8. huhti, 2019

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat, sekä muut läsnäolijat

Uusi Kangasalan kaupunkistrategia on dokumentti, joka ohjaa meidän toimintaa. Jos valtuustossa päätettävä asia on ristiriidassa kaupunkistrategiaan, ei päätöstä sellaisenaan voida hyväksyä. Olisi kaupunkistrategian vastaista olla rakentamatta uutta koulurakennusta strategian mukaiselle mahdollisuuksien maaseudulle. Sillä Jos Kuhmalahti ei ole strategian mukainen mahdollisuuksien maaseutu, niin arvoisat valtuutetut mikä paikka sitten on? Lisäksi kouluverkkosuunnitelmassa todetaan: Pohjan koulu lakkautetaan 2021. 1.-4.-luokkien oppilaat siirtyvät Kuhmalahden uuteen kouluun, ja 5.-6.- luokkien oppilaat siirtyvät Sariolan kouluun.

Oppilaiden siirtäminen Sariolan kouluun muodostaisi joillekin oppilaille valitettavan pitkän koulumatkan, johon ajallisesti saattaisi kulua yli kaksi tuntia päivässä. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijyys on yksi Kangasalan kaupunkistrategian tavoitteista. Luonnonläheiset koulut ovat kansallisesti nousemassa esiin vähitellen ja tässä olisikin Kangasalla ja Kuhmalahdella loistava mahdollisuus profiloitua edelläkävijäksi ja myöskin sitä kautta houkutella uusia asukkaita Kuhmalahden luonnonläheiseen ja palvelurikkaaseen ympäristöön.

Missä tahansa yhteisössä yhteisön jäsenet voivat hyvin, kun he kokevat olevansa aidosti osana yhteisöä sekä pääsevät vaikuttamaan sen toimintaan. Strategiassa on mainittuna myös osallistamisen mahdollistaminen kaupungin asukkaille. Kuhmalahden Yrittäjät sekä kyläyhteisö ovat tuoneet esiin avustuksensa koulun maanrakennukseen ja talkootöihin. Kaupunkiyhteisö ovat yhtä kuin sen ihmiset ja Kuhmalahden asukkaat tunnistavat kyläyhteisönsä tarpeet. Uusi koulurakennus Kuhmalahdelle mahdollistaisi Kangasalle myös markkinoinnin tonttien myymiselle Kuhmalahden alueella. Uuden koulurakennuksen myötä Kuhmalahden kirkonkylän alueella olisi tontilta reippaan kävelymatkan päässä muun muassa koulu, päiväkoti, kuntosali, kauppa sekä nuorisotilat, unohtamatta suoraa linja-autoyhteyttä Kangasalan sekä Tampereen keskustaan. Hieman kauempana muunmuassa kirjasto sekä apteekki. Tämänkaltaista palvelukokonaisuutta ei moni maaseudun kyläyhteisö pysty tarjoamaan.

Kuhmalahti ansaitsee tulevaisuuden, Kuhmalahti ansaitsee uuden koulun.

Iikka Nikkinen
Kaupunginvaltuutettu (vas.)

 

8. huhti, 2019

Lähes päivittäin olemme saaneet huolestuttavia uutisia lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Tämä tieto on pysähdyttävä, sillä se on ristiriidassa niiden tietojen kanssa, jotka kertovat esimerkiksi nuorten terveyskäyttäytymisessä tapahtuneista myönteisistä muutoksista. Kysymys on jostain laajemmasta, koko yhteiskunnan ja kulttuurin kentällä vaikuttavista tekijöistä. Mielenterveystyö on monialaista ja siksi vaikuttamismahdollisuudetkin ovat moninaiset. Viime vuosina on erityisesti korostettu ennalta ehkäisevää työtä, mikä on sekä loogisin että taloudellisin syin perusteltua. Ennalta ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin sijoittaminen tuottaa itsensä takaisin 5-10 vuoden kuluessa. Näin on pyritty tekemään Kangasallakin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaiken hyvää tarkoittavan hyvinvointityön ohella ei ole ollut mahdollista toteuttaa päihde- ja mielenterveystyötä toiminnallisesti sekä unohdettu, että hyvä hoito on myös ehkäisevää työtä. Hoidon viivästyminen voi vaikeuttaa ja hidastuttaa paranemista – pahimmillaan se johtaa esimerkiksi työkyvyttömyyteen ja nuorena eläköitymiseen.

Kangasalla hoidollista lasten ja nuorten mielenterveystyötä tehdään sekä sosiaalihuollon yksikössä, perheneuvolassa, että terveyskeskuksen yksiköissä, peruspalveluissa, Pilke –yksikössä että nuorisopsykiatrisella poliklinikalla. Kaikissa näissä tarvittaisiin lisää henkilöresursseja.

Terveydenhuoltolaissa (30.12.2010/1326) säädetään (53§). Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (53§):

”Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.”

Laki velvoittaa kunnan järjestämään palvelut tavalla tai toisella. Esimerkiksi palvelut voi ostaa toisesta kunnasta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Riittämätön resurssointi pidentää jonotusaikoja, paikoitellen myös yli hoitotakuurajan. Jonotusaikojen pituudesta ei ole saatavilla julkisesti tietoja netissä kuten lain mukaan pitäisi.

Myöskään niin kutsuttua matalan kynnyksen vastaanottoa, sellaista mihin avuntarvitsija voisi tulla ilman lähetettäkin, ei ole saatu alkuperäisen tavoitteen mukaisesti järjestettyä.

Liian kireät sote-säästöt alkavat näkyä sairastavuuden lisääntymisenä ja siihen liittyvänä pahoinvointina niin väestön kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Kangasalan hyvä maine terveydenhuoltokuntana on vaarassa kadota. Palvelujen tarve ei ole vähenemässä ikääntyvässä ja muuttovoittoisessa kunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen uudistustyön hidastuminen ei saisi estää kaupungin oman terveyden ja sairauden hoidon kehittämistä. Terveydellinen ja sosiaalinen turvallisuus on keskeinen hyvinvointitekijä nykyisille ja tuleville kuntalaisille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

1. Kangasalan kaupunginhallitus perustaa työryhmän selvittämään päihde- ja  mielenterveystyön tilaa Kangasalla

           2. Työryhmän tulisi kiinnittää huomiota varsinkin:
              a. PILKE-yksikön toiminnallisuuteen
              b. Matalan kynnyksen palveluiden parantamiseen
              c. Henkilöstön voimavarojen riittävyyteen
              d. Millaisilla investoinneilla (esimerkiksi henkilöstöresurssein) hoitotakuu päihde- ja mielenterveyspalvelveluissa saadaan toteutumaan sekä työkuormaa tasattua työntekijöillä
              e. Toteutuuko potilas- ja työturvallisuus päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Kangasalla 8.4.2019

Ranja Aukee, Iikka Nikkinen, Jorma Mäntylä
+ 24 valtuutettua

11. maalis, 2019

Arvoisa puheenjohtaja, kiitos puheenvuorosta.

Tapahtumat Sahalahden ja Kuhmalahden kuntaliitosten jälkeen muistuttavat kuin pienoiskoossa kehitystä koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomea tyhjennetään ja väestö sekä teollisuus pakataan muutamaan kasvukeskukseen. Tyhjeneville alueille jäävät muuttuvat eräänlaisiksi toisen luokan kansalaisiksi. Vuosikymmenien työllä rakennettu infrastruktuuri Itä- ja Pohjois-Suomessa rapistuu käytön puutteessa. Kasvukeskusten ympäristössä lähes kaikki laitetaan sileäksi rakentamisen tieltä.

Kangasalla on selvästi muodostumassa tilanne, että kasvu keskittyy vanhan Kangasalan nauhataajamaan sekä lähelle Tampereen rajaa. Kangasalan merkittävät rakennus- ja kaavoitushankkeet ovat Tampereen rajalla tai hyödyttävät tavalla tai toisella Tamperetta. Kangasalan itäosasta eli Sahalahden ja varsinkin Kuhmalahden alueesta on tulossa eräänlainen kakkosluokan asukkaiden alue, jossa Itä- ja Pohjois-Suomen tapaan rakennettu infra rapistuu.

Tämä on surullista, sillä nykyteknologia mahdollistaisi laajasti erilaisen etätyön ja –palvelut. Kun informaatio- ja tietoteknologia löi itsensä läpi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen, sen mainostettiin pysäyttävän maaseudun tyhjenemisen. Toiveikkaat tulevaisuudenkuvat ovat osoittautuneet perusteettomiksi osin poliittisista syistä. Miksi tietoteknologiayritys sijoittuisi Kuhmalahdelle, jos siellä ei ole kauppoja ja terveysasemaa eikä kohta edes koulua?

Kangasalalla olisi ollut tilaisuus näyttää, että informaatio- ja tietoteknologia yhdistettynä etätyöhön olisi avannut mahdollisuuden pitää kunnan itäosat elinvoimaisena. Kaupunginhallituksen vastausta lukiessa tuntuu, että tätä mahdollisuutta ei ole Kangasalla suuremmin edes mietitty.

JORMA MÄNTYLÄ
Vas.

 

11. maalis, 2019

Kangasalan Demarit ja Vasemmistoliitto ovat jo pitkään olleet sitä mieltä että sosiaali- ja terveyspalveluista vähintään puolet pitäisi järjestää kaupungin omana tuotantona. Vuonna 2016 teimme valtuustoaloitteenkin asiasta tehostetun palveluasumisen osalta. Loppuosa palveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä tuottajilta, jos hyväksyttävällä tavalla toimivia tuottajia löytyy. Hankinta pitäisi tehdä kaupungin tiukassa kontrollissa.

Viime aikojen tapahtumat vanhusten hoivapalveluita tuottavien jättifirmojen ympärillä ovat todistaneet että vapaiden markkinavoimien maksimaalinen voitontavoittelu ei sovi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon. Siis nimenomaan niihin palveluihin, joita ikääntyneet, sairaat ja/tai muulla tavalla sosiaalisin vaikeuksiin joutuneet ihmiset elämänsä jatkamiseen tarvitsevat ja jotka yhteiskunta verorahoilla pääasiassa maksaa.

Onneksi on olemassa myös toisella tavalla toimivia, yhteiskuntavastuullisia yrityksiä. Ns yhteiskunnalliset yritykset toimivat vastuullisesti ja kantavat yhteiskunnallista vastuuta. Nämä yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Myös toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Yrityksen on määriteltävä yhteiskunnallinen tavoitteensa sekä voiton käyttötapansa yhtiöjärjestyksessään tai säännöissään.

Maailmalla on paljon esimerkkejä yhteiskunnallisista yrityksistä. Yritykset toimivat monilla aloilla, mutta yhteiskunnallisen yrittäjyyden edelläkävijämaassa Englannissa ne täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Suomessa tunnettuja yhteiskunnallisia yrityksiä ovat mm.  Lastenpäivän säätiön Linnanmäki ja Tampereen Koukkuniemessä sijaitsevaa Kontukoti Oy.

Suomessa toimivat yhteiskunnalliset yritykset toimivat vahvan arvopohjan perusteella. Ne tuottavat palveluita ihmisläheisesti ja kustannustehokkaasti ja laittavat valtaosan toiminnastaan syntyneestä taloudellisesta voitosta yhteiskunnallisen päämääränsä toteuttamiseen. Ne ovat kotimaisia yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti ja läpinäkyvästi ja maksavat aina veronsa Suomeen.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntijoita ja ratkaisijoita, ja ne ovat sitoutuneita kehittämään pitkäjännitteisesti ympäröivää yhteiskuntaa ja asiakkaidensa hyvinvointia. Yhteiskunnalliset yritykset olisivat Kangasalan Kaupungille erinomaisia yhteistyökumppaneita, esimerkiksi täydentämään kaupungin omia ikäihmisten asumis- ym. palveluita. 

Kunnat voivat jo nykyisenkin hankintalain nojalla käyttää ostopalveluissaan yhteiskuntavastuullisten yritysten kriteereitä. Tarjouspyyntöihin on mahdollista kirjata vähimmäisvaatimuksena, niin sanottuna pakollisena kriteerinä, yhteiskunnallisen hyvän tekeminen, toiminnan läpinäkyvyys ja uusien palvelumallien kehittämisvelvoite. Tällöin tarjouskilpailuun hyväksytään mukaan ainoastaan ne tarjoajat, jotka ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia ja käyttävät osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen, oman toimintansa laadun parantamiseen ja asiakkaiden tarpeet entistä paremmin huomioivien uusien toimintamallien luomiseen.

Viime aikoina paljon puhuttu henkilöstömitoitus voidaan niin ikään kirjata pakollisiin vaatimuksiin jo nyt, vaikka laki ei sitä vielä vaadi. Etukäteen asetettavat laatukriteerit ovat ennakoivaa laadunvalvontaa. Myöhemmin toiminnan ollessa käynnissä niitä voidaan käyttää vanhustenhuollon arvioinnissa.

Erinomainen ja toistaiseksi ainutlaatuinen esimerkki vanhusten asumispalveluiden hankinnasta on Tampereen kaupungin viime vuonna tekemä kilpailutus.

Kaupunki osoitti asumispalveluiden kohteeksi kaksi Koukkuniemessä sijaitsevaa kiinteistöä. Palveluntarjoajille kaupunki asetti vähimmäisvaatimuksina muun muassa sen, että tarjoajan ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrityksen edellytettiin myös harjoittavan vastuullista liiketoimintaa. Lisäksi vaatimuksena oli rajoitettu voitonjako siten, että yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen.

Ne tarjoajat, jotka osoittivat pystyvänsä täyttämään nämä kriteerit, etenivät vertailuun, jossa tarjousten laatu vaikutti 50 prosenttia ja hinta 50 prosenttia sijoitukseen. Tarjouskilpailun pohjalta kaupunki valitsi kohteisiin kaksi yhteiskuntavastuullisesti toimivaa yritystä, jotka ovat sitoutuneet vanhusten asumispalveluiden kehittämiseen.

Hankinnasta on saatu hyviä kokemuksia: vanhukset ovat voineet asua kohteissa turvallisin mielin, kaupunki on saanut vastuulliset toimijat kumppanikseen ja kilpailussa voittaneet yritykset toteuttavat niin yhteiskunnallista tehtäväänsä kuin kannattavaa liiketoimintaakin. Yhteiskuntavastuullisissa yrityksissä vanhustenhuollon laatu ja taloudellinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois.

Tällainen lähestymistapa voisi olla yksi vaihtoehto vanhustenhoidon laadun parantamiseksi myös Kangasalla. Samalla se voisi luoda uudenlaisia vanhustenhuollon palvelumalleja kaupungissamme.

Aloite:

Kangasalan Sos.dem. valtuustoryhmä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittävät, että selvitetään mahdollisuudet yhteiskuntavastuullisten yritysten käyttämiseksi kaupungin itse tuottamien vanhusten tehostettujen asumispalveluiden- ja mahdollisesti muidenkin vanhuspalveluiden täydentämisessä.

11.3.2019
Kangasalan Sos.dem. valtuustoryhmä
Kangasalan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

 

6. maalis, 2019

Tapio Kalliomäen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Tie Tampereelle 1918 perustuu Heikki Ylikankaan samannimiseen kirjaan. Yli kaksituntinen dokumentti kuvaa piinaavan yksityiskohtaisesti myös Kangasalan taisteluja sisällissodassa 1918. Elokuvalla on paikkansa Kangasalan paikallishistoriassa.

Tie Tampereelle 1918 –elokuvaa voi katsoa useasta näkökulmasta. Parhaimmillaan se on sotahistoriallisena kuvauksena. Dokumenttielokuvasta lähes puolet kuvaa karttojen avulla rintamalinjoja ja taistelupaikkoja. Siksi päällimmäisenä on insinöörimäisen tarkka kronologinen listaus taistelutapahtumista, milloin punaisten ja välillä valkoisten joukko-osastojen liikkeistä, hyökkäyksistä ja tappioista sekä vetäytymisistä. Humanistille tämä on välillä puuduttavaa katsottavaa, mutta samalla elokuvan tieto menee perille ja sotilaalliset syyt punaisten tappiolle selviävät. Sen sijaan sosiaalinen konteksti on ollut vähällä jäädä kokonaan pois elokuvasta. Työväestön historiallinen kyvyttömyys löytää päteviä johtajia jää siten vaille selitystä.

Toisaalta humanisteille tekee joskus hyvää saada tosiasiatietoa muustakin kuin esteettisistä kysymyksistä. Monelle katsojalle uutta tietoa ovat valkoisten raskaat tappiot Tampereen valtauksessa. Miehistötappiot olivat lähes yhtä suuret kuin hävinneillä mutta lujasti Tampereelle linnoittautuneilla punaisilla. Tämä ehkä selittää osaltaan valkoisten koston julmuutta sodan jälkeen. Kalliomäen dokumentti ei tuo lisävaloa valkokenraali Mannerheimin tekemisiin tai tekemättömyyteen Tampereen valtauksessa. Mannerheim toki puhui eheytymisestä sodan jälkeen, mutta tekikö hän mitään estääkseen valkoisten väkivaltaisia ja oikeudettomia kostotoimia keväällä 1918? Ja oliko hänen sanallaan painoa? Touko Perko on taannoisessa kirjassaan Haastaja Saksasta - von der Goltz ja Mannerheim tuonut esiin näkökulmaa, että valkoarmeijaa johtivat tosiasiassa saksalaiset. Heitä ei kiinnostanut Suomen kansallinen eheys tai oikeus punaisia kohtaan.

Elokuvaa on paranneltu lisäämällä alkuun ja loppuun kuvauksia Tampereen työväestön ja Hämeen maatyöläisten asemasta vuosisadan alussa. Köyhyys ja kurjuus olivat Suomen Työväenpuolueen ja sittemmin punakaartien joukkokannatuksen perusta. Oikeisto ja porvaristo olivat täydellisen piittaamattomia sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Tämä laajentaa muutoin puuduttavan tarkkaa sotatapahtumien luetteloa. Ahti Jokisen lukemat Viljo Kajavan runot sekä onnistunut taustamusiikki saavat lopulta aikaan jonkinmoisen draamallisen kaaren.

Kangasalaa elokuva sivuaa alussa ja loppupuolella. Suinulan verilöyly tammikuussa 1918 esitetään asiallisen tarkasti, samoin myöhemmin punaisten rintaman murtuminen Orivedellä ja sieltä alkanut Mannerheimin eteneminen Kangasalan kautta Messukylään ja Tampereelle. Valkoisten moninkertainen kosto Suinulan tapahtumista tuodaan esiin.

Tie Tampereelle 1918 –elokuva ja keskustelu vetivät 6.3. viitisenkymmentä lähinnä eläkeläistä Kangasala-talon maksuttomaan näytökseen. Kiitos talolle ja kirjastolle onnistuneesta historiatapahtumasta.

---   ---   ---
Tie Tampereelle 1918 (Suomi 2018). Ohjaus ja käsikirjoitus: Tapio Kalliomäki. Perustuu Heikki Ylikankaan samannimiseen 1994 Tieto-Finlandia -palkittuun sotahistorialliseen teokseen. Kertojat: Ahti Jokinen ja Tuomas Hoppu. 125 min.
---   ---   ---

JORMA MÄNTYLÄ
Kuva: Museokeskus Vapriikki