25. touko, 2021

Kangasalan tilinpäätös 2020

Kangasalan tilinpäätös 2020, § 57. Vasemmiston ryhmäpuhe.

Hyvät kuulijat

Kangasalan vuoden 2020 tilinpäätös on kummallisin mitä olen nähnyt 12 vuoteen. Ylijäämä 11 miljoonaa euroa ja taseen ylijäämä 18,8 miljoonaa ovat hämmästyttäviä, kun etukäteen varauduttiin tappiolliseen vuoteen. Vastoin ennakko-odotuksia sekä verotulot että valtionosuudet kasvoivat. Koronapandemian piti ajaa kunnat vaikeuksiin, mutta kävikin päinvastoin.

Niinpä voin olla kaupunginjohtajan kanssa samaa mieltä, kun tilinpäätöksen johdannossa käytetään sanoja poikkeuksellinen, vaikea ja mahdoton. Kuka olisi vielä tammikuussa 2020 kyennyt ennustamaan, että Kangasalan verotulot nousevat 6,6 miljoonaa euroa ja valtionosuudet peräti 13 miljoonaa euroa, ja päälle tulee vielä sijoitusomaisuuden tuotto 1,2 miljoonaa euroa?

Mistä nämä rahat sitten ovat tulleet? Ne ovat hallituksen kunnille jakamia korona-avustuksia, jotka rahoitetaan lisäämällä valtion velkaa. Sanna Marinin hallitus on lainannut Suomelle kahdessa vuodessa lähes 30 mrd euroa, ja samalla julkisen talouden alijäämä on noussut 12,9 mrd euroon. Molemmat luvut rikkovat EU:n perussopimuksia ja EMU-kriteereitä, joiden mukaan velkaa saisi olla 60% bkt:sta ja julkinen alijäämä korkeintaan 3%. Nyt ne ovat 69,2% ja 5,4%. Kun samalla rikotaan EU:n perussopimusten velkasäännöksiä, ollaan siirtymässä omalaatuiseen velkatalouteen, jossa sopimuksia ja sääntöjä tietoisesti rikotaan. Tilinpäätöksessä todetaan oikein, että tulevina vuosina ”...nopean velkaantumisen riski ja korkotason muutoksen vaikutukset on lähes mahdotonta ennakoida.”

Vasemmiston ryhmän puolesta toivon, että ylijäämät käytetään siten, että Kangasalan kaupungilla on pelivaraa korkotason yllättävän nousun varalta. Suomi on vielä melko hyvässä kunnossa AA+ luottoluokituksen maana verrattuna Italiaan, joka on BBB. Muistettakoon, että Suomeen ulottunut talouskriisi puhkesi maaliskuussa 2020, kun Italian valtionlainojen korot pomppasivat parissa päivässä 15%.

Kangasalan lainakanta on tilinpäätöksen valossa kestävällä tasolla eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2012 lainaa oli 2101 €/as, nyt tilinpäätöksen mukaan 2020 sitä oli 2262 €/as eli luku on melko ennallaan. Konsernivelka asukasta kohti on kasvanut ja on nyt 4655 €, kun se vuosi sitten oli 4317 €. Kangasala on edelleen keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Vertailun vuoksi, talouden veturiksi mainostettu Espoo alkaa olla kohta kriisikunta. Asukasta kohti siellä velkaa on 5278 € ja konsernivelkaa peräti 13125 €/as. Suomesta löytyy lukuisia kuntia, jossa asukasta kohti laskettu velka on yli 4000 €, Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula.

Kangasalan ylijäämästä on maksettu monta vuotta maksettu kovaa hintaa. Vuonna 2012 kunnassa oli 2112 työntekijää, nyt tilinpäätöksen mukaan 1942. Vuonna 2012 veroprosentti oli 20, nyt 21. Työntekijöitä on muutamassa vuodessa vähennetty yli 150 ja samaan aikaan veroa on kiristetty prosentilla. Täytyyhän tällaisten toimien näkyä talouden tasapainossa. Sen soisi näkyvän myös henkilöstön määrässä ja hyvinvoinnissa. Ylijäämä on nyt niin iso, että sen tulisi näkyä myös henkilöresursseissa ja palveluissa. Terveyskeskusmaksujen alentaminen tai poistaminen olisi Kangasalla aivan mahdollista ja tehokasta ennaltaehkäisevää työtä. Pitkäaikaisvaikutuksena saattaisi olla vuosittain ajoissa tehtyjä diagnooseja, jotka toisivat rahat takaisin säästyvinä erikoissairaanhoidon kuluina.

Jorma Mäntylä
Vas.