30. huhti, 2020

Vapputervehdys Kangasalta

Vapputervehdys Kangasalle sekä kaikille vasemmiston verkkosivun katsojille!

Vuoden 2020 vapun vaikeana aikana haluan korostaa talouden julkisen sektorin merkitystä. Talouspäättäjien on luettava englantilaisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin teos Työllisyys, korko ja raha (1936). Julkistalouden leikkausten ja alasajon aika ei ole taloudellisessa laskusuhdanteessa.

Vietämme poikkeuksellista Vappua. Vuosikymmeniä Kangasalla on vietetty yhteistä työväen Vappua. Vappumarssia ja juhlaa Suoraman työväentalolla ei koronaviruksen poikkeusoloissa voi järjestää. Yhdistyksemme jäsenet ovat käyneet viemässä tervehdyksen vuoden 1918 punaisten muistomerkille.

Sanna Marinin punavihreä hallitus on talouslaman oloissa toistaiseksi onnistunut paremmin kuin Esko Ahon ja Iiro Viinasen hallitus 1991-93. Tuolloin tehdyt raa’at julkistalouden leikkaukset syvensivät lamaa ja lisäsivät inhimillisiä kärsimyksiä, joista ei vieläkään ole täysin toivuttu. Jotka elivät tuon ajan, eivät halua sitä takaisin. Monet kokevat kauhun tunteita, jos sama koalitio johtaisi nyt Suomea. Onneksi kokoomus on oppositiossa.

Koronavirus laukaisi taloustaantuman, jota on vuosikymmenen ajan istutettu Euroopan talouteen. Yhteisvaluutta euron matalien korkojen oloissa Etelä-Eurooppaan muodostui kuplatalous ongelmaluottoineen. Pääosallisia ovat saksalaiset ja ranskalaiset pankit. Ne ovat antaneet näihin maihin kestämättömiä luottoja. Yhteisvaluutta euron valuvikojen takia PIGS-maat (Portugal, Ireland, Greece, Spain) vaativat nyt velkojen yhteisvastuullisuutta, eli meidän pitäisi maksaa heidän velkansa. Kyse on pankkituesta. Koronasta kärsivien Italian ja Espanjan terveydenhuoltoon menisi murusia.

Suostuminen velkojen yhteisvastuullisuuteen pahentaa Suomen talousvaikeuksia. Se lisää valtionvelkaamme ja sitä kautta iskee kuntatalouteen, myös Kangasalle. Tämän hetken näkymän mukaan lama syö Kangasalan taloutta yli 10 miljoonan euron verran, mikä tarkoittaa sietämätöntä 3% veronkorotusta.

Julkistalouden tehtävä on laman oloissa pitää taloutta pystyssä. On huolehdittava, että valtion ja kuntien palvelut toimivat vaikeinakin aikoina. Se hyödyttää myös yksityistaloutta. Julkistalouden leikkaukset näkyvät välittömästi kauppojen kassoilla kulutuskysynnän laskuna, mikä syöksee myös yksityistaloutta syvempään lamaan. Tätä 1990-luvun virhettä ei saa toistaa.

Hyvät kuulijat! Suomi on aina selvinnyt vaikeina aikoina. Voitamme, koska kansallinen perintömme on vahva. J.V. Snellmanin ja Urho Kekkosen kansallisen edun käsite pitää palauttaa kunniaan.

Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa taisteltiin kuolemaa vastaan huumorin avulla. Tunnemme tarinat Karjalan männystä, Kuopion potkukelkkapataljoonasta sekä sutkautuksen: ”An mul ny ees yks suolanen silakka.”

Vuonna 1966 ilmestyi Irwin Goodmanin laulu Marcello Magaroni. Sanoitus on kuin tehty 2020 eurokriisin oloihin. Marcellolla on karttuva säästötalletustili, johon hän odottaa panoja löytämästään uudesta hyväuskoisten pohjoisesta maasta.

Marcello Magaroni, huipputaitaja tangon tarttuvan.
Marcello Magaroni, ja omistaja säästötilin karttuvan.
---
Marcello Magaroni löysi Pohjolasta maan uuden, mukavan.
Marcello Magaroni, ja laulu-uran lupaavan.
Se voitti kotiolon tukalan, sai nimen paljonpuhuvan.

Toivotan tangon tahdissa kaikille aurinkoista ja työväenhenkistä vappua!

Lisätietoa

Marcello Magaroni: Irwin Goodman 1966

Vapputervehdys Kangasalta. Youtube-video

Mitä olivat ”1990-luvun virheet” ja miksi ne tehtiin? Kansan Uutiset 10.4.2020

Valuvikojen & väärennösten euro.  Voima -lehti 1.10.2012