19. touko, 2018

Kimmo Suomen puhe KU-68 -urheiluseuran 50-vuotisjuhassa

Kimmo Suomi, Työväen urheiluliiton puheenjohtaja, professori

Hyvät liittotoverit. Kiitän Kangasalan Urheilijoita ystävällisestä kutsusta saapua pitämään juhlapuhe seuranne 50-vuotisjuhlassa.

Kangasalan Urheilijoiden synnyn aikaan vuonna 1968 Suomessa elettiin voimakasta länsimaisen radikalisoitumisen vaihetta yhteiskunnallisesti. Vanha maatalousvaltainen yhteiskunta yhteiskulttuuriarvoineen oli muuttumassa korkeasti teollistettuun yhteiskuntaan. Elinkeinorakenne oli saanut uuden haastajan, yhä enemmän teollistuneen yhteiskunnan. Vapaa-aika tuli entistä tärkeämmäksi, kun sitä ei sitonut samassa määrin kuin aiemmin maatalouden päivittäiset tai vuotuiset rytmit.

TUL:n synnyn välitön syy oli vuoden 1918 onneton sisällissotamme, jonka päättymisestä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Sisällissodan muistoihin kiinnitetään oikeutetusti huomiota TUL:n synnyssä, mutta oli myös muita välittömiä syitä perustaa TUL. Sisällissodan vaikutuksista voi mainita esimerkinomaisesti Tahko Pihkalan, joka esitti, että punaisilla tai heidän lapsillaan ei ole oikeutta käyttää Vierumäen urheiluopistoa. Sama mies oli paikalla Kuhmoisissa, kun Harmoisten sairashuoneella surmattiin kaikki 13 punaista potilasta sänkyihinsä ja todistajaksi joutuneet sairaanhoitajat. Pihkalla ei tiettävästi itse ollut teloittajana, mutta osallisena virolaisen Hans Kulmin joukkoihin, joista Kuhmoisten murhien jälkeen käytettiin nimitystä ”Kuhmoisten pirut”, jotka liikkuivat silloin nopeasti paikasta toiseen sadoilla hevosilla. Sama mies Pihkala, kirjoitti SVUL:n ensimmäisen ohjelman nimellä ”Liikunto kaikille” ja myös ruotsiksi ”Iddrott för alla”.

Työväen urheiluseurat halusivat silloista SVUL:a enemmän kiinnittää huomiota työväestön asuin- ja muihin elinoloihin kuten hygieniaolosuhteisiin. Liikunnan harjoittajalle ei riittänyt kerta viikossa sauna. Työväen urheiluseurat ajoivat työväestölle parempia asuinolosuhteita. Työläisurheiluseurat näkivät tehtävänsä laajemmin ja katsoivat tehtäväkseen koko väestön elinolosuhteiden parantamisen. Kyse ei siis ollut vain liikunnasta itseisarvona vaan urheilulla ja liikunnalla nähtiin liikunnan riemun ohella myös yhteiskunnallinen merkitys. Koska tämän kaltaisia liikuntaa isompia tavoitteita ei voinut SVUL:ssa ajaa, työväenseurat siirtyivät SVUL:n ulkopuolelle. Kun sisällissotaan punaisten puolella osallistuneet yksittäiset seurat ja urheilijat erotettiin SVUL:sta, perustivat 56 seuraa 26.1.1919 Työväen Urheiluliiton Helsingissä Raittiusseura Koiton talossa ja juhlasalissa. Sali sijaitsee edelleen Helsingin ydinkeskustassa Forumin kiinteistössä.   

Aina ei seuratoiminnassa aherrettaessa muisteta, mikä on tärkein ero TUL:n ja SVUL:n, TUL:n ja SLU:n, TUL:n ja Valon välillä. Se on ollut ero suhtautumisessa työvoiman uusintamiseen. Toisin sanoen kautta aikain TUL on halunnut parantaa työväestön ja palkansaajien sekä heidän perheittensä ja lasten monipuolista kuntoa ja hyvinvointia. Työvoiman uusintamiskysymyksessä nykypäivänä on kyse aikuisväestön osalta siitä, miten työyhteisöliikunta organisoidaan ja miten liikunnan kustannukset jaetaan työnantajien ja palkansaajien kesken. Työyhteisöliikunta on tutkimusteni mukaan 2000-luvulla ollut eniten kasvava liikunnan alue. Jopa puolet työnantajista osallistuu työyhteisöliikunnan kustannuksiin. Työläisurheilun kansainvälinen toimisto perustettiin Sveitsin Luzerniin jo 1913. Erityisesti saksan- ja ranskankielisillä alueilla Euroopassa oli kansallisia työläisurheiluliittoja 20 vuotta ennen kuin TUL syntyi Suomeen. Ne olivat osa järjestäytynyttä työväenliikettä. Niin myös TUL liittyi perustamisen jälkeen osaksi suomalaista organisoitua työväenliikettä ja on sitä edelleen.

Neuvottelimme viime kuun lopulla Suomen Olympiakomitean kanssa TUL:n roolista ja tehtävistä yhteisessä kattojärjestössämme Olympiakomiteassa. Se haluaa antaa työyhteisöliikunnan TUL:lle toteutettavaksi. Meidän esitys liikkuvasta työpaikasta sai hyvän vastaanoton ja sitä alettaisiin toteuttaa Liikkuva Koulu esimerkin mukaisesti työpaikoilla. Liikkuvaa työpaikkaa työstetään tällä hetkellä olympiakomitean toimitusjohtajan ja TUL:n pääsihteerin kahden hengen työryhmässä, josta saadaan asia molempien päätettäväksi. Olemme jo nyt laajentamassa yhdessä Opiskelijoiden Liikuntaliiton OLL:n kanssa liikkuvan työpaikan hanketta myös oppilaitoksiin, jolloin voidaan puhua liikkuvasta työ- ja opiskelupaikasta. OLL:n toiminta tapahtuu yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kangasalan Urheilijat toteuttaa jo nyt merkittävää kuntoliikuntaa Kangasalla.

Työväen urheiluliitto on puhunut viime vuosina konkreettisesti liikunnan hinnasta, joka jakaa tällä hetkellä perheitä vähintään kahteen karsinaan. Varakkaiden lapsille taataan korkeilla maksuilla mahdollisuudet laadukkaaseen liikuntaharrastukseen. Toisaalta yhä suurempi osa lapsista on ilman liikuntaharrastusta. Tutkimusten mukaan liikunnan kalleus on edelleen yksi suurimmista esteistä lasten liikunnan harrastamiselle. Pitkään maamme hyvän koulutuksen on uskottu lisäävän tietoisuutta liikunnan myönteisestä vaikutuksista ja siten koulutus lisäisi liikunnan harrastusta. Koulutusvaikutus liikuntaan on alkanut vähentyä. Syynä ovat koulutuserojen kasvaminen. Erot alkoivat kasvaa vuodesta 1995. Vuonna 1970 ja myöhemmin syntyneiden ikäluokat eivät hakeudu niin halukkaasti kuin aikaisemmin korkea-asteen koulutukseen, joka tarkoittaa että erityisesti työväestön lapset jäävät herkemmin korkea-asteen koulutuksen ulkopuolelle. Se lisää niin liikunnallisen kuin muunkin hyvinvoinnin välisiä eroja maassamme.

Olemme perusopetusikäisissä köyhimpien Itä-Euroopan jälkisosialististen maiden tasolla lasten ja nuorten liikunnassa. Yksikään perusopetuksen vuosi-ikäluokka Suomessa ei saavuta liikunnan suosituksia liikkua vähintään tunnin joka päivä. Parhaimmat vuosikerrat saavuttavat tavoitteen vain 40-prosenttisesti LIITU-tutkimuksen mukaan. Mielestäni koululiikunnan lisäämisellä 2 tuntia viikossa nykyisen 2 tunnin lisäksi liikuntakasvatuksessa kouluissa päästäisiin eurooppalaiselle keskitasolle, jossa emme nyt ole. Tämä näkyy lasten pään-, hartian, olkapäiden ja selkäsärkyjen merkittävänä lisääntymisenä viime vuosina säännöllisesti toistettavan WHO:n kouluterveystutkimuksen mukaan.

Koulun liikuntakasvatuksella voitaisiin saavuttaa merkittäviä tuloksia, koska kaikki lapset ja koko ikäluokka yhdessä ja samaan aikaan käyvät koulussa – peittoprosentti koululiikunnalle on lähes 100%. Se on vaikuttavampi paikka kuin urheiluseurat, jossa on enintään puolet lapsista jossain elämänsä vaiheessa. Koululiikuntaa pitäisi olla mieluiten joka päivä tai vähintään 4 tuntia viikossa, mikä on yleisin tapa EU-maissa organisoida koulujen liikuntaa. Monet koulut varsinkin Pohjois-Euroopassa pyrkivät tunnin liikuntatuokioon joka päivä. Kukaan ei Suomessakaan kiellä järjestämästä 1-2 vuosiviikkotuntia liikuntaa nykyistä enemmän, mutta lähes kaikki kunnat toimivat opetussuunnitelman perusteiden minimituntimäärissä. Kyse on rahasta. Yksi päätoiminen liikunnanopettaja maksaa kunnan budjetissa keskimäärin 90-100 000 € vuodessa kaikkine kustannuksineen, jossa myös liikuntapaikkakustannus ovat mukana. Laskin, että yksi vuosiviikkotunti 7-9 luokille tarkoittaisi esim. 140 000 asukkaan Jyväskylässä 270 000 € vuodessa lisää opetuskustannuksia. Koulujaan lakkauttava Jyväskylä ei edes harkitse liikunnan opetuksen lisäämistä.

Drop out eli urheiluseurasta poisjääminen on kasvanut myös TUL:n seuroissa. Kuulee usein seuraväen puhuvan, että puolet lapsista ja nuorista on mukana urheiluseuratoiminnassa. Se ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. LIITU-tutkimuksen mukaan enimmillään urheiluseuroissa urheillaan 5. luokkalaisina, jolloin mukana on lähes 50 % ikäluokasta, mutta 9. luokalla enää 1/3 on urheiluseuroissa mukana. Teinivuosina mukana on 20 % lapsista ja nuorista. Aikuisväestöstä enää 20 % on jäseninä, mutta aikuisista vain 10 % liikkuu urheiluseuroissa. Luvut säilyvät samanlaisena koko työiän ja putoavat eläkeikäisten keskuudessa pariin prosenttiin. Miten voidaan ehkäistä liikuntaseurasta syrjäytymistä?

Syyt seuratoiminnan jättämiseen ovat selkeät. Tärkein tekijä on liian kalliit maksut, mutta erityisesti kilpaurheilullisuus, joka aiheutuu ammattimaisesta toimintatavasta, josta puolestaan aiheutuvat korkeat maksut. Sellaiset seurat, jotka ovat uskaltaneet ottaa kilpaurheilun rinnalle 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan matalan kynnyksen liikunnan ilman mitalitavoitteita, joutuvat hyvin usein sanomaan, että emme voi ottaa enempää, koska kaikki ryhmät ovat täynnä.

TUL:n uusin laji parkour toteuttaa juuri sellaista toimintaa, jossa kynnys on matala ja mitaleista ei kilpailla. Parkour voidaan aloittaa myös erittäin nuorena 2-vuotiaana, kun vanhemmat tai isovanhemmat ovat mukana liikkumassa liikuntatuokiossa. Olin erittäin myönteisesti yllättynyt, että temput ja sirkus ovat Kangasalan Urheilijoiden ohjelmassa mukana. Se kuvastaa ennakkoluulottomuutta. Juuri ns. uusi sirkus, jonglööri-toiminta, liikunnallinen klovneria, kiipeily ja skeittaus ovat tällä hetkellä eniten kasvavat uudet lajit, joille TUL:n ovet ovat auki. Olen ollut hieman yllättynyt joidenkin lajiliittojen ja SLU:n alueiden suhtautumistavasta uusiin lajeihin. Yleisin lajiliittolaisten väittämä lienee, että koska lajit eivät vielä ole suuria, niin odotellaan mitä niistä kasvaa. Tämä on jälkijättöistä reagoimista uuteen liikuntakulttuuriin. TUL:n on proaktiivinen jo nyt ja avaa ovet uudelle liikuntakulttuurille. TUL:n painin puolella näkee ennakkoluulottomuutta, kun mukaan on otettu nassikkapaini, polvipaini, lukkopaini, rantapaini jne. Skeittaus ja kiipeily tulevat kasvamaan sen vuoksi, että ne ovat seuraavien kesäolympialaisten virallisia lajeja Tokion olympiakisoissa 2020 ja siksi ne saavat jatkuvasti kasvavaa huomiota mediassa.

Kangasalan urheilijat on yksi kokoluokkansa parhaita urheiluseuroja TUL:ssa. Erityisesti lämmittää se, että lasten ja nuorten harrasteliikunta on laajaa. Uusia lajeja on mukana vanhojen kanssa kuten sirkusta ja akrobatiaa. Sporttileirit ja – koulut ovat KU:ssa jo vakiintuneita kuten myös temppukoulu ja yleisurheilukoulu. Myös varsinaiset lajit kuten koripallo on laajasti suosittua. Koripallo on jalkapallon kanssa yksi maailman eniten levinneistä lajeista ja siksi siihen sisältyy myös ripaus kansainvälisyyttä. Olen itse vetänyt yli 10 vuotta Säynätsalon Riennon koripallotoimintaa kaikissa mahdollisissa tehtävissä seurassa, TUL:ssa ja meidän kansainvälisen sisarjärjestömme CSIT:n koripallon teknisen komission pääsihteerinä. Koripallo on TUL:ssa ja CSIT:ssä iso laji, jolla on kasvava suosio jo ennen Lauri Markkasta kaikkialla. USA:ssa NBA-koripallo on pelaajamäärillä mitattuna USA:n suurin urheilulaji, jääkiekon NHL sen sijaan on pikkulaji.

Myös uimakouluista ja vesitaituritoiminnasta monet seurat voisivat ottaa oppia Kangasalta. Uimakoulu 12. kerran on harvinaista, kun kunnat ja seuratkin sopeuttavat uimakoulutoimintaa talouden ehdoilla. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton uimakoulu on 10 kertaa, jolloin alkeet voidaan oppia. Uimaliiton lajiseurat pitävät esim. viiden kerran rantauimakouluja. Näin vähäisessä tuntimäärässä voidaan vain totuttautua veteen. KU68:ssa aikuisten uinnin tekniikan parantaminen ja Master Uinnit kruunaavat seuran vesiliikunnan.

Moni haluaisi varmaan olla vastaavassa seurassa kuin Kangasalan Urheilijat. Se vaatii sitoutuneen ja laajan vapaaehtoisväen toiminnan taakse. Tästäkin pitää onnitella seuraanne. Suomessa ei voida nojata vain yksityisen liikuntasektorin toimintaan, koska meillä ei ole laajoja markkinoita urheilubisneksessä. Emme myöskään halua, että yhteiskunta maksaisi kaiken. Olemme siis löytäneet oman suomalaisen hyvinvointivaltion toimintamallin yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välissä – vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaisyhteiskunnan urheiluseuroissamme. Vapaaehtoisuus on suurten haasteiden edessä, kun kilpailu ihmisten vapaa-ajasta lisääntyy koko ajan. Tutkimusten mukaan voimakkaimmin ja pitkäkestoisimmin kiinnitytään urheiluseuraan, jos siinä liikutaan itse. Kukaan ei jaksa olla seurassa urheilun ulkopuolinen tarkkailija, lipunrepijä, autokuski tai joukkueenjohtaja lasten liikuntaharrastusta kauempaa puhumattakaan pitemmästä sitoutumisesta seuraan. Seurojen olisi järjestettävä myös näille toimijoille mahdollisuus liikkua omassa seurassa. Liikunta tulee henkilökohtaiseksi kuin lääkärissäkäynti vain oman liikkumisen kautta.

TUL on tänään 900 urheiluseuran ja 220 000 jäsenen liitto. Olemme seuramäärällä 10 % maamme urheiluseuroista, jäsenemme ovat 20 % maamme urheiluseurojen jäsenmääristä. TUL:lla on 15 työntekijää, joista enemmistö aluetyöntekijöinä, 15 piirijärjestöä ja 4 aluetta kullakin ilmansuunnalla. Nämä luvut on saatu, kun yhdistysrekisterisiivouksen johdosta myös TUL:n seurat on perattu. TUL on ollut suurimmillaan Matti Ahteen aikana 1980-luvulla. Olemme nyt noin puolet siitä, mutta edelleen maamme suurimpia urheilujärjestöjä, joka sai 5. suurimman valtionavun 1.4 miljoonaa euroa, kun viimeksi opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi valtionavut valtakunnallisille urheiluliitoille.

Tärkein tehtävä on tällä hetkellä valmistautua ensi vuoden TUL:n 100-vuotisjuhliin. Seuroja kehotetaan jo nyt hakemaan omille toiminnoilleen ensi vuodeksi TUL:n 100-vuotistapahtuman tunnus eli jo vakiintuneet tapahtumat tai uudet toimet voivat saada tällaisen 100-vuotistunnuksen. Painotamme alueellista toimintaa myös 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Pääjuhla pidetään Helsingissä 15. kesäkuuta ensi vuonna. 100-vuotisjuhlatapahtumia vietetään Helsingissä 14.6. – 16.6. pitkänä viikonloppuna, jolloin liittokokous on 16.6. Helsingissä. Juhlavuosi alkaa jo 26.1. TUL:n päivänä, jolloin kutsumme Helsinkiin Raittiusseura Koiton juhlasaliin ne yli 50 seuraamme, jotka olivat perustamassa TUL:oa 100 vuotta sitten ja he varmaan tekevät päätöksen, että TUL:n toimintaa jatketaan vähintään toinen sata vuotta. Kutsumme TUL-päivään 700–800 osallistujaa TUL:n eri sidosryhmistä ja seuroista. Emeritusprofessori Seppo Hentilän TUL:n 100-vuotisjuhlakirja julkaistaan keväällä ja se on saatavilla liittojuhlatapahtumissa. Kirja ei ole TUL:n historian 4. osa vaan itsenäinen 100-vuotisjuhlakirja TUL:n toiminnasta vuodesta 1919 vuoteen 2019. Vetoan kaikkiin TUL:n seuroihin ja jäseniin, jotta osallistuisitte TUL:n 100-vuotisjuhliin seuranne, piirinne ja liiton tilaisuuksissa. Liitojuhlan voimisteluohjelmaa varten on palkattu koreografit ja liitojuhlalle tuottaja. Liittojuhlaohjelman musiikin säveltää Kimmo Pohjonen. Piirit ja liittojuhlan työntekijät tiedottavat liittojuhlaohjelman harjoittelusta. Liittojuhlien yhteydessä järjestetään kansainvälinen nuorisoleiri Kisakeskuksessa Raaseporissa Pohjan kylällä.

Hyvät kuulijat!

Haluan esittää TUL:n onnittelut Kangasalan Urheilijoille 50-vuotisesta toiminnasta. Me TUL:ssa olemme ylpeitä teidän seurastanne – olkaa sitä myös itse!