29. tammi, 2017

Kunta vai kaupunki Tampereen kupeessa?

Kangasalla käydään juuri keskustelua aiheesta ryhtyäkö kaupungiksi vai jatkaako perinteitä itsenäisenä kuntana. Moni asukas kohtaa virinneen keskustelun yllättävänä aloitteena, mutta asiaa on käsitelty Kangasalla valtuustoaloitteen pohjalta aiemminkin, ainakin vuonna 1992.

Eurooppalaisen mittapuun mukaan suomalaiset kaupungit ovat melko väljästi rakennettuja. Ennen 1950-lukua rakennetut keskusta-alueet ja niitä ympäröivät vanhat esikaupunkialueet ovat kuitenkin tiheämmin rakennettuja. Kuntauudistukset ovat muuttaneet tilannetta merkittävästi, kun saman kunnan alueella on nykyään usein sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita.

Suomessa toteutettiin paljon kuntaliitoksia 1960- ja 1970-luvulla. Vuosikymmenet 1980-1990 olivat hiljaisia. Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämä Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnisti uuden kuntaliitosaallon. Esimerkkinä tästä pelkästään vuonna 2009 tapahtui yli 30 liitosta.

Kangasalla nykyisen aloitteen takana on kunnanjohtaja Oskari Auvinen, joka näkee hankkeen imagollisesti houkuttelevana. Ilmeisesti ajoitukseen vaikuttaa myös se, että Kangasala on uusimassa visuaalista ilmettään ensi vuonna. Jos kunnasta tulisi kaupunki, pystyttäisiin muutos huomioimaan uusimistyössä. Tähtäin muutokselle olisi näillä näkymin vuoden 2018 alussa.

Onko kuntalaiselle asiasta haittaa tai hyötyä, pohtii moni tällä hetkellä. Mitään juridisia eroavaisuuksia asiaan ei liity. Suomessa on vain yksi kuntamuoto. Kunta voi itse päättää, käytetäänkö siitä virallisesti kaupunki-nimitystä. Yli sata maamme kuntaa on päätynyt omalla kohdallaan kaupunki-nimitykseen. Joissakin näistä ei edes paikkakunnan keskustaajama kuitenkaan täytä yleistä käsitystä kaupungista.Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kunta on kaupunki,  jos kunnan väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Moniin  Suomen kaupunkeihin sisältyy nykyään myös maaseutualuetta, mikä johtuu suureksi osaksi kuntaliitoksista. Kangasala täyttää kaupungin määritelmät suurelta osin, mutta kaupunkimaisuus on käsitteenä tulkinanvarainen.

Ajoittain Pirkanmaan seudulla on esitetty kuntaliitoksia, joissa Tampereen seutukunnan jäljellä olevia itsenäisiä kuntia yhdistettäisiin Tampereen kaupunkialueeseen. Muuttamalla statustaan kaupungiksi Kangasala välttyisi tämän seikan harkinnalta.

Alueen seutukunta koostuu kymmenestä kunnasta, jotka muodostavat Suomen toiseksi suurimman seutukunnan. Seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä.

Pohdintana voisi heittää, kuinka kunta, jossa yhtäältä on tiivis taajama, mutta myös hyvin hajanaisesti asuttua maaseutua, pystyy tarjoamaan kaikille asukkaille kattavat, yhtäläiset kaupunkilaisen palvelut?

Kaupunkimaisuutta on tutkinut muun muassa Susanna Ahola Pro gradu -tutkielmassaan Kaupunkimaisuuden mittaaminen – Suomeen soveltuva alueluokittelumenetelmä: “Keskustelu kaupunkien kehityksestä tai kaupunkien ja maaseudun välisestä vuorovaikutuksesta edellyttää, että on alueita, joita voidaan kutsua kaupungeiksi, vaikka kahtiajakoa onkin kyseenalaistettu.”

Aholan tutkielman tavoitteena oli kehittää hallinnollisista rajoista riippumaton alueiden luokittelumenetelmä, jonka pohjalta voidaan laskea kaupunkimaisuusaste myös kunnille. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että samaan kaupunkimaisuusasteluokkaan voi kuulua ominaisuuksiltaan erilaisia alueita, kunhan muuttujien yhteenlaskettu intensiteetti alueella on riittävän suuri.

Kunnanhallitus käsittelee Kangasalla asiaa seuraavassa kokouksessaan ensi maanantaina. Mikäli esitys etenee hyväksyttäväksi valtuustolle, se voisi ehtiä jo 13. helmikuuta pidettävän valtuuston esityslistalle.

ANNE SOIMAJÄRVI