11. kesä, 2019

Kangasalan tilinpäätöksestä 2018

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, yleisö.

Elämme edelleen noususuhdanteen aikaa, ja tämä on jo muutaman vuoden näkynyt tuntuvana verokertymän nousuna. Edelliset kolme vuotta ovat osoittaneet talouden ylijäämää. Toissavuonna Kangasalan tilinpäätös osoitti peräti 11,7 miljoonan euron ylijäämää. Nyt tilinpäätös 2018 osoittaa 1,6 miljoonan euron alijäämää. Syyksi tilinpäätöksen negatiivisuuteen ilmoitetaan Valtiovarainministeriön laskuvirhe kunnallisverotuksen tilityksiin liittyvässä tasauksessa, jolla oikaistiin kunnalle vuonna 2017 liikaa maksettuja veroja. Kangasalle tilitettiin liikaa kunnallisveroja vuonna 2017 ja tuo liika tasattiin vuoden 2018 verotuksessa.

On anteeksiantamatonta, että monet kunnat joutuvat kärsimään ministeriössä tehdystä laskuvirheestä. Onneksi Kangasalan talous on kokonaisuutena ollut niin hyvässä kunnossa, että laskuvirhe ei aiheuta korvaamatonta vahinkoa.

Kokosin valtuustokausien 2013-18 tilinpäätökset (miljoonia euroja):

2013

6,4

2014

-1,7

2015

5,7

2016

8,8

2017

11,7

2018

-1,6

Yht.

29,3

Lähde: Tilinpäätökset 2013-2018.

Kuluneiden kuuden vuoden aikana Kangasala on tehnyt ylijäämää 29 miljoonaa euroa. Tilinpäätös s. 58 kertoo, että taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 54,9 milj. €. Mihin rahat ovat menneet? Tavallinen kuntalainen on nähnyt, miten palveluja leikattiin ja palvelumaksuja korotettiin. Tänä vuonna on jo kaksi koulua lakkautettu säästö- ja leikkaustoimien takia. Moni toivoo perustellusti leikattujen palvelujen palauttamista ja palvelumaksujen alentamista.

Kangasala käyttää ylijäämää investointeihin ja lyhentää velkaa. Se on nyt 1515 €/asukas (viime vuonna 1704 €/asukas), ja siis puolet alle Suomen kuntien keskiarvon (3039 €/as, Kuntaliitto 1.6.19). Vasemmiston ryhmän pääkritiikki on sama kuin vuosi sitten. Kun korot ovat historiallisen alhaalla, nollaa tai jopa negatiivisia, olisi mielekästä hyödyntää investoinneissa halpaa rahaa. Onko käymässä niin, että investoidaan ylijäämän avulla ja lyhennetään velkaa alhaisten korkojen oloissa sekä otetaan lainaa korkotason noustua?

Ollaan siis tekemässä paikallisella tasolla sama virhe mistä tänään aloittanutta Antti Rinteen hallitusta ovat taloustutkijat jo etukäteen syyttäneet. Investointeja aiotaan rahoittaa myymällä valtion omaisuutta, kun korot ovat ainutlaatuisen alhaalla, nollaa ja negatiivisia. On aivan normaali ja tavanomainen käytäntö niin yksityisessä kuin julkistaloudessa, että investoinnit rahoitetaan lainarahalla. Suomen Pankin mukaan vuoden euribor-viitekorko tänään 10.6. on -0,175%. Siksi on pakko kysyä miksi Kangasala ei hyödynnä alhaista, siis negatiivista korkotasoa?

Valtuuston esittelylistassa oli ensin alijäämän takia muutostalousarvion kohdalla esitys ankarasta säästö- ja leikkausohjelmasta, joka olisi koskenut kaikkia palvelukeskuksia. Onneksi kaupunginhallitus muutti esitystä ja päätti luopua leikkausohjelmasta. Tämän perusteella vasemmiston ryhmä hyväksyy tilinpäätösesityksen. Optimismille antaa aihetta, että Antti Rinteen punavihreä hallitus on luvannut miljardin euron korotuksen kuntien valtionosuuksiin jo vuonna 2020. Tästä jotain täytyy tulla myös Kangasalle.

Muutamia poimintoja. Työterveyshuolto ulkoistettiin valtuuston päätöksellä 2016. Perusteluksi ilmoitettiin säästöt. Nyt toteamme, että kulut ovat päinvastoin nousseet, ja vieläpä sadoin tuhansin euroin. Lisäksi olemme menettäneet työterveyshuollon tuotot. Terveystalo Oy osaa ainakin laskuttaa. Hokema siitä, että yksityinen on aina tehokkaampi ja joustavampi kuin julkinen ei tämän kokemuksen mukaan pidä paikkansa. Kannattaisi harkita toiminnan palauttamista kunnan omaksi palveluksi, eikä vain kilpailuttaa uudelleen.

Kangasalan Uimahalli Oy:n tappio on huomattava ja johtuu julkisuudessa näkyvästi olleista syistä sekä huomattavasta kävijämäärän laskusta. Tappion on aiheuttanut Kangasalan oma toiminta.

Kokonaisuutena toteamme, että vasemmiston ryhmä ei tee muutosesityksiä kh:n esitykseen. Edellytämme kuitenkin, että 2020 talousarvion laadinnassa otetaan huomioon pitkään jatkuneet ylijäämät sekä odotettavissa oleva käänne valtion kuntapolitiikassa.

Jorma Mäntylä
Vas.