6. huhti, 2020

KANGASALAN VASEMMISTO ARVOSTELEE KAUPUNGIN LOMAUTUKSIA JA PALKANMAKSUN KESKEYTTÄMISTÄ

Kangasalan Vasemmistoliitto ry:n mukaan Kangasalan suunnittelemat laajat työntekijöiden lomautukset ja palkanmaksun keskeyttäminen taloudellisen laskusuhdanteen oloissa vaikeuttavat ihmisten toimeentuloa, heikentävät kulutuskysyntää sekä siten pahentavat ja syventävät lamaa. Tilapäiset säästöt kostautuvat myöhemmin alenevina tuloina.

Leikkaukset tekevät korona-kriisistä toipumisen vaikeammaksi. Maan hallitus on vedonnut, etteivät kunnat ala irtisanoa tai lomauttaa. Kuntataloutta on tarkoitus helpottaa mm. yhteisöveron jako-osuuksien määräaikaisella nostamisella. Lähiaikoina annettavassa verojen maksulykkäystä koskevassa esityksessä kunnille kompensoitaisiin täysimääräisesti verojen maksulykkäyksestä johtuva siirtymä seuraaville vuosille. Kuntaliitto esittää myös aiempien hallituksien päätöksillä syntyneen valtionrahoituksen jälkeenjääneisyyden paikkaamista.

On tutkittava mahdollisuudet siirtyä toisiin työtehtäviin, kuten vanhusten hoivaan, laitosten ja koulujen kesähuoltoon, ruoanvalmistukseen, kuljetuksiin koululaisten koteihin ja vanhuksille ilman palkanmaksun keskeyttämistä, kuten Turku on tekemässä. Koulunkäynnin ohjaajia tarvitaan, kun lapset ovat etäopetuksessa. Tampereella siirretään sote-tehtäviin opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta työntekijöitä, joilla on vähintään lähihoitajan pätevyys. Henkilöstö, jolla ei ole järkevää tekemistä, voidaan laittaa vuosilomalle porrastetusti toukokuulle pariksi viikoksi kerrallaan, jotta lomautuksilta vältyttäisiin.

Hallituksen päätös selvästä rahasta kuntatalouden pelastuspaketiksi on tulossa huhtikuun alussa. Tässä tilanteessa Kangasalan kaupungin ei tule lomauttaa työntekijöitään, vaatii Kangasalan Vasemmisto.

6.4.2020

10. helmi, 2020

Arvon puheenjohtaja, viranhaltijat, valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Kangasalan Vasemmistoliitto on tyytyväinen siihen, että aloitettamme ollaan hyväksymässä tässä kokouksessa. Jätimme aloitteen viime keväänä ja nyt vajaata vuotta myöhemmin on entistä selkeämpää, että aloite on ajankohtainen ja tärkeä kasvavalle kaupungillemme. Haluamme kiittää aloitteen allekirjoittaneita 28 valtuutettukollegaamme sekä aloitevastauksen eteen tehtyä työtä. Aloitevastauksen mukaisesti perustettavan työryhmän työn on määrä valmistua vielä tämän kevätkauden aikana, toukokuun loppuun mennessä.

Päihde- ja mielenterveysongelmat koskettavat meitä kaikkia jollain tavalla, joko henkilökohtaisesti tai sitten läheisen kautta. Valtuutettuina meillä on vastuu pitää huoli siitä, että Kangasalla saadaan palvelua ja apua juuri silloin kun sitä on tarve saada. Sekä siitä, että työntekijöille on kaikki edellytykset toimia tärkeän työnsä mukaisesti. Haluaisin muistuttaa siitä, että hoidon viivästyminen voi vaikeuttaa ja hidastuttaa paranemista – pahimmillaan se saattaa johtaa esimerkiksi työkyvyttömyyteen. On siis inhimillisesti sekä taloudellisesti perusteltavaa, että panostamme reippaasti päihde- ja mielenterveystyöhön.

Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat sekä taloudelliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Suomen huumausainestrategia on jo yli 20 vuotta vanha ja valtakunnallisesti olisikin syytä aloittaa sen uusiminen välittömästi. Kangasalla emme luonnollisesti tästä asiasta päätä, mutta me voimme toimia edelläkävijänä kaupunkina, jossa toteutetaan inhimillistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaupunkina, jossa asioita kuten ennaltaehkäisy sekä varhainen puuttuminen, käytetään konkreettisesti toiminnassa, sillä se on aidosti järkevää pitkällä aikavälillä. Nämä vaikutukset tosin eivät näy yhdessä yössä eivätkä välttämättä edes parin vuoden aikana. Se tulee vaatimaan pitkäjänteistä työtä ja siihen täytyy antaa aidosti mahdollisuus sekä tarvittavat resurssit. Taloudelliset panostukset tulevat varmasti maksamaan itsensä takaisin.

Työryhmällä on haastava työ edessään. Kaupungissamme on vuoden aikana tapahtunut huolestuttavia asioita. Kangasala on huonoimpien kuntien joukossa Pirkanmaalla niin alle 18-vuotiaiden kuin myös täysi-ikäisten huumetilastoissa. Me pystymme luomaan parempaan ja me teemme parempaa, eikö niin arvon valtuutetut? Toivon nyt nimitettävälle työryhmälle työrauhaa sekä mahdollisuuksia saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Nyt tarvitsemme konkreettisia toimia ja me tarvitsemme niitä pian.

Tässä lopussa haluan vielä kerran kiittää siitä, että tämä tärkeä aloite on hyväksytty ja saatetaan toimintaan pikaisesti. Toivottavasti jo esimerkiksi ennen kesätaukoa kuulemme työryhmän ehdotuksista ja linjauksista Kangasalan päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi.

Iikka Nikkinen (vas.)

 

20. tammi, 2020

Kuntalaisaloite: Kangasalan irtauduttava Tavase oy:stä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät virkamiehet ja yleisö.

Kangasalla näyttää olevan varsin laaja yksimielisyys, että Tavase Oy:n tekopohjavesilaitosta ei haluta tänne. Kangasalla, kuten myös Tampereella, on vettä omasta takaa eikä Tavasen laitokselle ole tarvetta. Saamme vettä edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin nykyisiä pinta- ja pohjavesilaitoksia kehittämällä.

Yli 1200 allekirjoituksen kuntalaisaloite osuu ydinkysymykseen: minkä ihmeen takia meidän pitäisi maksaa Kangasalan omistamalla Raikun vesilaitoksella Tavase Oy:lle eli tamperelaisten 80% omistamalle firmalle vedestä, jota vesilain mukaan saamme ottaa ilmaiseksi? Maksamista kestäisi seuraavat 100 vuotta, minkä yhtiö ilmoittaa hakemusasiakirjoissaan. Päälle tulevat vielä ympäristöhaitat, jotka pahenevat vuosien varrella. Ruotsissa tällaisia laitoksia ei enää rakenneta, koska niiden ongelmat on huomattu, eivätkä ruotsalaiset missään tapauksessa suihkuta järvivettä sellaisenaan soraharjuihinsa.

Kyse on siitä jätämmekö tuleville sukupolville ympäristöä pilaavan rahastuslaitoksen? Osakassopimuksen mukaisesti Kangasala sitoutuu ostamaan yhtiöltä 4850 m3 vettä vuorokaudessa. Turun seudun TSV peri aluksi tekopohjavedestä 27cnt/kuutio. Osakaskunnat pitivät hintaa ryöstönä, ja yhtiö joutuikin pudottamaan hinnan 25cnt/m3 (Turun Sanomat 9.6.2013). Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa päädytään Tavase -vaihtoehdossa arvioon 32cnt/m3 (PirEly raportteja 58/2015 s. 176). Elyn laskelmassa pääomakustannukset on aliarvioitu. Noin 30cnt/kuution hinnalla Kangasalle tulisi vuodessa puolen miljoonan euron lisäkustannukset vedestä.

Odotettavissa olisi siis tuntuvia veden hinnan korotuksia. Se merkitsee käytännössä Kangasalan vesilaitoksen alasajoa. Kangasalan vesiliikelaitos on tulouttanut kaupungille 200 000€ vuodessa, mikä vastaa viiden hoitajan vuosipalkkaa sivukuluineen. Nämä tulot menetettäisiin 100 vuodeksi.

Turun seudulla on käynyt näin. Turun kehyskuntien vesilaitokset ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin maksaessaan kalliista tekopohjavedestä. Tavasen ja TSV:n pitkäaikainen vaikutus onkin kehyskuntien talousvaikeuksien lisääntyminen, mikä lisää paineita kuntaliitoksiin.

Kaupunginhallituksen vastauksessa kuntalaisaloitteeseen myönnetään, että aloitteen tulkinta vesilaista on oikein. Sitä olisikin vaikea kieltää, onhan kyse yli 700 vuoden oikeuskäytännöstä. Kaupunginhallituksen vastaus sisältää oikein ajatuksen, että Tavasen laitosta ei tänne tarvita. Aloite esitetäänkin hylättäväksi vetoamalla Kangasalan etuun. Miten voidaan samanaikaisesti vastustaa hanketta ja sitoutua osakassopimuksen mukaisiin velvoitteisiin?

Tätä on tapana kutsua kaksilla raiteilla ajeluksi. Ero on vain siinä, että toinen raide on kapearaiteinen leikkirata ja toinen raskasta tavarajunaliikennettä. Kangasala voi antaa kriittisiä lausuntoja lupaviranomaisille Tavasesta ja kertoa yhtiön kokouksissa ettei se halua laitosta tänne. Ne ovat mielipiteitä ja lausuntoja. Osakassopimus sen sijaan on sitova. Yhtiön asioista päättää Tampere yli 80% osake-enemmistöllä. Jos me nyt päätämme pysyä yhtiössä, lähetämme vihreän valomerkin sitoutumisesta osakassopimukseen.

Kaupunginhallituksen vastauksessa sanotaan, että laitos voidaan rakentaa vastoin Kangasalan tahtoa. Se olisi Suomen kuntahistoriassa ainutlaatuista. Silloinkin vesilain mukainen ottamislupa on Kangasalan kaupungilla, ei Tavasella eikä Tampereella. Riitatilanteessa Kangasala vesilain mukaan voittaisi, mutta ei ollessaan yhtiön osakas.

Hyvät kuulijat. Kangasalla on viime aikoina puhuttu julkisuuskuvasta eli imagosta. Siihen on tullut kovasti kolhuja. Nyt on tulossa uusi, kun kolmannen kerran esitetään kuntalaisaloitteen hylkäämistä. Kaksi edellistä käsittelivät kaupunki-nimityksen käyttöön ottoa. Kangasalan Sanomien gallupin mukaan 80% oli kaupunki-nimitystä vastaan ja vain 20% kannatti sitä (KS 1.2.2017). Kun seuraa yleisökeskustelua Tavasesta, niin eipä hankkeella ole kovin montaa kannattajaa. Kuntalaisaloitteen hylkääminen taas kerran luo mielikuvan kunnasta, jossa kansalaismielipiteellä ei ole merkitystä. Se ei kaunista Kangasalan imagoa.

Sanotun perusteella kannatan valtuutettu Sakari Eerolan esitystä.

Jorma Mäntylä (vas.)
20.1.2020

 

12. marras, 2019

Kangasalan Vasemmistoliitto ry tukee Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakkoa. Se on laillinen ja oikeutettu toimi, koska työantaja haluaa alentaa palkkoja ja pidentää työaikaa. Työnseisauksen ulkopuolelle on rajattu turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät työt.

Lisätietoa:

https://www.pau.fi/viestinta/ajankohtaista/postilakko-alkaa-maanantaina-postin-tes-esitys-lisaa-vuosityoaikaa-kuukaudella-katso-video.html

 

12. marras, 2019

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet ja lehdistö.

Kangasalan kaupungin talousarvio 2020 on vasemmiston näkemyksen mukaan vähintään tyydyttävä suoritus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on laskenut, että yt-neuvotteluita on käyty tai käydään parhaillaan yli 30 paikkakunnalla. Keskisuurista kaupungeista yt:t ovat olleet ajankohtaiset muun muassa Joensuussa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Kajaanissa, Vaasassa, Rovaniemellä, Raumalla ja Savonlinnassa. Myös lukuisat pienemmät kunnat ovat neuvotelleet tai neuvottelevat erilaisista säästötoimista henkilöstönsä kanssa.

Juha Sipilän hallituksen kunnille jättämä perintö on raskas. Siitä huolimatta Kangasalla ei ole yt-neuvotteluja ja kaupunki investoi. Ruutanan monitoimitalo, Lamminrahkan infra, Pikkolan päiväkoti ja Kuhmalahden koulu ovat merkkejä uskosta tulevaisuuteen. Henkilöresursseja lisätään ja virkoja on luvassa etenkin sivistystoimeen. Veroprosentti ei nouse ja kiinteistövero pysyy ennallaan. Tämä kaikki tulorekisteristä ja verokorttiviiveestä huolimatta.

Lainanotto toki kasvaa, mutta tällöin pitää huomata kaksi asiaa. Kangasalan velka asukasta kohti on selvästi maan keskitason alle (2018/1515€/as, 2019/1908€/as, 2020/2733€/as.). Manner-Suomen kuntien velan keskiarvo per asukas 2018 oli 2 829 euroa, eli me olemme edelleen ensi vuonna 2020 keskitason alapuolella (Yle uutiset 7.2.2018). Toinen huomattava asia on korkotaso, joka on nollaa ja negatiivista. Lainaraha on siis halpaa ja sitä kannattaa käyttää investointeihin.

Talousarvion lukuja katsellessa on kuitenkin myönnettävä, että velkaantumisen suunta on huono eikä nykyinen omalaatuinen ja historiallisesti poikkeuksellinen korkotaso voi säilyä loputtomiin. Kangasala selvinnee Lamminrahkan investoinneista, mutta riittävätkö pelimerkit kolmeen suurhankkeeseen? Siis Lamminrahkan lisäksi Saarenmaan ja Tarastenjärven alueisiin? Joskus tuntuu, että kaupungin ylimmässä johdossa on hiukan vauhtisokeutta. Epäilen, että valtuusto joutuu tulevan laskusuhdanteen oloissa priorisoimaan näitä kolmea kohdetta.

Talousarvio 2020 on asiallisesti laadittu, ja etenkin sitä ovat teknisen keskuksen sekä sivistyskeskuksen ja vesiliikelaitoksen osuudet. Sote-keskuksen osuuteen emme ole tyytyväisiä. Tuskin olemme toipuneet viime kesän Attendo-skandaalin aiheuttamasta haitasta kunnan maineelle ja julkisuuskuvalle. Oletimme, että siitä jotain opittaisiin. Nyt sote-keskuksen osuudessa esitetään ostopalvelujen lisäämistä yksityisiltä hoivafirmoilta, vieläpä huomattavin summin, lähes miljoonalla. Nähdäksemme tässä käytetään talousarviota yksityistämisen välineenä: hyväksyessään nämä määrärahat valtuusto samalla hyväksyy laajamittaisen vanhuspalvelujen lisäyksityistämisen.

Talousarvio 2020 ja vuosien 2020-2022 taloussuunnitelma on silti pääpiirteittäin toimiva, Sote-keskuksen eräisiin kohtiin ryhmämme tekee muutosesityksiä.

Jorma Mäntylä
Vas.
11.11.19