1. touko, 2019

Hyvä vappukansa!

Eduskuntavaalit ovat ohi, ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Edellinen, suurituloisia, työnantajaliittoja ja pääomaa suosiva hallitus on vihdoin poissa. Uutta hallitusta muodostetaan. Uudella hallituksella tuleekin olemaan paljon töitä. Sillä menee varmasti pitkä aika pelkästään siihen, että korjataan edellisen hallituksen tekoja; köyhiin ja pienituloisiin kohdistuneita leikkauksia.

Sipilän hallitus oli todella työntekijävastainen. Tunsin monesti, että Sipilän hallitus vihasi naisia, ja etenkin pienituloisia naisia. Sen leikkaukset kohdistuivat yhä uudestaan juuri pienituloisimpiin. Meille uskoteltiin kilpailukyvyn nimissä, että Suomen vienti saadaan vetämään leikkaamalla lomarahat naisvaltaiselta julkiselta puolelta ja siirtämällä työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi, siis leikkaamalla pienituloisimpien ostovoimaa. Duunareita kyykytettiin ja ammattiyhdistysliike yritettiin murskata täysin. Se oli selkeä tavoite. Eriarvoisuus kasvoi, ero köyhien ja todella suurituloisten välillä kasvoi, ja köyhien määrä, muun muassa eläkeläisköyhyys, kasvoi. Työttömiä syyllistettiin ja rangaistiin siitä, ettei töitä ollut. Sosiaaliturvaa heikennettiin. Hallitus teki todella kylmää oikeistopolitiikkaa ja halusi purkaa hyvinvointiyhteiskunnan. Oltiin yhä enemmän menossa Amerikan malliin: jos sinulla on rahaa, kaikki onnistuu. Jos olet köyhä, joudut etsimään itsellesi jopa kolme osa-aikatyötä tai nollasopimusta, että saat raavittua kokoon minimitoimeentulon. Jos et töitä löydä, keppi viuhuu ja pienestä työttömyysturvastasi leikataan, ja joudut hakemaan toimeentulotukea. Järjetöntä.

Aktiivimallin purkaminen onkin ensimmäisiä asioita, joita uuden eduskunnan täytyy tehdä. Entinen työministerikin myönsi, että aktiivimallin tarkoitus on olla vain pelote ja jos ei se täyty, seuraa rangaistus, siis leikkuri. Aktiivimallia täytetään välillä naurettavilla ja turhauttavilla tavoilla, milloin piirtäen aarrekarttaa lattialla, milloin surffaillen tietokoneella iltalehtien sivuilla.

Tällaisen turhauttavan ”aktivoinnin” sijaan työttömät tarvitsevat ilmaista lisä-, muunto- ja uudelleenkoulutusta. Työnantajapuoli puhuu työvoimapulasta ja siitä, että osaavia työntekijöitä ei ole. Työttömissä on varmasti hyviä tekijöitä, joiden ammattitaidon voi päivittää, mikäli tarvetta on.

Niin kauan kuin työttömiä on TE-keskuksen mukaan 240 000, en jaksa uskoa työvoimapulaan. Kuinkahan paljon tuon 240 000:n lisäksi löytyy osa-aikatyöttömiä ja tempputyöllistettyjä? Muistutan, että jopa säännöllisesti yhden työtunnin viikossa tekevä lasketaan työlliseksi, samoin kaikki 9 euroa päivässä ”ansaitsevat”, kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat.

Työ ja palkka kuuluvat yhteen. Ihmisille pitää tarjota oikeita töitä, joilla he voivat elättää itsensä. Näin ostovoima paranee, tuotteita ja palveluita ostetaan enemmän, ja valtiolle kertyy kivuttomasti lisää veroeuroja, joilla voimme mm. hoitaa vanhuksemme kunnialla.

Uskon, että valtaosa ihmisistä haluaa elättää itsensä työllään, kun siihen on mahdollisuus. Työttömät tarvitsevat koulutusta, työtä ja palkkaa, eivät raippaa.

Olin viime hallituskaudella todella huolissani siitä, mihin Suomessa joudutaan, kun eriarvoisuus lisääntyy ja ihmiset näkevät tulevaisuudessaan vain loppumatonta köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ja menettävät toivonsa. Sillä kun toivo on menetetty, on menetetty kaikki. Ei ollut kaukaa haettua ajatella, että turhautuminen ja katkeruus olisi voinut purkautua väkivaltana kaduilla.

Tässä tilanteessa ei ollut ihme, että moni epäröi ja viivytti perheen perustamista. Syntyvyyshän on nyt alhaisempi kuin koskaan. Uskon, että yksi syy on se, että työelämä on ollut hyvin epävarmaa: viime hallituskaudella muun muassa koeaikaa on pidennetty ja irtisanomista helpotettu. Nollasopimuslaki vesitettiin. Jopa nyt osinkoja jakavat yritykset ovat irtisanoneet väkeä YT-neuvotteluissa. Osa-aikatyöntekijöitä, joita oli muutama vuosi sitten 300 000, on nyt jo yli 400 000. Monen työ on pätkätyötä, nollasopimuksia tai osa-aikatyötä - sirpaletyötä. Töihin on päästävä lähtemään hetken varoitusajalla, jolloin lastenhoitoa on mahdotonta tai ainakin erittäin vaikeaa järjestää. Työelämään tarvitaan turvaa ja vakautta, jotta nuoret voivat luottaa tulevaisuuteen. Tulevalla hallituskaudella täytyy saada lisättyä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Yksi keino on uudistaa perhevapaat. Nythän perhevapaita pitävät lähinnä äidit, mikä varmasti vaikuttaa siihen, etteivät työnantajat uskalla palkata nuoria naisia kustannusten pelossa.

Sivistysvaltion mitta on, miten se pitää huolta heikoimmista. Kun tempputyöllistäminen lopetetaan ja tarjotaan ihmisille oikeita töitä, töitä, joista maksetaan palkkaa, meillä on varaa hyvinvointiyhteiskuntaan. Mitä useampi saa palkkatyötä, sitä enemmän kertyy veroja, ja verorahalla me hoidamme lapset ja vanhukset, takaamme ihmisille hyvän ja edullisen terveydenhoidon, pidämme huolta heikommista. Rahaa on: on arvovalintakysymys, mihin se käytetään. Hyvinvointipalveluita ja vanhusten hoitoa ei saa uhrata markkinavoimien alttarilla, jossa vain raha puhuu ja ihmisellä ei ole arvoa. Meille on kunniakysymys pitää huolta vanhuksistamme, jotka ovat rakentaneet tämän hyvinvointi-Suomen.

Hyvät kuulijat, uskon, että tänä vappuna niin työntekijällä kuin työttömällä on enemmän aihetta juhlaan kuin monena tätä edeltävänä vappuna. Uskon ja luotan, että saamme nyt hallituksen, joka on myös meidän kaikkien pienituloisten - matalapalkkaisten, eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien, lapsiperheiden - ja duunarien asialla.

Tulevan hallituksen täytyy tehdä uudistuksia, jotka luovat turvallisuutta työmarkkinoille ja lisäävät osaamista. Suomi on pitkään ollut maailmalla tunnettu hyvästä koulujärjestelmästään. Viime vuosina koulutuksesta on kuitenkin leikattu, vaikka samaan aikaan työnantajat vaativat osaavaa, koulutettua työvoimaa ja kertovat siitä olevan pulaa. Meidän täytyy korjata epäonnistunut ammattikoulureformi ja lisätä muunto- ja lisäkoulutusta myös työttömille. Tämän hallituksen täytyy ottaa myös työntekijöiden edustajat mukaan neuvottelemaan ja sopimaan työelämän muutoksista. Sopimalla saa aina paremman tuloksen kuin yksipuolisella sanelupolitiikalla, uhkailemalla tai kiristämällä. Sopimisessa molemmat osapuolet saavat jotain, ja molemmat voivat sitoutua sopimukseen.

Meillä on takana neljä kovaa vuotta. Eduskuntavaaleissa me näytimme, että haluamme muuttaa suuntaa. Me pystymme tekemään tästä Suomen, jossa kaikilla nuorilla on mahdollisuus kouluttaa itsensä, olipa perhe sitten varakas tai köyhä. Suomen, jossa pienituloisia ei kuriteta ja työttömiä nöyryytetä. Suomen, jossa kaikilla on hyvä olla, ei vain superrikkailla. Suomen, jossa kaikilla on toimeentulo. Suomen, jossa ketään ei jätetä kyydistä. Sellainen on minun Suomeni: meidän kaikkien Suomi.

Hyvää vappua kaikille!

 

8. huhti, 2019

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat, sekä muut läsnäolijat

Uusi Kangasalan kaupunkistrategia on dokumentti, joka ohjaa meidän toimintaa. Jos valtuustossa päätettävä asia on ristiriidassa kaupunkistrategiaan, ei päätöstä sellaisenaan voida hyväksyä. Olisi kaupunkistrategian vastaista olla rakentamatta uutta koulurakennusta strategian mukaiselle mahdollisuuksien maaseudulle. Sillä Jos Kuhmalahti ei ole strategian mukainen mahdollisuuksien maaseutu, niin arvoisat valtuutetut mikä paikka sitten on? Lisäksi kouluverkkosuunnitelmassa todetaan: Pohjan koulu lakkautetaan 2021. 1.-4.-luokkien oppilaat siirtyvät Kuhmalahden uuteen kouluun, ja 5.-6.- luokkien oppilaat siirtyvät Sariolan kouluun.

Oppilaiden siirtäminen Sariolan kouluun muodostaisi joillekin oppilaille valitettavan pitkän koulumatkan, johon ajallisesti saattaisi kulua yli kaksi tuntia päivässä. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijyys on yksi Kangasalan kaupunkistrategian tavoitteista. Luonnonläheiset koulut ovat kansallisesti nousemassa esiin vähitellen ja tässä olisikin Kangasalla ja Kuhmalahdella loistava mahdollisuus profiloitua edelläkävijäksi ja myöskin sitä kautta houkutella uusia asukkaita Kuhmalahden luonnonläheiseen ja palvelurikkaaseen ympäristöön.

Missä tahansa yhteisössä yhteisön jäsenet voivat hyvin, kun he kokevat olevansa aidosti osana yhteisöä sekä pääsevät vaikuttamaan sen toimintaan. Strategiassa on mainittuna myös osallistamisen mahdollistaminen kaupungin asukkaille. Kuhmalahden Yrittäjät sekä kyläyhteisö ovat tuoneet esiin avustuksensa koulun maanrakennukseen ja talkootöihin. Kaupunkiyhteisö ovat yhtä kuin sen ihmiset ja Kuhmalahden asukkaat tunnistavat kyläyhteisönsä tarpeet. Uusi koulurakennus Kuhmalahdelle mahdollistaisi Kangasalle myös markkinoinnin tonttien myymiselle Kuhmalahden alueella. Uuden koulurakennuksen myötä Kuhmalahden kirkonkylän alueella olisi tontilta reippaan kävelymatkan päässä muun muassa koulu, päiväkoti, kuntosali, kauppa sekä nuorisotilat, unohtamatta suoraa linja-autoyhteyttä Kangasalan sekä Tampereen keskustaan. Hieman kauempana muunmuassa kirjasto sekä apteekki. Tämänkaltaista palvelukokonaisuutta ei moni maaseudun kyläyhteisö pysty tarjoamaan.

Kuhmalahti ansaitsee tulevaisuuden, Kuhmalahti ansaitsee uuden koulun.

Iikka Nikkinen
Kaupunginvaltuutettu (vas.)

 

8. huhti, 2019

Lähes päivittäin olemme saaneet huolestuttavia uutisia lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Tämä tieto on pysähdyttävä, sillä se on ristiriidassa niiden tietojen kanssa, jotka kertovat esimerkiksi nuorten terveyskäyttäytymisessä tapahtuneista myönteisistä muutoksista. Kysymys on jostain laajemmasta, koko yhteiskunnan ja kulttuurin kentällä vaikuttavista tekijöistä. Mielenterveystyö on monialaista ja siksi vaikuttamismahdollisuudetkin ovat moninaiset. Viime vuosina on erityisesti korostettu ennalta ehkäisevää työtä, mikä on sekä loogisin että taloudellisin syin perusteltua. Ennalta ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin sijoittaminen tuottaa itsensä takaisin 5-10 vuoden kuluessa. Näin on pyritty tekemään Kangasallakin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaiken hyvää tarkoittavan hyvinvointityön ohella ei ole ollut mahdollista toteuttaa päihde- ja mielenterveystyötä toiminnallisesti sekä unohdettu, että hyvä hoito on myös ehkäisevää työtä. Hoidon viivästyminen voi vaikeuttaa ja hidastuttaa paranemista – pahimmillaan se johtaa esimerkiksi työkyvyttömyyteen ja nuorena eläköitymiseen.

Kangasalla hoidollista lasten ja nuorten mielenterveystyötä tehdään sekä sosiaalihuollon yksikössä, perheneuvolassa, että terveyskeskuksen yksiköissä, peruspalveluissa, Pilke –yksikössä että nuorisopsykiatrisella poliklinikalla. Kaikissa näissä tarvittaisiin lisää henkilöresursseja.

Terveydenhuoltolaissa (30.12.2010/1326) säädetään (53§). Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (53§):

”Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.”

Laki velvoittaa kunnan järjestämään palvelut tavalla tai toisella. Esimerkiksi palvelut voi ostaa toisesta kunnasta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Riittämätön resurssointi pidentää jonotusaikoja, paikoitellen myös yli hoitotakuurajan. Jonotusaikojen pituudesta ei ole saatavilla julkisesti tietoja netissä kuten lain mukaan pitäisi.

Myöskään niin kutsuttua matalan kynnyksen vastaanottoa, sellaista mihin avuntarvitsija voisi tulla ilman lähetettäkin, ei ole saatu alkuperäisen tavoitteen mukaisesti järjestettyä.

Liian kireät sote-säästöt alkavat näkyä sairastavuuden lisääntymisenä ja siihen liittyvänä pahoinvointina niin väestön kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Kangasalan hyvä maine terveydenhuoltokuntana on vaarassa kadota. Palvelujen tarve ei ole vähenemässä ikääntyvässä ja muuttovoittoisessa kunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen uudistustyön hidastuminen ei saisi estää kaupungin oman terveyden ja sairauden hoidon kehittämistä. Terveydellinen ja sosiaalinen turvallisuus on keskeinen hyvinvointitekijä nykyisille ja tuleville kuntalaisille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

1. Kangasalan kaupunginhallitus perustaa työryhmän selvittämään päihde- ja  mielenterveystyön tilaa Kangasalla

           2. Työryhmän tulisi kiinnittää huomiota varsinkin:
              a. PILKE-yksikön toiminnallisuuteen
              b. Matalan kynnyksen palveluiden parantamiseen
              c. Henkilöstön voimavarojen riittävyyteen
              d. Millaisilla investoinneilla (esimerkiksi henkilöstöresurssein) hoitotakuu päihde- ja mielenterveyspalvelveluissa saadaan toteutumaan sekä työkuormaa tasattua työntekijöillä
              e. Toteutuuko potilas- ja työturvallisuus päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Kangasalla 8.4.2019

Ranja Aukee, Iikka Nikkinen, Jorma Mäntylä
+ 24 valtuutettua

11. maalis, 2019

Arvoisa puheenjohtaja, kiitos puheenvuorosta.

Tapahtumat Sahalahden ja Kuhmalahden kuntaliitosten jälkeen muistuttavat kuin pienoiskoossa kehitystä koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomea tyhjennetään ja väestö sekä teollisuus pakataan muutamaan kasvukeskukseen. Tyhjeneville alueille jäävät muuttuvat eräänlaisiksi toisen luokan kansalaisiksi. Vuosikymmenien työllä rakennettu infrastruktuuri Itä- ja Pohjois-Suomessa rapistuu käytön puutteessa. Kasvukeskusten ympäristössä lähes kaikki laitetaan sileäksi rakentamisen tieltä.

Kangasalla on selvästi muodostumassa tilanne, että kasvu keskittyy vanhan Kangasalan nauhataajamaan sekä lähelle Tampereen rajaa. Kangasalan merkittävät rakennus- ja kaavoitushankkeet ovat Tampereen rajalla tai hyödyttävät tavalla tai toisella Tamperetta. Kangasalan itäosasta eli Sahalahden ja varsinkin Kuhmalahden alueesta on tulossa eräänlainen kakkosluokan asukkaiden alue, jossa Itä- ja Pohjois-Suomen tapaan rakennettu infra rapistuu.

Tämä on surullista, sillä nykyteknologia mahdollistaisi laajasti erilaisen etätyön ja –palvelut. Kun informaatio- ja tietoteknologia löi itsensä läpi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen, sen mainostettiin pysäyttävän maaseudun tyhjenemisen. Toiveikkaat tulevaisuudenkuvat ovat osoittautuneet perusteettomiksi osin poliittisista syistä. Miksi tietoteknologiayritys sijoittuisi Kuhmalahdelle, jos siellä ei ole kauppoja ja terveysasemaa eikä kohta edes koulua?

Kangasalalla olisi ollut tilaisuus näyttää, että informaatio- ja tietoteknologia yhdistettynä etätyöhön olisi avannut mahdollisuuden pitää kunnan itäosat elinvoimaisena. Kaupunginhallituksen vastausta lukiessa tuntuu, että tätä mahdollisuutta ei ole Kangasalla suuremmin edes mietitty.

JORMA MÄNTYLÄ
Vas.

 

11. maalis, 2019

Kangasalan Demarit ja Vasemmistoliitto ovat jo pitkään olleet sitä mieltä että sosiaali- ja terveyspalveluista vähintään puolet pitäisi järjestää kaupungin omana tuotantona. Vuonna 2016 teimme valtuustoaloitteenkin asiasta tehostetun palveluasumisen osalta. Loppuosa palveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä tuottajilta, jos hyväksyttävällä tavalla toimivia tuottajia löytyy. Hankinta pitäisi tehdä kaupungin tiukassa kontrollissa.

Viime aikojen tapahtumat vanhusten hoivapalveluita tuottavien jättifirmojen ympärillä ovat todistaneet että vapaiden markkinavoimien maksimaalinen voitontavoittelu ei sovi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon. Siis nimenomaan niihin palveluihin, joita ikääntyneet, sairaat ja/tai muulla tavalla sosiaalisin vaikeuksiin joutuneet ihmiset elämänsä jatkamiseen tarvitsevat ja jotka yhteiskunta verorahoilla pääasiassa maksaa.

Onneksi on olemassa myös toisella tavalla toimivia, yhteiskuntavastuullisia yrityksiä. Ns yhteiskunnalliset yritykset toimivat vastuullisesti ja kantavat yhteiskunnallista vastuuta. Nämä yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Myös toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Yrityksen on määriteltävä yhteiskunnallinen tavoitteensa sekä voiton käyttötapansa yhtiöjärjestyksessään tai säännöissään.

Maailmalla on paljon esimerkkejä yhteiskunnallisista yrityksistä. Yritykset toimivat monilla aloilla, mutta yhteiskunnallisen yrittäjyyden edelläkävijämaassa Englannissa ne täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Suomessa tunnettuja yhteiskunnallisia yrityksiä ovat mm.  Lastenpäivän säätiön Linnanmäki ja Tampereen Koukkuniemessä sijaitsevaa Kontukoti Oy.

Suomessa toimivat yhteiskunnalliset yritykset toimivat vahvan arvopohjan perusteella. Ne tuottavat palveluita ihmisläheisesti ja kustannustehokkaasti ja laittavat valtaosan toiminnastaan syntyneestä taloudellisesta voitosta yhteiskunnallisen päämääränsä toteuttamiseen. Ne ovat kotimaisia yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti ja läpinäkyvästi ja maksavat aina veronsa Suomeen.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntijoita ja ratkaisijoita, ja ne ovat sitoutuneita kehittämään pitkäjännitteisesti ympäröivää yhteiskuntaa ja asiakkaidensa hyvinvointia. Yhteiskunnalliset yritykset olisivat Kangasalan Kaupungille erinomaisia yhteistyökumppaneita, esimerkiksi täydentämään kaupungin omia ikäihmisten asumis- ym. palveluita. 

Kunnat voivat jo nykyisenkin hankintalain nojalla käyttää ostopalveluissaan yhteiskuntavastuullisten yritysten kriteereitä. Tarjouspyyntöihin on mahdollista kirjata vähimmäisvaatimuksena, niin sanottuna pakollisena kriteerinä, yhteiskunnallisen hyvän tekeminen, toiminnan läpinäkyvyys ja uusien palvelumallien kehittämisvelvoite. Tällöin tarjouskilpailuun hyväksytään mukaan ainoastaan ne tarjoajat, jotka ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia ja käyttävät osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen, oman toimintansa laadun parantamiseen ja asiakkaiden tarpeet entistä paremmin huomioivien uusien toimintamallien luomiseen.

Viime aikoina paljon puhuttu henkilöstömitoitus voidaan niin ikään kirjata pakollisiin vaatimuksiin jo nyt, vaikka laki ei sitä vielä vaadi. Etukäteen asetettavat laatukriteerit ovat ennakoivaa laadunvalvontaa. Myöhemmin toiminnan ollessa käynnissä niitä voidaan käyttää vanhustenhuollon arvioinnissa.

Erinomainen ja toistaiseksi ainutlaatuinen esimerkki vanhusten asumispalveluiden hankinnasta on Tampereen kaupungin viime vuonna tekemä kilpailutus.

Kaupunki osoitti asumispalveluiden kohteeksi kaksi Koukkuniemessä sijaitsevaa kiinteistöä. Palveluntarjoajille kaupunki asetti vähimmäisvaatimuksina muun muassa sen, että tarjoajan ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrityksen edellytettiin myös harjoittavan vastuullista liiketoimintaa. Lisäksi vaatimuksena oli rajoitettu voitonjako siten, että yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen.

Ne tarjoajat, jotka osoittivat pystyvänsä täyttämään nämä kriteerit, etenivät vertailuun, jossa tarjousten laatu vaikutti 50 prosenttia ja hinta 50 prosenttia sijoitukseen. Tarjouskilpailun pohjalta kaupunki valitsi kohteisiin kaksi yhteiskuntavastuullisesti toimivaa yritystä, jotka ovat sitoutuneet vanhusten asumispalveluiden kehittämiseen.

Hankinnasta on saatu hyviä kokemuksia: vanhukset ovat voineet asua kohteissa turvallisin mielin, kaupunki on saanut vastuulliset toimijat kumppanikseen ja kilpailussa voittaneet yritykset toteuttavat niin yhteiskunnallista tehtäväänsä kuin kannattavaa liiketoimintaakin. Yhteiskuntavastuullisissa yrityksissä vanhustenhuollon laatu ja taloudellinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois.

Tällainen lähestymistapa voisi olla yksi vaihtoehto vanhustenhoidon laadun parantamiseksi myös Kangasalla. Samalla se voisi luoda uudenlaisia vanhustenhuollon palvelumalleja kaupungissamme.

Aloite:

Kangasalan Sos.dem. valtuustoryhmä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittävät, että selvitetään mahdollisuudet yhteiskuntavastuullisten yritysten käyttämiseksi kaupungin itse tuottamien vanhusten tehostettujen asumispalveluiden- ja mahdollisesti muidenkin vanhuspalveluiden täydentämisessä.

11.3.2019
Kangasalan Sos.dem. valtuustoryhmä
Kangasalan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä