9. kesä, 2020

Kangasalan tilinpäätös 2019, § 46

Hyvät kuulijat

Kangasalan vuosi 2019 on mennyt kohtuullisen hyvin, vaikka valtuutettuja on vuoden varrella tavanomaiseen tapaan peloteltu lähestyvästä katastrofista. Ylijäämä 427 000€ on hyvä, kun monissa kunnissa ovat YT-neuvottelut käynnissä ja puolenkymmentä kuntaa on menossa kriisikunnaksi. Epävarmuuden oloissa Kangasalan tulos ei ole ollenkaan huono.

Toisaalta ylijäämästä on maksettu kova hinta. Vuonna 2012 kunnassa oli 2112 työntekijää, nyt 1893. Vuonna 2012 veroprosentti oli 20, nyt 21. Työntekijöitä on muutamassa vuodessa vähennetty yli 200 ja samaan aikaan veroa on kiristetty prosentilla. Täytyyhän tällaisten toimien näkyä talouden tasapainossa.

Muutos on niin suuri, että tekee mieli kysyä mihin kuntalaisten verorahat oikein menevät. Vaikka tilinpäätös on korrektisti tehty, vastauksia olennaisiin kysymyksiin ei tahdo löytyä.

Vertailin viime vuoden tilinpäätöstä vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksiin. Lainakannassa ei ainakaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2012 lainaa oli 2101 €/as, nyt tilinpäätöksen mukaan 2019 sitä oli 2160 €/as eli luku on lähes ennallaan. Konsernivelka asukasta kohti on kasvanut ja on nyt 4317 €. Kangasala on edelleen keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Vertailun vuoksi, talouden veturiksi mainostettu Espoo on alkaa olla kohta kriisikunta. Asukasta kohti siellä velkaa on 3400 € ja konsernivelkaa peräti 13 000 €/as. Suomesta löytyy lukuisia kuntia, jossa asukasta kohti laskettu velka on yli 5000 €, Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula.

Lamminrahkan rakentamisen takia velka on kasvamassa, eikä nykyinen alhainen nollakorkotaso voi jatkua pitkään. Siksi on perusteltua taas kysyä riittävätkö resurssit kolmeen suurhankkeeseen, Lamminrahkan lisäksi Saarenmaan ja Tarastenjärven rakentamiseen.

Tilinpäätöksestä ei ilmene myöskään mihin ostopalvelut kohdistuvat eikä sitä paljonko palveluseteli maksaa Kangasalalle. Tulevan päätöksenteon pohjana nämä tiedot pitäisi olla saatavilla.

Valtuutettu Pekka Lahti varoitteli yksityistämisen vaaroista. Vanhoja tilinpäätöksiä selaamalla löytyy ainakin yksi huomattava lisäkulu. Se on työterveyshuolto, tosin senkin kustannukset löytyvät vain hyvinvointikertomuksesta (s. 192). Vuonna 2013 tilinpäätöksen mukaan kunnan silloinen oma työterveyshuolto tuotti vuosittain noin 100 000 € voittoa. Viime vuonna se maksoi Kangasalalle 955 523 €. Vuonna 2016 toteutettu työterveyshuollon yksityistäminen (äänin 46-4) on sittemmin tuottanut Kangasalalle miljoonatappiot. Veronmaksajien rahat virtaavat nyt Pihlajalinnalle.

Jorma Mäntylä
Vas.