15. touko, 2018

Vasemmistoliiton valtuutettujen puheenvuorot kaupunkistrategiasta 14.5.18

Jorma Mäntylä:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Hyväksyttävänä olevassa kaupunkistrategiassa on myönteisiä puolia, mutta myös keskeneräistä, huonosti muotoiltua ja ristiriitaista aineistoa.

Tarkastelen aluksi myönteisiä puolia. Asiakirja on komean näköinen ja on siellä kohtia, joissa on myönteisiä kehityskuvia. Edistetään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kuullaan aidosti palaute, edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä, panostetaan työllisyyteen, työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Kasvatetaan suvaitsevia, sivistyneitä ja kansainvälisiä ihmisiä. Tarjotaan turvalliset, terveelliset ja laadukkaat oppimisympäristöt. Edistetään tiheää joukko- ja liityntäliikennettä ja ehkäistään ilmastonmuutosta. Profiloidutaan laadukkaan alkutuotannon, lähiruoan ja elintarviketuotannon alueena. Kasvun sanotaan olevan kestävää ja hiilineutraalia. Huolehditaan ympäristöstä ja sen vetovoimaisuudesta. Harjut, järvet ja lintuvedet nähdään vahvuuksina.

Hyviä tavoitteita, kukapa näitä ei allekirjoittaisi? Mutta sitten asiakirja sortuu sisäisiin ristiriitaisuuksiin ja epäselvyyksiin. Niiden ja monin paikoin huonon kieliasun takia kaupunkistrategia on keskeneräinen. Jos Pentti Lahti-Nuuttila olisi vielä valtuustossa, hän pitäisi läksytyksen tämän asiakirjan laatijoille. Tekstissä ei ole juonta tai kertomusta, se on täynnä svetisismejä ja predikaatittomia lauseita. Yritetään sanoa jotain, mutta verbin puuttuessa lukija jää ihmettelemään mitä. Kielen parantaminen ei olisi vaatinut paljoa lisätyötä. Keskeneräinen ja huolimaton työ jättää aina ikävän yleisvaikutelman.

Esipuheessa luvataan, että asiakirja on valmistunut laajassa yhteistyössä, johon ovat osallistuneet luottamushenkilöt, kaupunkilaiset, henkilöstö ja sidosryhmät. Silti sana demokratia ei kaupunkistrategiassa esiinny lainkaan. Sen sijaan asiakirjan ensimmäisessä kappaleessa asukkaita kutsutaan asiakkaiksi. Liiketaloudellinen diskurssi on siksi hallitseva. Kaupunki nähdään liikeyrityksenä. No, tämähän on yleistä nykymaailmassa, jossa valtiotkin nähdään liikeyrityksinä. Välillä sitten kummastellaan, kun ne eivät toimi liikeyritysten tavoin, kuten eivät kunnatkaan. Mitä esimerkiksi tarkoittaa tarkoituksenmukainen ja tavoitteellinen omistaminen? Klassisessa liberalismissa julkinen omistus perusteltiin yleisen edun ja demokratian avulla. Tämä jää kaupunkistrategiassa liiketalouden varjoon.

Sisäisistä ristiriidoista suurin liittyy liikennepolitiikkaan. Miten voi pyrkiä kestävään kehitykseen ja hiilineutraalisuuteen, kun samaan aikaan sitoudutaan kehä II:n rakentamiseen sekä kehitetään valtateiden 9 ja 12 kokonaisuutta yhteistyössä muiden kuntien ja valtion kanssa? Kyse on laajamittaisesta ja erityisesti raskaan maantieliikenteen suosimisesta. Ympäristöjärjestöt ovat toistuvasti huomauttaneet, että Vt 12 kulkee kahden luonnonsuojelualueen läpi ja Vt 9:n vieressä kulkee rautatie. Tai miten kaupunkistrategia toimii, kun lähiruoka vaihdetaan kaukoruokaan ja luodaan rekkaralli Kangasalan ja Pyhännän välille?

Kaupunkistrategia on liikenne- ja ympäristöpolitiikan osalta ristiriitainen. Kun kieliasukin kaipaa oikoluentaa, asiakirja pitäisi palauttaa kh:n uuteen valmisteluun tai ainakin oikolukuun. Kun kaupunginhallituspuolueet, joihin emme kuulu, on asiakirjan yksimielisesti hyväksynyt, muutosesitys lienee turha. Lisäksi asiakirjassa on enemmän myönteisiä ja hyväksyttäviä puolia kuin kielteisiä, joten se voitaneen hyväksyä esitetysti. Nykymuodossaan strategia-asiakirja heijastaa juridisesti kaupunginvaltuuston tahtotilaa. (JM)

***

Iikka Nikkinen:
Kiitos puheenjohtaja. Arvon valtuutetut, kaupunkilaiset, viranhaltijat ja muut paikalla olijat.

Tässä käsitteillä olevassa strategiassa on hyvä fiilis ja loistavia tavoitteita. Se on myös visuaalisesti tuotettu selkeästi ja strategisten tavoitteiden hyvä meininki kohtaa visuaalisuuden.

Koska kyseessä on yksi valtuuston tärkeimmistä päätettävistä asioista, joka tulee ohjaamaan valtuuston työskentelyä aina vuoteen 2025, on tärkeää keskustella avoimesti strategisista tavoitteista. Niitä ei saa liikaa verrata nykyhetkeen, on tärkeää tiedostaa nykyhetken tilanne ja jatkaa Kangasalan kehitystyötä. Valitettavasti strategia hieman jää passiivisen puolelle kun katsotaan isompien tavoitteiden alla olevia toimenpiteitä, konkretia puuttuu joistain merkittävistä tavoitteista. Valitettavasti passiiviset strategiat jäävät herkemmin pölyttymään pöytälaatikkoon. Esimerkiksi kasvatuksen edelläkävijyyden alla on kirjattu “Tarjoamme turvalliset, terveelliset ja laadukkaat oppimisympäristöt”. Tarkoittaako tämä sitä, että vuonna 2025 Kangasalla ei ole sisäilmaongelmia yhdessäkään koulussa?

Kasvatuksen ja opetuksen edelläkävijyys on loistava tavoite. Tiedämme nyt jo joitain epäkohtia, jotka korjaamalla pääsemme lähemmäksi edelläkävijyyttä. Yksi esimerkki on luokkakoot. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Tulevaisuuden peruskoulu tulee esiin se, että luokkakoon pienentyessä oppimistulokset paranevat. Lisäksi on saatu näyttöä myös siitä, että pienemmän luokkakoon vaikutukset ulottuvat myöhempään elämään pidentyneinä opintoina, korkeampina tuloina ja köyhyyden vähenemisenä.

Henkilöstön alle on määritelty: “Panostamme työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen”. Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että tulevien vuosien aikana henkilöstön aliresursointiin puututaan voimakkaasti?

Mitä esimerkiksi tarkoittaa “Palvelemme hyvällä asenteella”? Eikö tämän pitäisi olla itseisarvo meille jokaiselle? Ja minusta kuulostaa hieman omituiselta, että virheiden salliminen ja virheistä oppiminen on määritelty strategiaan. Osa ihmisenä olemista on virheiden teko ja niistä oppiminen.

Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on määritelty ainoastaan kulkutapamuotoihin ja kestävään liikkumiseen. Nostin tämän asian esille jo syyskuun valtuustoseminaarissa yhdessä muiden valtuutettujen kanssa. Lähes jokaisen tavoitteen alle voisimme määritellä ilmastonmuutoksen ehkäisemisen. Strategiasta puuttuu kokonaan maininta energiatehokkuudesta sekä kestävästä ja ekologisesta kaupunkisuunnittelusta, ainoastaan hiilineutraalius on mainittuna hieman vaisusti kestävän kasvun kanssa. Eikö aitoa edelläkävijyyttä olisikin mahdollisimman ekologinen ja mahdollisimman ilmastoystävällinen kaupunki? (IN)