16. tammi, 2018

Valtuustoaloite: Nollatoleranssi kiusaamiselle ja häirinnälle Kangasalla

NOLLATOLERANSSI TYÖPAIKKAKIUSAAMISELLE JA SEKSUAALISELLE HÄIRINNÄLLE

Kangasalla on Henkilöstö- ja hyvinvointisuunnitelma 2020, jota tarkistetaan määräajoin. Ohjelmasta kuitenkin puuttuvat kohdat, joissa käsiteltäisiin työpaikkakiusaamiseen ja seksuaaliseen häirintään liittyviä asioita. Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että ohjelmaan lisättäisiin (esimerkiksi kohtaan 4.5 Työelämän laatu, työhyvinvointi ja turvallisuus) seksuaalista häirintää ja työpaikkakiusaamista koskevat luvut, joissa kuvataan ilmiöitä ja ehdotetaan toimintamalleja niiden tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja vahingoitettujen tukemiseksi ja hoitamiseksi. Toimenpideohjelman tulee koskea niin kunnan kuin sen omistamien yhtiöidenkin palveluksessa olevia.

Paluuta Suomi 100 -juhlinnasta arkeen on siivittänyt kaksi karua keskusteluaihetta. Globaali ongelma on työelämän murros, jossa työpaikat vähenevät ja yhteiskunta eriarvoistuu. Työttömyysturvan aktivointimalli kuohuttaa mieliä ja herättää laajalti suuttumusta, jopa vihaa. Koko maailmaa on koskettanut #MeToo –kampanja, jossa erityisesti naiset ovat kertoneet julkisesti kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Suomessa kampanjan nimi on #Minämyös ja siihen on liittynyt myös miehiä. Molemmissa on kysymys alistavan, hyväksikäyttävän, nöyryyttävän, pakottavan, syyllistävän ja häpeää tuottavan vallankäytön lopettamisesta. Työntekijöiden huono kohtelu ja seksuaalinen häirintä ovat ilmiöinä ikiaikaisia ja niitä esiintyy kaikkialla, myös Kangasalla. Nyt olemme kuitenkin lähestymässä pistettä, jossa kaltoin kohdellut tulevat rohkeammin esiin vaatien muutosta ja oikeutta.

Seksuaalisesta häirinnästä ja kiusaamisesta, niin henkisestä kuin fyysisestäkin on olemassa tutkimustietoa, joka kuvaa ilmiöiden eri muotoja ja yleisyyttä. Eri tutkimusten ja galluppien mukaan noin 50-90 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana seksuaalista häirintää, joko sanallista tai fyysistä. Häirinnästä ja kiusaamisesta on vaikea kertoa ja niihin on vaikea saada apua. Henkinen väkivalta, joka alkaa olla jo fyysistä väkivaltaa suurempi ongelma, on näkymätöntä ja vaikeasti toteen näytettävää.

EU:n perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksessa Suomi havaittiin yhdeksi EU:n syrjivimmistä maista. Suomi oli eurooppalaisvertailussa vuonna 2005 ykköskiusaaja Euroopassa, vuonna 2010 olimme kuudentena. Kiusaaminen on julkisella sektorilla selvästi yleisempää kuin yksityisellä. Alat, jotka systemaattisesti nousevat esille, ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, opetusala ja kuntasektori ylipäänsä. Sitten tulevat suuret hierarkkiset organisaatiot, kuten seurakunnat, puolustuslaitos, yliopistot ynnä muut. Naisten mielestä kiusaamista on paljon enemmän kuin miesten mielestä, kunta-alan työntekijöistä suurin osa on naisia.

Työturvallisuuslaki määrää, että työnantajan on puututtava toistuvaan epäasialliseen kohteluun työpaikalla (§ 28). Jos työnantaja ummistaa silmänsä ongelmilta, hän rikkoo lakia. Työpaikkakiusaamiseen erikoistuneet työsuojelu- ja työturvallisuusorganisaatiot ovat perinteisesti keskittyneet vaaroihin ja riskeihin, jotka uhkaavat työntekijöiden fyysistä terveyttä. Vähitellen ja aivan liian hitaasti on ryhdytty ratkomaan henkisen väkivallan käyttöön liittyviä pulmia. Asemavalta, jäykät valtarakenteet ja pelkojohtaminen estävät luottamuksen ja työmotivaation kehittymistä. Vuorovaikutus paljastaa, miten valtaa käytetään. Usein on kyse siitä, miten henkilö tuntee tulevansa kohdelluksi. Välinpitämättömyys, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu koetaan vallankäytöksi. Oikeudenmukaista ja hyvää vallankäyttöä työelämässä on se, että otetaan mukaan, tehdään yhdessä, annetaan vaikutusmahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointi ja tuloksellisuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Kangasalla on tehty arvokasta työtä koulukiusaamisen torjumiseksi. Jo vuonna 2009 Kangasalan kouluissa alettiin toteuttaa KivaKoulu –projektin mukaista toimintaa. Kaikissa Kangasalan kouluissa on voimassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Uusimmat tutkimukset kertovat hälyttävää tietoa lasten aggressioiden lisääntymisestä – yhtenä vaikuttavana tekijänä tutkijat mainitsevat liian suuret päiväkotiryhmät. Mutta miten on asian laita koulujen ulkopuolisessa ja erityisesti aikuisten maailmassa? Kuinka hyvin on tiedossa, miten kiusaaminen ja syrjäyttäminen tapahtuvat esimerkiksi työpaikoilla, hoitolaitoksissa, harrastuspiireissä ja kodeissa? Miten voi saada apua ja mistä? Edes työsuojeluviranomaiset itse eivät osaa vastata kaikkiin kysymyksiin ja heidän valtansa ulottuu vain työ- ja virkasuhteessa oleviin.

Siksi tarvitaan tietoa ongelmasta, sen tunnistamisesta ja todeksi tunnustamisesta, toimintasuunnitelmia, ohjelmia, aktiivista toimintaa eri tahojen kanssa yhteistyössä sekä toteutettujen toimenpiteiden arviointia ja seurantaa. Tavoitteena tulee olla Kangasala, missä ihmiset voivat elää rauhassa ja turvassa kaikenlaiselta pahoinpitelyltä ja kiusaamiselta. Urakka on suuri ja vaativa, se ei ole projekti joka päättyy, vaan joka jatkuu toistaiseksi. Kangasalla on tehty kiitettävästi työtä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisen kiitoksen ansaitsevat sivistystoimen työntekijät sekä hyvinvointikoordinaattori laajan tehtäväalueen yhdistäjänä. Kunnan johtavat henkilöt, virkamiehet, päättäjät ja luottamushenkilöt olkoot esimerkkeinä omilla teoillaan. Tässä asiassa Kangasalan kaupungilla on mahdollisuus ryhtyä seutukunnan ja maakunnan edellä kävijäksi ja oikean suunnan näyttäjäksi.

Kaupunginhallituksen tulee nimetä henkilö tai työryhmä käynnistämään ja seuraamaan kiusaamisen ja häirinnän poistamiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi ehdotamme, että mainitut asiat tulevat huomioiduiksi uudessa kuntastrategiassa ja olemassa olevissa työsuojelu- ja työturvallisuusyksiköissä, niiden henkilöstön koulutuksessa ja tiedottamisessa.
Mottonamme olkoon ”Nollatoleranssi kiusaamiselle ja häirinnälle Kangasalla!”

Kangasalla 15.1 2018

Ranja Aukee Jorma Mäntylä Iikka Nikkinen
+ 9 allekirjoittajaa