12. marras, 2018

Ranja Aukee:
Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro valtuuston talousarviokokouksessa 12.11.2018.

Syksyn odotettu suuri budjettikokous on tänään. Kuntalaisten odotukset kohdistuvat toiveikkaina tulevan vuoden talousarvioon ja siitä päättäviin valtuutettuihin.

Media on toistanut moneen kertaan Kangasalan menestystarinaa, loistavasti hoidettua taloutta ja suurenmoisia kasvunäkymiä. Tulevaisuuden Kangasalasta muodostuu kuva kaupungista, jossa asuu menestyviä, yritteliäitä, kilpailukykyisiä ja terveitä asukkaita. Kiiltokuvamainen kuva kesäpäivän kunnasta ja sen yhä ylemmille oksille kiipeävistä reippailijoista on alkanut tuntua vastenmieliselle. Missä on inhimillinen näkökulma, yhteinen vastuu heikommin pärjäävästä väestönosasta?

Nykyisen valtuuston tähänastista toimintaa on varjostanut sote- ja maku-uudistusten viivästyminen. Sipilän hallituksen aikomus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen järjestämisvastuu maakunnille ilman verotusoikeutta on saanut monenlaista vahinkoa aikaan. Kangasalla tilanne on tulkittu niin, että poissiirtyviin vastuualueisiin ei kannata enää sijoittaa ja tätä on tukenut valtionvarainministeriön asettama niin kutsuttu muuntokerroin.

Tämän kertoimen mallin mukaisesti soteen investoivia kuntia rangaistaan ankarilla valtionosuusleikkauksilla tulevaisuudessa. Muuntokertoimesta ei ole säädetty lakia eikä sen käytön aloittamisesta ja muusta ole sen enempää tarkkuutta kuin varmuuttakaan. Se on hyvä aputyökalu sekä valtion että sellaisten kuntien kannalta, jotka eivät haluaisikaan investoida sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin.

Jokainen ihminen sairastaa ja vanhenee, se kuuluu elämään. Yksilöt, perheet ja yhteisöt tekevät parhaansa, mutta suurempia hartioitakin tarvitaan. Se olemme me, kuntapäättäjät.

Peruspalveluita ovat kaikki joskus käyttäneet ja monet tarvitsevat niitä usein. Nyt ne ollaan ikään kuin viemässä jonnekin soteen ja tilalle tarjoillaan terveyskasvatusta ja liikuntaa - hyviä asioita sinänsä.

Pantataanko palvelujen kehittämistä monikansallisille sote-yrittäjille, jotka soten valinnanvapauslain myötä lyövät kiilansa terveysmarkkinoille ja tulevat täten heikentämään yhteisten, verovaroilla kustannettavien kaikille tarkoitettujen ja käyttäjille edullisten palvelujen kehittämistä?

Jotkut asioita seuraavat ovat saattaneet huomata, että sosiaali- ja terveydenhuollon suurista linjoista ja mahdollisista uusista järjestelyistä ei kerrota juuri mitään. Pikkujutut asiakaskokemuksista ovat paikallismedioissa voittopuolisesti positiivisia ja ne kuvitetaan hymyilevillä henkilökuvilla.

Vuosia sitten, kun asuin Helsingissä ja Tampereella, kuulin Kangasalaa kehuttavan kahdesta asiasta: kauniista luonnosta ja hyvästä terveydenhuollosta.

Luontoa pyritään nyt pala palalta valjastamaan talouselämän tarpeisiin ja terveydenhuollon, sekä sosiaalihuollon kehittämistä jarrutetaan ja osittain se on jo pysäytetty.

Kunnan taloutta on tasapainotettu ja vuosikate saatu positiiviseksi. Vuonna 2015 tehdyistä isoista leikkauksista, eli henkilöstömäärän supistuksista suuri osa kohdistui sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin – vain osa oli niin kutsuttua luonnollista poistumaa. Vieläkään ei ole päästy vuotta 2015 edeltäneelle tasolle. Samanaikaisesti väestömäärä on kasvanut ja erityisen voimakkaasti kasvaa lähivuosina vanhojen ihmisten määrä.

Tässä on selkeä ristiriita palvelutarpeen ja palvelurakenteen kehittämisen sekä kauniiden teoreettisten strategialupausten välillä.

On epärealistista odottaa, että sote-uudistus, joka kenties tulee voimaan vuonna 2021, aloittaisi ensi töikseen resurssien lisäämisen kasvaneen tarpeen alueille. Toisin sanoen, nyt ollaan selkeästi huonontammassa kuntalaisten sekä sosiaali- että terveysturvaa. Liiallinen säästäminen voi koitua – paitsi monen kuntalaisen – myös kaupungin imagon turmioksi.

Kuntalaisten olisi hyvä tietää, että kunnallisten sote-palvelujen kehittämisen hidastamisesta ei ole päättänyt kaupunginvaltuusto, vaan kaupungin johtoryhmä, kunnanhallitus ja muut vaikuttavissa asemissa olevat henkilöt. He ovat laatineet sote-budjetille tiukan raamin, joka ei vastaa työntekijöiden ja sosiaali- ja terveyslautakunnan näkemystä palvelujen kehittämisestä. Tänään päätettävä sote-budjetti on pakkohyväksytetty sote-lautakunnalla ja se tultaneen hyväksymään tänään täällä valtuustossakin, koska niin tulee tehdä uusitun hallintosäännön mukaan. Vuonna 2016 uusitussa hallintosäännössä hallintoa ”kevennetään” siten, että päätösvalta on annettu vain muutamille ylimmille virkamiehille. Tätä ”sujuvuutta” perustellaan tehokkuudella – käytännön haitta on siinä, että se vapauttaa valtuutetut ajattelemasta itse.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä totean, että hallinnon keskittäminen on vähentänyt demokratiaa. Esimerkkinä tästä haluan tuoda esille suuren kannatuksen saaneen kiirehoitoaloitteen hitaan valmistelun.

Useista pyynnöistä huolimatta sote-lautakunta ei saanut tietoa kiirehoidon laajentamisesta aiheutuvista kustannuksista ennen hallituksen kesäkuun budjettiraamikokousta. Sen sijaan aloitteen valmistelulle oli annettu aikaa tämän vuoden loppuun asti, jolloin tuleva talousarvio olisi jo lukkoon lyöty asia.

Sosiaali- ja terveydenhuoltotoimintaa johtaa sote-johtaja. Lautakunnalla ei ole otto-oikeutta sote-johtajan päätöksiin eikä hänen virkamiespäätöksiään saateta lautakunnan jäsenten tietoon. Tällainen menettely ei ole lainvastaista, mutta laki sallisi toisenlaisenkin menettelyn.

Sote-lautakunnassa on yhdeksän jäsentä, kokouksissa on läsnä 9-15 henkilöä, runsaasti monialaista osaamista ja kehittämisen halua. Sosiaali- ja terveyspoliittisia linjanvetoja lautakunnassa ei tehdä. Jos niitä tehdään jossakin, ei niistä tihku tietoa ulkopuolisille. Ainoat selkeät tavoitteet ovat kilpailukyvyn edistäminen ja säästäminen sote-menoissa.

Vuoden 2016 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että terveyskeskuksen vuodeosastolla vanhukset eivät saa sitä hoivaa mitä tarvitsevat ja odottavat. Myös kuntalaiset ovat kääntyneet valtuutettujen puoleen pyytäen parempaa laatua vuodeosaston tilanteeseen ja vanhustenhoidon puutteisiin muillakin toiminta-aloilla, kuten kotihoidon riittämättömyydessä ja omaishoitajien palkkauksessa.

Kansalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä palveluihin, mikä tarkoittaa että he ovat saaneet hyvää hoitoa, apua ja hyvää kohtelua. Mutta he eivät ole tyytyväisiä palvelusten saatavuuteen. Jonot ovat liian pitkiä ja palvelumaksut liian korkeita, joitakin palveluja ei ole saatavilla lähimaillakaan. Tiukka säästölinja tulee vääjäämättä huonontamaan palvelujen saatavuutta, mutta myös asiakaskokemuksia, sillä kun henkilökuntaa on liian vähän, työntekijät väsyvät, sairastuvat, alkavat tehdä työtä huonommin kuin haluaisivat, tai lähtevät pois. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista rahalla, mutta sote-alalla henkilöstö on suurin menoerä, mutta myös suurin voimavara. Uudet keksinnöt, digitalisaatio, työajan järjestelyt, robotit sun muut voivat helpottaa työntekijöiden taakkaa, mutta ihmistyössä koneet eivät voi korvata ihmistä.

Ensi vuoden sote-budjetista vievät niin kutsutut ”pakolliset” menot leijonan osan. Näitä ovat erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaistenhuolto ja palkankorotukset. Erikoissairaanhoitoon etukäteen varattava valtava summa, 3,3 miljoonaa euroa, voidaan ylittää tai alittaa. Ylisuuri varaus hyödyttää sekä palvelujen tarjoajaa että kunnan johtoa, joten se säilyy vuodesta vuoteen eikä ylijäämää käytetä sote-kuluihin. Lautakunta sai järjestellä sinänsä hyvän virkamiesesityksen kulueriä järjestykseen, mutta kaikkea välttämättömäksi todettuakaan, kuten edellä mainittua viikonlopun kiirehoidon järjestämistä, ei voitu sisällyttää raamiin. Ulkopuolelle jäivät myös lääkärin ja sairaanhoitajan virat terveyskeskukseen. Kangasalan terveydenhuollossa on jo monta vuotta ollut puolen sairaanhoitajan viran vajaus – edes sen toisen puolikkaan lisääminen tähän budjettiin ei ollut mahdollista.

Hyvät peruspalvelut tuottavat turvallisuutta ja antavat myönteisen kuvan kotikunnasta. Terveyskeskus, josta on apua saatavilla viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri, on tärkeä turvallisuutta ja hyvinvointia luova palvelu sekä nykyisille että tuleville kangasalalaisille. Aika näyttää mihin kunnanjohdon valitsema linja johtaa. Nyt voidaan tehdä peruuttamatonta vahinkoa.

Siksi Vasemmistoliiton ryhmä tekee pari muutosesitystä viikonlopun kiirehoidosta ja uimahallin rahoituksesta.

11. syys, 2018

Valtuustoaloite
Kangasalan uimahallin osakeyhtiömuoto

Suomessa on kaikkiaan noin 200 uimahallia, jotka ovat joko kunnallisessa omistuksessa, varuskunnissa tai urheiluopistoissa. Kunnalliset uimahallit ovat joko kuntien suorassa omistuksessa tai yhtiöitettynä omaksi halliyhtiökseen.

Osakeyhtiömuoto on kunnallisten palvelujen tuottamisessa yleistynyt, mutta selvityksiä sen onnistumisesta tai edes tarpeellisuudesta ei ole (vrt. Mikko Paajanen: Riskienhallintaprosessi – Case Kangasalan Uimahalli. Laurea 2017). Lähes poikkeuksetta uimahallit toimivat markkinoilla, jossa ei vallitse vapaata kilpailua. Uimahallien ei odoteta tuottavan liiketaloudellista voittoa, vaan ne nähdään väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävinä laitoksina. Halleihin sijoitettujen varojen oletetaan palautuvan pienenevinä kuluina sosiaali- ja terveystoimessa sekä säästävän ihmishenkiä uimataidon parantumisen myötä. Siksi uimahallien lippujen hintoja subventoidaan voimakkaasti kuntien veronmaksajien varoin.

Koska kyseessä ei ole normaali liiketoiminta vapailla markkinoilla, ei osakeyhtiömuodolle ole riittäviä perusteluja. Siksi ylivoimaisesti suurin osa Suomen uimahalleista on kuntien omaa palvelutuotantoa. Tavallisesti ne ovat osa kunnan teknistä tointa tai vapaa-aika- ja liikuntapalveluja. Kangasalan Uimahalli Oy:n viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että osakeyhtiömuotoa voidaan myös käyttää väärin. Liikesalaisuuteen vedoten voidaan määrätä salaisiksi asioita, jotka kunnan omana palveluna olisivat kuntalain tiedottamisvelvollisuuden piirissä. Tämä on ongelmallista laitoksessa, joka merkittävästi toimii verovaroin tuettuna. Hallinnon läpinäkyvyys on veronmaksajien edun mukaista.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Kangasalan kaupunki käynnistää selvitystyön Kangasalan Uimahalli Oy:n alasajosta sekä kaupungin uimahallipalvelujen tuottamisesta joko omana palvelutuotantona tai liikelaitosmallin mukaisesti.

Kangasala 10.9.2018

(6 valtuutettua Vas+vihr.)

18. heinä, 2018

            Sote-ajatuksia 16.7.2018

Olen miettinyt, miksi sotesta on niin vaikea puhua ja kirjoittaa. Pelkäänkö, etten osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä, kasvojen menettämistä, vai kenties jotakin suurempaa?

Asia oli mielessäni virkistysmatkalla Ruovedelläkin, turpakäräjillä, noitakäräjien yhteydessä järjestetyssä poliitikkojen tentissä. Puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja. Paikalle oli tullut kahdeksan kansanedustajaa, ei yhtään Vasemmistoliiton edustajaa. Keskustelu pyöri tutuissa aiheissa, kunnan elinvoimaisuuden lisäämisessä, luonnonsuojelussa, matkailun edistämisessä, rakentamisessa, työllistämisessä ym., mutta ei sanaakaan sotesta. Yllättäen puheenjohtaja antoi vain yhden keskustelupuheenvuoron yleisölle, mikä sekään ei liittynyt soteen. Ihan samanlaisia ovat olleet kokemukseni Kangasalan valtuustossa.

Facebookin eriarvoisuus–ryhmässä asiantuntijat keskustelevat enimmäkseen keskenään. Sotekielteisiä kannanottoja hallituksen suunnitelmiin perustellaan tilastoilla ja tutkimuksilla. Niiden sanoma ei paljon auta, sillä takana väijyy pelko, että tämä aiottu ratkaisu menee läpi ilman että heidän tai meidän mielipidettä kysytään. Mielipiteiden takana ei tunnu olevan riittävästi analyysiä. Pulma lienee enemminkin siinä, että monimutkaisiin ongelmiin ei ole helppo antaa yksinkertaisia vastauksia. Voimat eivät riitä kapitalismi-laivan kääntämiseen, sillä koko maailmantalous nojaa taloudellisen voitontavoittelun periaatteeseen.

Yksityisen terveysbisneksen toiminnan tavoitteena on viime vuosina ollut terveydenhuoltojärjestelmän valloittaminen. Yrityskaupat ovat jokapäiväisiä. Kun terveys, sairaus ja terveydenhuolto alistetaan täysin markkinavoimille, tapahtuu elämänvoimien riistäminen salakavalasti, palanen kerrallaan, osittain hitaasti hivuttaen ja lopulta raivokkaasti valloittaen, strategisesti. Palvelusten tuotannossa koetetaan kehittää standardoituja, suuren kustannushyödyn tarjoavia tuotteita. Tämä selittää niin kutsutun rusinoiden poimimisen pullasta ja johtaa muun muassa yksittäisiin sairauksiin keskittyviin palvelumuotoihin. Etä- ja digihoito taipuvat tällaiseen hyvin, ja lisäksi ne edellyttävät terveysteknologian kehittämistä lisäten samalla sen terveystavaroiden tuottamista. Sosiaalipuolella keskitytään ensisijaisesti kiinteistökauppoihin ja pienten hoivayritysten ostamiseen. Julkinen palvelujärjestelmä koetetaan saada näyttämään vanhanaikaiselta, hitaalta ja tehottomalta ja käyttäjille kerrotaan vain osatotuus. Julkisen palvelujärjestelmän rapauttaminen on ollut tarkoituksellista ja tahallista. Edellä sanottu ei tietenkään tarkoita, että kysymys olisi kertakaikkisista vaihtoehdoista, vaan priorisoinnista ja painotuksista. Kokonaisvaltaisen vastuun hoidosta ja huollosta pystyy tarjoamaan vain julkinen palvelujärjestelmä.

Tuntuu kuin ihmiset eivät näkisi, kuulisi eivätkä uskoisi, millaisessa pelissä he ovat mukana. He eivät voi kuullakaan, sillä julkisuudessa ei käydä ”terveydenhuolto kapitalismissa” –keskustelua. Terveyspolitiikka ja talouspolitiikka ovat useimmille jokseenkin tuntematonta maata. Kansalaiset tietävät, että Suomen hyvinvointi on perustunut pitkälti peruspalvelujen ja –oikeuksien mahdollisimman tasaiseen ja oikeudenmukaiseen jakautumiseen väestössä. Sote-uudistuksen uskotaan murtavan hyvinvointivaltion perusteita. Vaikeinta on ehkä uskoa, että sellaisten ihmisten määrä, jotka haluavat rikastua toisten sairauksien kustannuksella, on kasvanut. Jos hyvinvointivaltiomalli nähdään vanhanaikaisena ja kalliina, kertoo se siirtymisestä yksilön etu ensin –ajatteluun ja sen mukaiseen toimintaan. Ei siinä mielessä, että yksilö nähtäisiin lähtökohtana, vaan itsekkyyden nimissä ajatellaan amerikkalaisittain, että kyllä vahvat yksilöt pärjäävät ja ei-pärjääminen on heikkojen oma vika. Usko yksilön rajattomiin mahdollisuuksiin on ajanut amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän todelliseen kriisin. Suurella rahallakaan ei pystytä tarjoamaan edullisia terveyspalveluja, eikä ostamaan.

Ihmisillä on, Suomessakin, keskimäärin heikko tietopohja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksesta terveyteen. Sellaisia asioita ei ole opetettu koulussa - ehkei opeteta vieläkään? Monet nyt päättävillä paikoilla olevat ovat samassa tilanteessa.

Samantapaisiin ajatuksiin lienee tullut Li Andersson (KU 21.6.2018) puheenvuorossaan, joka netissäkin on julkaistu sekä Antti Holopainen (KU 6.7.2018) artikkelissaan. Holopainen näki yhtenä suurena virheenä EU:n hankintalain mukaisen päätöksen avata sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailulle. Niin sanottu valinnanvapauslaki sinetöi toteutuessaan julkisen terveydenhuollon alasajon. Se luo järjestelmän, missä terveyspolitiikan tavoitteena ei ole enää kansalaisten terveyden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Näennäismarkkinoiden luomisella tähdätään kilpailuun, jossa voittajana ei ole väestön hyvinvointi, vaan pienen väestönosan yltäkylläiset elinolot.

Olen pitänyt itseäni optimistina, mutta sotenäkymäni on pessimistinen. Kriitikkokuoroon liittyminen ei myöskään paljoa auta, sillä isot sote-päättäjät eivät asu täällä päinkään. Kannattaa kuitenkin yrittää taistella Kangasalan asukkaiden hyvinvoinnin puolesta ja nähdä että hyvät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa hyvinvointia, nyt ja tulevaisuudessa. Sote ei ole menossa minnekään. Samat työntekijät, samat palvelusten käyttäjät ja veronmaksajat jatkavat ja saavat toivottavasti päättää palvelusten järjestämisestä ja rahoittamisesta. En todellakaan vastusta yksityistä yrittämistä, mutta terveysbisneksessä isot jyräävät, pienet sortuvat ja käyttäjät häviävät. Toivomme on julkisen järjestelmän kehittämisessä.

                                                                                 Ranja Aukee

21. kesä, 2018

Kangasalan Vasemmistoliitto katsoo, että Kangasalan Uimahalli Oy:n toimitusjohtajan erottaminen vahingoittaa kaupungin etua.

Toimitusjohtaja Paula Liinamaa on hoitanut tehtävää pitkään menestyksellisesti. Hänen aikanaan uimahallin suosio ylitti ennätyksellisen 200 000 kävijän rajan, minkä vuoksi alkoi laajennustyö. Touko-kesäkuussa tehdyn työilmapiiritutkimuksen mukaan hallin henkilökunnasta 92% oli tyytyväisiä toimitusjohtajaan. Liinamaa on laajasti arvostettu alallaan.

Laajennustöiden ja läheisyyteen rakennettavan hotellin rakennustöiden ollessa menossa on hämmästyttävää, että kokonaisuutta hyvin hallitseva ja ohjaava toimitusjohtaja erotetaan. Ilmaisemme pahoittelumme tapahtuneesta. Erottaminen tapahtui kunnan muututtua kaupungiksi ja uudistettua julkisuuskuvansa. Tapahtuma ei vastaa iskulauseita ”oksalla ylimmällä” ja ”vaatimattomasti paras”.

KANGASALAN VASEMMISTOLIITTO RY 18.6.2018

13. kesä, 2018

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Elämme noususuhdanteen huipulla, ja tämä on jo muutaman vuoden näkynyt tuntuvana verokertymän nousuna. Kangasalan tilinpäätös 2017 osoittaa peräti 11,7 miljoonan euron ylijäämää. Voimme tietysti olla tyytyväisiä, mutta samalla on kysyttävä onko tuloksesta maksettu liian kova hinta?

Ylijäämän pääasialliset selittäjät ovat verokertymän kasvu sekä henkilöstön tuntuva väheneminen. Verojen tuottoa taas selittää kapitalistinen noususuhdanne, jonka voimakkuutta ei Suomessa eikä täällä Kangasalla 2013-14 leikkausten aikaan monikaan osannut ennakoida. Suomen vienti vetää uudenlaisen D-vitamiinin ansiosta, eli euron arvo on laskenut suhteessa dollariin. Siksi verokertymän nousu on ylittänyt odotukset, ja ei ole yllätys, että kokoomus on jo esittänyt korotettiinko kuntaveroa liikaa ja pitäisikö sitä nyt laskea.

Kokosin valtuustokausien 2013-17 tilinpäätökset (miljoonia euroja):

2013

6,4

2014

-1,7

2015

5,7

2016

8,8

2017

11,7

Yhteensä

+ 30,9

Lähde: Tilinpäätökset 2013-2017.

Kuluneiden viiden vuoden aikana Kangasala on tehnyt ylijäämää huimaavat 31 miljoonaa euroa. Mihin rahat ovat menneet? Tavallinen kuntalainen näki nelisen vuotta sitten miten palveluja leikattiin ja palvelumaksuja korotettiin. Moni toivoo perustellusti leikattujen palvelujen palauttamista ja palvelumaksujen alentamista.

Vaan ei, Kangasala lyhentää velkaa. Se on nyt 1704 e/asukas (viime vuonna 1986 e/asukas), ja siis reilusti alle Suomen kuntien keskiarvon (2829 e/as). Kun korot ovat historiallisen alhaalla, nollaa tai jopa negatiivisia, olisi mielekästä hyödyntää investoinneissa halpaa rahaa. Onko käymässä niin, että lyhennetään velkaa alhaisten korkojen oloissa ja otetaan lainaa korkotason noustua?

Kaupunginhallitus esittää yksimielisesti huimaavaa 8 miljoonan euron investointivarausta. Palvelukeskukset laskevat yhä vuosittain paljonko menoja on leikattu, mitä toimintoja on lopetettu tai ulkoistettu, ja miten pienemmällä työntekijäjoukolla työtä tehdään. Kangasalan tilastokirja kertoo, että vuonna 2012 kunnalla oli 2112 työntekijää. Vuonna 2017 heitä oli 1877, vähennystä peräti 235. Henkilöstökustannukset ovat tämän seurauksena laskeneet vuonna 2017 yli 3 miljoonaa euroa, ja se onkin verokertymän ohella toinen pääselitys 11,7 m€ ylijäämälle. Olisi järkevää, että reilua ylijäämää käytettäisiin leikattujen palvelukeskusten resurssien palauttamiseen ja palvelumaksujen alentamiseen.

Vaan ei. Kunnanhallitus esittää yksimielisesti, että suurin osa 8 miljoonan euron investointivarauksen yli jäävästä käytetään sekin investointeihin, sinänsä aivan hyväksyttäviin kohteisiin, kuten Ruutanan päiväkotiin, Sahalahden kevytliikenneväylään jne. Haluaisin kuulla onko palvelukeskukset tuomittu ikuisen häviäjän rooliin, eli niille ei ole luvassa edes leikattujen resurssien palautusta? Muistutan, että kaupunkistrategian mukaan tavoitteena on kaupunkilaisten hyvinvointi.

Työterveyshuolto yksityistettiin valtuuston päätöksellä 2016. Perusteluksi ilmoitettiin säästöt. Nyt toteamme, että kulut ovat päinvastoin nousseet, ja vieläpä sadoin tuhansin euroin. Valitettavasti tilinpäätöksessä asiaa piilotellaan. Työterveyttä koskeva luku on kokonaan poistettu tilinpäätöskirjasta. Valtuuston iltakoulussa kerrottiin tarkka summa, mutta aineistoja ei ole valtuuston extranetissä. Joka tapauksessa toteamme, että Terveystalo Oy osaa laskuttaa.

Tilinpäätöksen sivulla 115 kerrotaan, että johdannaissopimus Danske Bankin kanssa on päättynyt 4.6.2017. Mistään ei ilmene lopputulosta, mitä johdannainen maksoi tai tuotti kunnalle. Nämä johdannaiset ovat aiheuttaneet miljoonatappioita muun muassa Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Tampereen kaupungeille. Kuntien ei kuulu olla mukana johdannaisten kaltaisessa riskibisneksessä.

Kokonaisuutena toteamme, että Vasemmiston ryhmä ei tee muutosesityksiä kh:n esitykseen. Edellytämme kuitenkin, että 2019 talousarvion laadinnassa otetaan huomioon pitkään jatkuneet ylijäämät.

Jorma Mäntylä
Vas.