11. kesä, 2019

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, yleisö.

Elämme edelleen noususuhdanteen aikaa, ja tämä on jo muutaman vuoden näkynyt tuntuvana verokertymän nousuna. Edelliset kolme vuotta ovat osoittaneet talouden ylijäämää. Toissavuonna Kangasalan tilinpäätös osoitti peräti 11,7 miljoonan euron ylijäämää. Nyt tilinpäätös 2018 osoittaa 1,6 miljoonan euron alijäämää. Syyksi tilinpäätöksen negatiivisuuteen ilmoitetaan Valtiovarainministeriön laskuvirhe kunnallisverotuksen tilityksiin liittyvässä tasauksessa, jolla oikaistiin kunnalle vuonna 2017 liikaa maksettuja veroja. Kangasalle tilitettiin liikaa kunnallisveroja vuonna 2017 ja tuo liika tasattiin vuoden 2018 verotuksessa.

On anteeksiantamatonta, että monet kunnat joutuvat kärsimään ministeriössä tehdystä laskuvirheestä. Onneksi Kangasalan talous on kokonaisuutena ollut niin hyvässä kunnossa, että laskuvirhe ei aiheuta korvaamatonta vahinkoa.

Kokosin valtuustokausien 2013-18 tilinpäätökset (miljoonia euroja):

2013

6,4

2014

-1,7

2015

5,7

2016

8,8

2017

11,7

2018

-1,6

Yht.

29,3

Lähde: Tilinpäätökset 2013-2018.

Kuluneiden kuuden vuoden aikana Kangasala on tehnyt ylijäämää 29 miljoonaa euroa. Tilinpäätös s. 58 kertoo, että taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 54,9 milj. €. Mihin rahat ovat menneet? Tavallinen kuntalainen on nähnyt, miten palveluja leikattiin ja palvelumaksuja korotettiin. Tänä vuonna on jo kaksi koulua lakkautettu säästö- ja leikkaustoimien takia. Moni toivoo perustellusti leikattujen palvelujen palauttamista ja palvelumaksujen alentamista.

Kangasala käyttää ylijäämää investointeihin ja lyhentää velkaa. Se on nyt 1515 €/asukas (viime vuonna 1704 €/asukas), ja siis puolet alle Suomen kuntien keskiarvon (3039 €/as, Kuntaliitto 1.6.19). Vasemmiston ryhmän pääkritiikki on sama kuin vuosi sitten. Kun korot ovat historiallisen alhaalla, nollaa tai jopa negatiivisia, olisi mielekästä hyödyntää investoinneissa halpaa rahaa. Onko käymässä niin, että investoidaan ylijäämän avulla ja lyhennetään velkaa alhaisten korkojen oloissa sekä otetaan lainaa korkotason noustua?

Ollaan siis tekemässä paikallisella tasolla sama virhe mistä tänään aloittanutta Antti Rinteen hallitusta ovat taloustutkijat jo etukäteen syyttäneet. Investointeja aiotaan rahoittaa myymällä valtion omaisuutta, kun korot ovat ainutlaatuisen alhaalla, nollaa ja negatiivisia. On aivan normaali ja tavanomainen käytäntö niin yksityisessä kuin julkistaloudessa, että investoinnit rahoitetaan lainarahalla. Suomen Pankin mukaan vuoden euribor-viitekorko tänään 10.6. on -0,175%. Siksi on pakko kysyä miksi Kangasala ei hyödynnä alhaista, siis negatiivista korkotasoa?

Valtuuston esittelylistassa oli ensin alijäämän takia muutostalousarvion kohdalla esitys ankarasta säästö- ja leikkausohjelmasta, joka olisi koskenut kaikkia palvelukeskuksia. Onneksi kaupunginhallitus muutti esitystä ja päätti luopua leikkausohjelmasta. Tämän perusteella vasemmiston ryhmä hyväksyy tilinpäätösesityksen. Optimismille antaa aihetta, että Antti Rinteen punavihreä hallitus on luvannut miljardin euron korotuksen kuntien valtionosuuksiin jo vuonna 2020. Tästä jotain täytyy tulla myös Kangasalle.

Muutamia poimintoja. Työterveyshuolto ulkoistettiin valtuuston päätöksellä 2016. Perusteluksi ilmoitettiin säästöt. Nyt toteamme, että kulut ovat päinvastoin nousseet, ja vieläpä sadoin tuhansin euroin. Lisäksi olemme menettäneet työterveyshuollon tuotot. Terveystalo Oy osaa ainakin laskuttaa. Hokema siitä, että yksityinen on aina tehokkaampi ja joustavampi kuin julkinen ei tämän kokemuksen mukaan pidä paikkansa. Kannattaisi harkita toiminnan palauttamista kunnan omaksi palveluksi, eikä vain kilpailuttaa uudelleen.

Kangasalan Uimahalli Oy:n tappio on huomattava ja johtuu julkisuudessa näkyvästi olleista syistä sekä huomattavasta kävijämäärän laskusta. Tappion on aiheuttanut Kangasalan oma toiminta.

Kokonaisuutena toteamme, että vasemmiston ryhmä ei tee muutosesityksiä kh:n esitykseen. Edellytämme kuitenkin, että 2020 talousarvion laadinnassa otetaan huomioon pitkään jatkuneet ylijäämät sekä odotettavissa oleva käänne valtion kuntapolitiikassa.

Jorma Mäntylä
Vas.

14. touko, 2019

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Lukiessani kaupunginhallituksen hyväksymää vastausta valtuustoaloitteeseen Kangasalan uimahalliyhtiön alasajosta ja palvelun palauttamisesta kunnan omaksi työksi tuli tylsä olo. Ihan kuin olisin ennenkin lukenut vastauksen, ettei mitään tarvitse tehdä vaan kaikki jatkukoon ennallaan.

Laulaja Pasi Kaunisto teki aikoinaan hitin nimeltä Koskaan et muuttua saa:

Vaihtuvat päivät, pois leikit nuo jäivät
Mut koskaan et muuttua saa

Esittelijän tekstissä heijastuu menneitten päivien ajatus, että kuntaa ja valtiota tulee hoitaa ikään kuin ne olisivat liikeyrityksiä. Tätä ajatusta meille on pakkosyötetty 25 vuotta. Siksi kuntien ja valtion palveluja on yhtiöitetty ja toimintoja ulkoistettu sekä yksityistetty. Kunnan oma työ on kankeaa, hidasta ja tehotonta. Osakeyhtiössä päätöksenteko on sujuvaa, nopeaa ja joustavaa, meille on julistettu.

Viime viikolla julkistettu KAKSin eli Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimus kertoi mitä mieltä suomalaiset ovat tuloksista. Yksityistämisille ja ulkoistamisille halutaan loppu. Kansalaisista vain joka seitsemäs (15 %) painottaa julkisten palveluiden ulkoistamista, ja lähes puolet (47 %) ei halua uuden hallituksen sitä edistävän.

Esittelijä on kokonaan hukannut kaksi perusasiaa. Kuntien palveluita ei tuoteta vapailla markkinoilla. Osakeyhtiölainsäädäntö on tarkoitettu markkinoilla tapahtuvaa yritystoimintaa varten. Osakeyhtiöt saavat tulonsa myymällä tuotteita ja palveluja markkinoilla. Kuntien palvelut tuotetaan verovaroin, jotka peritään kuntalaisilta pakkojäsenyyden ja verovelvollisuuden perusteella. Näiden pakkojen vastapainona on kunnallinen demokratia, eli vaaleilla valitut edustajat valvovat verovarojen käyttöä. Osakeyhtiössä tämä katkeaa, ja jos yhtiöön ei lisäksi saada pätevää johtoa, vaaroina ovat julkisten varojen ja vallan väärinkäyttö sekä hyvävelijärjestelmät. Esittelijä tosin kutsuu tätä joustavuudeksi. Sitä onkin Kangasalan uimahallissa nähty.

Useimmissa kunnissa tämä on oivallettu oikein. Siksi yli 90% Suomen uimahalleista on kunnallisia ja kuntien omaa palvelutuotantoa. Poikkeukset ovat sormin laskettavissa.

Mainitun KAKS:n eli Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksen soisi tulevan luetuksi myös Kangasalla, ja varsinkin kaupunginhallituksessa. Ihmettelin, että kh on yksimielisesti hyväksynyt esittelijän kirjoittaman vastauksen valtuustoaloitteeseen. Meillä ei ole edustusta kh:ssa, mutta on siellä sentään kaksi puoluetta, joiden nimessä on sana demokratia. Näistä toinen on tulossa muodosteilla olevaan punamultahallitukseen. Tällaisen yhteistyön soisi tulevan myös Kangasalle. Mutta kh:n yksimielisestä vastauksesta päätellen sinipuna on niin rakas, ettei mikään muuttua saa, kuten Pasi Kaunisto lauloi:

Aika jos vaihtuu, pois haaveet jos haihtuu
niin koskaan et muuttua saa.

Jorma Mäntylä (vas.)
13.5.2019

KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus 11.5.2019.

1. touko, 2019

Hyvä vappukansa!

Eduskuntavaalit ovat ohi, ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Edellinen, suurituloisia, työnantajaliittoja ja pääomaa suosiva hallitus on vihdoin poissa. Uutta hallitusta muodostetaan. Uudella hallituksella tuleekin olemaan paljon töitä. Sillä menee varmasti pitkä aika pelkästään siihen, että korjataan edellisen hallituksen tekoja; köyhiin ja pienituloisiin kohdistuneita leikkauksia.

Sipilän hallitus oli todella työntekijävastainen. Tunsin monesti, että Sipilän hallitus vihasi naisia, ja etenkin pienituloisia naisia. Sen leikkaukset kohdistuivat yhä uudestaan juuri pienituloisimpiin. Meille uskoteltiin kilpailukyvyn nimissä, että Suomen vienti saadaan vetämään leikkaamalla lomarahat naisvaltaiselta julkiselta puolelta ja siirtämällä työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi, siis leikkaamalla pienituloisimpien ostovoimaa. Duunareita kyykytettiin ja ammattiyhdistysliike yritettiin murskata täysin. Se oli selkeä tavoite. Eriarvoisuus kasvoi, ero köyhien ja todella suurituloisten välillä kasvoi, ja köyhien määrä, muun muassa eläkeläisköyhyys, kasvoi. Työttömiä syyllistettiin ja rangaistiin siitä, ettei töitä ollut. Sosiaaliturvaa heikennettiin. Hallitus teki todella kylmää oikeistopolitiikkaa ja halusi purkaa hyvinvointiyhteiskunnan. Oltiin yhä enemmän menossa Amerikan malliin: jos sinulla on rahaa, kaikki onnistuu. Jos olet köyhä, joudut etsimään itsellesi jopa kolme osa-aikatyötä tai nollasopimusta, että saat raavittua kokoon minimitoimeentulon. Jos et töitä löydä, keppi viuhuu ja pienestä työttömyysturvastasi leikataan, ja joudut hakemaan toimeentulotukea. Järjetöntä.

Aktiivimallin purkaminen onkin ensimmäisiä asioita, joita uuden eduskunnan täytyy tehdä. Entinen työministerikin myönsi, että aktiivimallin tarkoitus on olla vain pelote ja jos ei se täyty, seuraa rangaistus, siis leikkuri. Aktiivimallia täytetään välillä naurettavilla ja turhauttavilla tavoilla, milloin piirtäen aarrekarttaa lattialla, milloin surffaillen tietokoneella iltalehtien sivuilla.

Tällaisen turhauttavan ”aktivoinnin” sijaan työttömät tarvitsevat ilmaista lisä-, muunto- ja uudelleenkoulutusta. Työnantajapuoli puhuu työvoimapulasta ja siitä, että osaavia työntekijöitä ei ole. Työttömissä on varmasti hyviä tekijöitä, joiden ammattitaidon voi päivittää, mikäli tarvetta on.

Niin kauan kuin työttömiä on TE-keskuksen mukaan 240 000, en jaksa uskoa työvoimapulaan. Kuinkahan paljon tuon 240 000:n lisäksi löytyy osa-aikatyöttömiä ja tempputyöllistettyjä? Muistutan, että jopa säännöllisesti yhden työtunnin viikossa tekevä lasketaan työlliseksi, samoin kaikki 9 euroa päivässä ”ansaitsevat”, kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat.

Työ ja palkka kuuluvat yhteen. Ihmisille pitää tarjota oikeita töitä, joilla he voivat elättää itsensä. Näin ostovoima paranee, tuotteita ja palveluita ostetaan enemmän, ja valtiolle kertyy kivuttomasti lisää veroeuroja, joilla voimme mm. hoitaa vanhuksemme kunnialla.

Uskon, että valtaosa ihmisistä haluaa elättää itsensä työllään, kun siihen on mahdollisuus. Työttömät tarvitsevat koulutusta, työtä ja palkkaa, eivät raippaa.

Olin viime hallituskaudella todella huolissani siitä, mihin Suomessa joudutaan, kun eriarvoisuus lisääntyy ja ihmiset näkevät tulevaisuudessaan vain loppumatonta köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ja menettävät toivonsa. Sillä kun toivo on menetetty, on menetetty kaikki. Ei ollut kaukaa haettua ajatella, että turhautuminen ja katkeruus olisi voinut purkautua väkivaltana kaduilla.

Tässä tilanteessa ei ollut ihme, että moni epäröi ja viivytti perheen perustamista. Syntyvyyshän on nyt alhaisempi kuin koskaan. Uskon, että yksi syy on se, että työelämä on ollut hyvin epävarmaa: viime hallituskaudella muun muassa koeaikaa on pidennetty ja irtisanomista helpotettu. Nollasopimuslaki vesitettiin. Jopa nyt osinkoja jakavat yritykset ovat irtisanoneet väkeä YT-neuvotteluissa. Osa-aikatyöntekijöitä, joita oli muutama vuosi sitten 300 000, on nyt jo yli 400 000. Monen työ on pätkätyötä, nollasopimuksia tai osa-aikatyötä - sirpaletyötä. Töihin on päästävä lähtemään hetken varoitusajalla, jolloin lastenhoitoa on mahdotonta tai ainakin erittäin vaikeaa järjestää. Työelämään tarvitaan turvaa ja vakautta, jotta nuoret voivat luottaa tulevaisuuteen. Tulevalla hallituskaudella täytyy saada lisättyä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Yksi keino on uudistaa perhevapaat. Nythän perhevapaita pitävät lähinnä äidit, mikä varmasti vaikuttaa siihen, etteivät työnantajat uskalla palkata nuoria naisia kustannusten pelossa.

Sivistysvaltion mitta on, miten se pitää huolta heikoimmista. Kun tempputyöllistäminen lopetetaan ja tarjotaan ihmisille oikeita töitä, töitä, joista maksetaan palkkaa, meillä on varaa hyvinvointiyhteiskuntaan. Mitä useampi saa palkkatyötä, sitä enemmän kertyy veroja, ja verorahalla me hoidamme lapset ja vanhukset, takaamme ihmisille hyvän ja edullisen terveydenhoidon, pidämme huolta heikommista. Rahaa on: on arvovalintakysymys, mihin se käytetään. Hyvinvointipalveluita ja vanhusten hoitoa ei saa uhrata markkinavoimien alttarilla, jossa vain raha puhuu ja ihmisellä ei ole arvoa. Meille on kunniakysymys pitää huolta vanhuksistamme, jotka ovat rakentaneet tämän hyvinvointi-Suomen.

Hyvät kuulijat, uskon, että tänä vappuna niin työntekijällä kuin työttömällä on enemmän aihetta juhlaan kuin monena tätä edeltävänä vappuna. Uskon ja luotan, että saamme nyt hallituksen, joka on myös meidän kaikkien pienituloisten - matalapalkkaisten, eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien, lapsiperheiden - ja duunarien asialla.

Tulevan hallituksen täytyy tehdä uudistuksia, jotka luovat turvallisuutta työmarkkinoille ja lisäävät osaamista. Suomi on pitkään ollut maailmalla tunnettu hyvästä koulujärjestelmästään. Viime vuosina koulutuksesta on kuitenkin leikattu, vaikka samaan aikaan työnantajat vaativat osaavaa, koulutettua työvoimaa ja kertovat siitä olevan pulaa. Meidän täytyy korjata epäonnistunut ammattikoulureformi ja lisätä muunto- ja lisäkoulutusta myös työttömille. Tämän hallituksen täytyy ottaa myös työntekijöiden edustajat mukaan neuvottelemaan ja sopimaan työelämän muutoksista. Sopimalla saa aina paremman tuloksen kuin yksipuolisella sanelupolitiikalla, uhkailemalla tai kiristämällä. Sopimisessa molemmat osapuolet saavat jotain, ja molemmat voivat sitoutua sopimukseen.

Meillä on takana neljä kovaa vuotta. Eduskuntavaaleissa me näytimme, että haluamme muuttaa suuntaa. Me pystymme tekemään tästä Suomen, jossa kaikilla nuorilla on mahdollisuus kouluttaa itsensä, olipa perhe sitten varakas tai köyhä. Suomen, jossa pienituloisia ei kuriteta ja työttömiä nöyryytetä. Suomen, jossa kaikilla on hyvä olla, ei vain superrikkailla. Suomen, jossa kaikilla on toimeentulo. Suomen, jossa ketään ei jätetä kyydistä. Sellainen on minun Suomeni: meidän kaikkien Suomi.

Hyvää vappua kaikille!

 

8. huhti, 2019

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat, sekä muut läsnäolijat

Uusi Kangasalan kaupunkistrategia on dokumentti, joka ohjaa meidän toimintaa. Jos valtuustossa päätettävä asia on ristiriidassa kaupunkistrategiaan, ei päätöstä sellaisenaan voida hyväksyä. Olisi kaupunkistrategian vastaista olla rakentamatta uutta koulurakennusta strategian mukaiselle mahdollisuuksien maaseudulle. Sillä Jos Kuhmalahti ei ole strategian mukainen mahdollisuuksien maaseutu, niin arvoisat valtuutetut mikä paikka sitten on? Lisäksi kouluverkkosuunnitelmassa todetaan: Pohjan koulu lakkautetaan 2021. 1.-4.-luokkien oppilaat siirtyvät Kuhmalahden uuteen kouluun, ja 5.-6.- luokkien oppilaat siirtyvät Sariolan kouluun.

Oppilaiden siirtäminen Sariolan kouluun muodostaisi joillekin oppilaille valitettavan pitkän koulumatkan, johon ajallisesti saattaisi kulua yli kaksi tuntia päivässä. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijyys on yksi Kangasalan kaupunkistrategian tavoitteista. Luonnonläheiset koulut ovat kansallisesti nousemassa esiin vähitellen ja tässä olisikin Kangasalla ja Kuhmalahdella loistava mahdollisuus profiloitua edelläkävijäksi ja myöskin sitä kautta houkutella uusia asukkaita Kuhmalahden luonnonläheiseen ja palvelurikkaaseen ympäristöön.

Missä tahansa yhteisössä yhteisön jäsenet voivat hyvin, kun he kokevat olevansa aidosti osana yhteisöä sekä pääsevät vaikuttamaan sen toimintaan. Strategiassa on mainittuna myös osallistamisen mahdollistaminen kaupungin asukkaille. Kuhmalahden Yrittäjät sekä kyläyhteisö ovat tuoneet esiin avustuksensa koulun maanrakennukseen ja talkootöihin. Kaupunkiyhteisö ovat yhtä kuin sen ihmiset ja Kuhmalahden asukkaat tunnistavat kyläyhteisönsä tarpeet. Uusi koulurakennus Kuhmalahdelle mahdollistaisi Kangasalle myös markkinoinnin tonttien myymiselle Kuhmalahden alueella. Uuden koulurakennuksen myötä Kuhmalahden kirkonkylän alueella olisi tontilta reippaan kävelymatkan päässä muun muassa koulu, päiväkoti, kuntosali, kauppa sekä nuorisotilat, unohtamatta suoraa linja-autoyhteyttä Kangasalan sekä Tampereen keskustaan. Hieman kauempana muunmuassa kirjasto sekä apteekki. Tämänkaltaista palvelukokonaisuutta ei moni maaseudun kyläyhteisö pysty tarjoamaan.

Kuhmalahti ansaitsee tulevaisuuden, Kuhmalahti ansaitsee uuden koulun.

Iikka Nikkinen
Kaupunginvaltuutettu (vas.)

 

8. huhti, 2019

Lähes päivittäin olemme saaneet huolestuttavia uutisia lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Tämä tieto on pysähdyttävä, sillä se on ristiriidassa niiden tietojen kanssa, jotka kertovat esimerkiksi nuorten terveyskäyttäytymisessä tapahtuneista myönteisistä muutoksista. Kysymys on jostain laajemmasta, koko yhteiskunnan ja kulttuurin kentällä vaikuttavista tekijöistä. Mielenterveystyö on monialaista ja siksi vaikuttamismahdollisuudetkin ovat moninaiset. Viime vuosina on erityisesti korostettu ennalta ehkäisevää työtä, mikä on sekä loogisin että taloudellisin syin perusteltua. Ennalta ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin sijoittaminen tuottaa itsensä takaisin 5-10 vuoden kuluessa. Näin on pyritty tekemään Kangasallakin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaiken hyvää tarkoittavan hyvinvointityön ohella ei ole ollut mahdollista toteuttaa päihde- ja mielenterveystyötä toiminnallisesti sekä unohdettu, että hyvä hoito on myös ehkäisevää työtä. Hoidon viivästyminen voi vaikeuttaa ja hidastuttaa paranemista – pahimmillaan se johtaa esimerkiksi työkyvyttömyyteen ja nuorena eläköitymiseen.

Kangasalla hoidollista lasten ja nuorten mielenterveystyötä tehdään sekä sosiaalihuollon yksikössä, perheneuvolassa, että terveyskeskuksen yksiköissä, peruspalveluissa, Pilke –yksikössä että nuorisopsykiatrisella poliklinikalla. Kaikissa näissä tarvittaisiin lisää henkilöresursseja.

Terveydenhuoltolaissa (30.12.2010/1326) säädetään (53§). Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (53§):

”Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.”

Laki velvoittaa kunnan järjestämään palvelut tavalla tai toisella. Esimerkiksi palvelut voi ostaa toisesta kunnasta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Riittämätön resurssointi pidentää jonotusaikoja, paikoitellen myös yli hoitotakuurajan. Jonotusaikojen pituudesta ei ole saatavilla julkisesti tietoja netissä kuten lain mukaan pitäisi.

Myöskään niin kutsuttua matalan kynnyksen vastaanottoa, sellaista mihin avuntarvitsija voisi tulla ilman lähetettäkin, ei ole saatu alkuperäisen tavoitteen mukaisesti järjestettyä.

Liian kireät sote-säästöt alkavat näkyä sairastavuuden lisääntymisenä ja siihen liittyvänä pahoinvointina niin väestön kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Kangasalan hyvä maine terveydenhuoltokuntana on vaarassa kadota. Palvelujen tarve ei ole vähenemässä ikääntyvässä ja muuttovoittoisessa kunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen uudistustyön hidastuminen ei saisi estää kaupungin oman terveyden ja sairauden hoidon kehittämistä. Terveydellinen ja sosiaalinen turvallisuus on keskeinen hyvinvointitekijä nykyisille ja tuleville kuntalaisille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

1. Kangasalan kaupunginhallitus perustaa työryhmän selvittämään päihde- ja  mielenterveystyön tilaa Kangasalla

           2. Työryhmän tulisi kiinnittää huomiota varsinkin:
              a. PILKE-yksikön toiminnallisuuteen
              b. Matalan kynnyksen palveluiden parantamiseen
              c. Henkilöstön voimavarojen riittävyyteen
              d. Millaisilla investoinneilla (esimerkiksi henkilöstöresurssein) hoitotakuu päihde- ja mielenterveyspalvelveluissa saadaan toteutumaan sekä työkuormaa tasattua työntekijöillä
              e. Toteutuuko potilas- ja työturvallisuus päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Kangasalla 8.4.2019

Ranja Aukee, Iikka Nikkinen, Jorma Mäntylä
+ 24 valtuutettua