemmistoliitto ja Iikka Nikkinen kiittävät kaikkia äänestäjiään tuesta eduskuntavaaleissa. Saimme Kangasalla 1014 ääntä, missä on lisäystä edellisistä eduskuntavaaleista 169 ääntä ja kuntavaaleista 2017 lisäys on 136 ääntä. Ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen saimme yli tuhat ääntä. Seuraavissa kuntavaaleissa se tarkoittaa 4-5 valtuutettua.

Lämmin kiitos tuesta!

 

Iikka Nikkinen haluaa palauttaa uskon politiikkaan

- Haluan palauttaa ihmisten uskon ja luottamuksen politiikkaan. Se on pahimmillaan nykyään ilkeää. Voimakas vastakkainasettelu sumentaa yhteistyökykyä ja heikentää mahdollisuuksia vastata tärkeisiin kysymyksiin, sanoo Kangasalan vasemmiston kansanedustajaehdokas Iikka Nikkinen.

Kuhmalahdella puolisonsa Annan kanssa asuva Iikka Nikkinen on 33-vuotias henkilöstö- ja työsuojeluvastaava. Pariskunta muutti Tampereelta vuonna 2015.

- Pieni talo maaseudulla oli se meidän juttu. Löysimme kotimme nopeasti, kävimme katsomassa ja muutimme jo muutaman kuukauden päästä Kuhmalahteen. Rakastuimme taloon, pihaan ja tähän alueeseen välittömästi. Laipanmaan upeat metsät lähellä ja suora bussiyhteys heti kotimme vierestä vahvistivat päätöksen. 

Iikka Nikkinen on Kangasalla ensimmäisen kauden valtuutettu sekä tarkastuslautakunnan jäsen. Hän on Kangasalan vasemmiston puheenjohtaja sekä Pirkanmaan piirihallituksen jäsen. Lisäksi Iikka oli yksi kahdestakymmenestä nousevasta poliitikosta, jotka vuonna 2018 valittiin Vasemmistoliiton järjestämään vuoden mittaiseen koulutukseen.

- Minulle sattui noin vuosikymmen sitten urheillessa loukkaantumisia, jonka takia ei ollut keinoa purkaa energiaani. Aloin lukea henkisestä hyvinvoinnista ja päädyin lukemaan Dalai Laman elämänkerran. Siitä kirjasta nousivat esiin maailman vääryydet ja kuinka niitä vastaan voi tehdä periksi antamatonta työtä. Koin voimakasta vetoa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sattuman kaupalta Tikkurilan kirjastossa näin hyllyssä Paavo Arhinmäen kirjan Punavihreä sukupolvi. Sen jälkeen tutustuin vasemmistolaisuuteen ja Vasemmistoliittoon. Kovinkaan kauaa ei mennyt ja tiesin sydämessäni poliittisen kotini olevan vasemmalla. Minulla oli kuitenkin itseni kanssa vielä paljon tekemistä ja vuonna 2016 koin olevani ihmisenä sellainen, jonka jokaisen päättäjän pitäisi olla: myötätuntoinen, positiivinen ja tulevaisuuteen katsova. Päättäjä, jonka poliittinen työ perustuu tietoon ja jonka työskentelyn ytimessä on ihmiskunnan yhtenäisyys ja solidaarisuus.

- Ilmastonmuutos, koulutuksen tulevaisuus sekä aidosti kannustava sosiaaliturva ovat minulle tärkeitä teemoja. Ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää meitä tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti järjestelmäämme. Työn murroksessa koulutuksen tärkeys korostuu ja luovien alojen osaaminen on tulevaisuudessa tärkeää, kun puhutaan työstä. Jokaisella kasvatusalan ammattilaisella pitää olla hyvät mahdollisuudet tehdä kutsumustyötään laadukkaasti. Kehittyvää tulevaisuuden hyvinvointivaltiota ei rakenneta leikkaamalla vähävaraisilta. Sosiaaliturvan täytyy olla kannustavaa, ei ahdistavaa tai syyllistävää. Perustulon kaltainen sosiaaliturvan kokonaisvaltainen uudistaminen mahdollistaisi Suomessa kannustavamman turvaverkon. Epäoikeudenmukaiset “uudistukset” - kuten aktiivimalli - täytyy peruuttaa. Päättäjänä minä edistäisin työajan lyhentämistä sekä työpaikkademokratian lisäämistä.

Mitä mieltä olet talous- ja veropolitiikasta?

- Politiikassa tehdään arvovalintoja jatkuvasti. Sipilän hallituksen kurjistuspolitiikkaa syötetään meille pakolla, vaikka meillä olisi vaihtoehtoja. Eriarvoistuminen kasvaa Suomessa, koulutuksesta leikataan samalla kuin yrityksille jaetaan ympäristölle haitallisia tukia miljardeja euroja. Yhteisiä rahojamme tuhlataan suurituloisten veronalennuksiin. 

Mitä mieltä olet sotesta?

- Sosiaali- ja terveysuudistus tarvitaan. On ollut surullista seurata, kuinka ala-arvoisesti Sipilän hallitus on tätä tärkeää asiaa hoitanut. Lainsäädäntö on ollut käsittämättömän rikkonaista, epäselvää ja lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä on erittäin vakavia ongelmia työnjohdossa. Alkuperäiset tavoitteet hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta, palveluiden saatavuuden ja integraation parantaminen sekä kustannusten hillitseminen ovat unohtuneet täysin. Suomesta ei löydy yhtään asiantuntijaa, joka sanoo kaavaillun uudistuksen vastaavan näihin. Sosiaalipalvelut varsinkin ovat maanlaajuisesti lähestymässä kriisiä. Kunnat eivät ole uskaltaneet panostaa tämän epäselvän uudistuksen alla tärkeisiin sosiaalipalveluihin ja nyt on jo nähtävillä kuinka eriarvoisuus kasvaa Suomessa.

Mitä mieltä olet opetus- ja kulttuuripolitiikasta?

- Koulutus on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Pohja elämälle kirjaimellisesti luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Toisen asteen koulutus on lähes yhtä tärkeää, sillä perusasteen koulutusta vastaavien työpaikkojen määrä vähenee entisestään. Kuitenkin vuonna 2016 jätti 1400 nuorta hakematta toiselle asteelle. 25-vuotiaista 16 prosenttia on perusasteen varassa ja heistä 40 prosenttia on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siksi oppivelvollisuus on jatkettava koskemaan myös toista astetta.

- Koulutuksen merkitystä korostaa työelämän voimakas murroskausi, joka muuttaa työelämää tavoilla, joita emme voi täysin ennustaa. Oppimisen ja kriittisen ajattelun taitoja vaaditaan, jotta selviämme yhteisönä näistä muutoksista.

Tulevaisuudessa luovien alojen työt ovat todennäköisesti muutenkin merkityksellisessä asemassa kuin luomassa hyvinvointia ja kulttuuria.

Tuleeko ilmastovaalit?

- Ilmasto ei odota. Tulevaisuutemme vaatii rohkeaa ilmastopolitiikkaa. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Asetetaan rohkea tavoite Suomen päästöneutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on aito mahdollisuus tehdä eteenpäin katsovaa politiikkaa. Vain yhdessä voimme näyttää punaista valoa ilmastonmuutokselle. Ilmastonmuutoksen alla on myös tuotava esiin nykyisen talousjärjestelmän totaalinen epäonnistuminen.
- Varallisuus pakkautuu entistä pienemmän ihmisjoukon taakse ja ainoa tuntemaamme elämää tukeva elinympäristö on kuolemassa. On aloitettava uuden aidosti kestävän järjestelmän rakentaminen. Lisäksi ilmastonmuutos on mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja.

Entä turvallisuus, rangaistukset ja maahanmuutto?

- Tutkimustiedon perusteella kovat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta. Kiinnijäämisriskin kasvattaminen on parempaa ennaltaehkäisyä. Laadukas ja toimiva sosiaalipolitiikka on avainasemassa, kun keskustellaan turvallisuudesta.
Maahanmuutto ei ole ongelma vaan toimimaton järjestelmä. Köyhyys, syrjäytyminen, ilmastonmuutos ja sodat ovat ongelma, josta seuraa maahanmuuttoa. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Nato-jäsenyys?

- Suomen parhaimpia vientituotteita on kansainvälinen diplomatia. Sitä tuotetta on vaikea myydä jos ei ole sotilaallisesti liittoutumaton. Kansainväliset suursotaharjoitukset Suomessa ovat murentaneet tätä. Niiden sijaan meidän pitäisi harjoittaa kansainvälistä diplomatiaa eikä sotaa. Suomi on jo valitettavan hyvin sisällä Natossa. Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on pidettävä kiinni ja panostettava kansainväliseen rauhantyöhön ja diplomatiaan.

Mitä mieltä Suomen toiminnasta EU:ssa? Paljonko EU:lle voi antaa valtaa ja rahaa?

- Lähtökohtaisesti pidän Euroopan Unionista. Ihmisten ja kaupan vapaa liikkuvuus ovat hyviä asioita ja ne ovat tuoneet Suomen lähemmäksi maailmaa. Lisäksi EU:n avulla on rahoitettu tärkeitä infrahankkeita Suomessa. Täysin ongelmaton EU ei kuitenkaan ole, se on vienyt päätöksentekoa pois Suomesta. Lisäksi EU:ta demonisoidaan populistisessa tarkoituksessa. Suomella olisi paljon enemmän annettavaa muille EU-maille, mutta emme ole pitäneet tarpeeksi meteliä siellä. Liian vähän keskustellaan EU:sta ja sen aidosta tarkoituksesta Euroopassa.


Haastattelu:
Jorma Mäntylä

Lisätietoa: