6. loka, 2020

Kangasalan kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta on hyvä. Täydennän lausuntoa kahdesta asiakohdasta, jotka ovat valtiollinen ja paikallinen demokratia sekä talous. Sote-esitys merkitsee taantumista nykyisestä. Kuntaperusteinen sote olisi parempi.

Pääpiirteittäin Sanna Marinin hallituksen esitys on sama kuin edellinen Juha Sipilän hallituksen kaatunut esitys. Erona on valinnanvapaus, joka on poistettu ja näin oletetaan hillittävän yksityistä voitontavoittelua terveydenhuollossa. Ongelmia tulee siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto on paljon muutakin kuin yksityistä voitontavoittelua. Se on Suomessa, kuten useimmissa muissakin maissa, julkista eli verovaroin kustannettua.

Sanna Marinin ja Juha Sipilän hallitusten sote-esityksissä on heikot valtio-opilliset perustelut. Ei ymmärretä mihin perustuu valtion pakkovalta sekä miksi valtiolla ja valtion paikallisilla hallintoelimillä eli kunnilla on verotusoikeus, ja miten alueellisesti hajautettua pakkovaltaan perustuvaa verotusoikeutta tasapainotetaan demokratian avulla. Kun tietämys liberaalin demokratian perusteista on kateissa, päädytään esittämään uutta väliportaan hallintoa, jonka rahoituksen valtio ottaisi kunnilta antamatta muodostettavalle maakuntahallinnolle verotusoikeutta.

Kangasala on oikeassa arvostellessaan sote-esitystä demokratianäkökulmasta. Suomessa oli 8999 kunnanvaltuutettua vuonna 2019. Heitä oli 1900-luvun lopulla yli 12 000, mutta määrä on laskenut kuntaliitosten takia. Valtuutetut päättivät Tilastokeskuksen mukaan vuosittain 45 mrd€ rahan käytöstä, eli lähes Suomen valtion budjetin suuruisesta rahasta.

Marinin hallituksen esityksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 maakuntaa, joille siirtyy yhteensä noin 20 mrd€ rahoitus. Kunnallisveroprosentin vähennettävä määrä olisi 13,26 prosenttiyksikköä (VM Sote-sivu 1.10.20). Jatkossa 20 mrd€ käytöstä päättäisi 21 maakunnassa vain noin 1600 maakuntavaltuutettua. Huomattavasti aiempaa pienempi joukko päättäisi ison rahan jaosta. Edustuksellinen demokratia kaventuisi tuntuvasti.

Esityksen mukaan nuo 21 maakuntaa olisivat jäljelle jäävät suurkunnat. Lakiesitys maakunnista on pääpiirteittäin nykyisen kuntalain toisinto, jossa kunta-sana on korvattu copy/paste-menetelmällä maakunta-sanalla. Näiden 21 suurkunnan sisälle jäisivät nykyiset kunnat eräänlaisina kunnanosavaltuustoina. Tehtävien määrän pienentyessä rajusti näissä tynkäkunnissa valtuustoja pienennettäisiin nopeaan tahtiin.

Nykyisissä maakuntavaltuustoissa on keskimäärin 77 jäsentä. Suunniteltuihin 21 maakuntaan muodostuu d’Hondtin vaalimenetelmässä 4-5% äänikynnys. Tällöin on mahdollista, että pienimmistä kunnista ei tulisi lainkaan edustusta maakuntavaltuustoon. Näiltä kunnilta otettaisiin puolet rahoista, mutta ne eivät voisi vaikuttaa rahojensa käyttöön. Pirkanmaalla on kolme alle 3000 asukkaan kuntaa, Juupajoki, Kihniö ja Punkalaidun.  

Lakiesitys maakuntahallinnosta on merkittävä demokratian kavennus ja Suomen 150-vuotisen kuntademokratian alasajoa.

Valtio-opin käsitteistöä on byrokratia. Kun luodaan uusi hallinto, se pyrkii legitimoimaan ja vakiinnuttamaan toimintansa sekä rahoituksensa. Vaikka uuden väliportaan hallinto olisi ideaalia weberiläistä byrokratiaa, se kuluttaa resursseja, jotka ovat valtion pakkovallan avulla kannettuja verovaroja. On hyvin vaikea kuvitella, että uudet väliportaan hallintoyksiköt voisivat toimia tehokkaammin kuin moneen kertaan saneeratut nykyiset kunnat ja valtion keskushallinto. On ilmeisen varmaa, että esitetty sote-hanke maakuntineen ei voi tuottaa minkäänlaisia säästöjä, pikemmin päinvastoin. Se ei näytä olevan edes tavoite, vaan tavoite on jo olemassa olevan rahan siirtäminen maantieteellisesti ja poliittisesti paikasta toiseen. Ymmärrän täysin miksi suuret kaupungit ovat antaneet erittäin kielteisiä lausuntoja Marinin hallituksen esityksestä. Väestön valtaenemmistön sote-palvelut huonontuisivat. Ne siirtyisivät kauemmaksi käyttäjistä. Lähipalveluja tarjoavat kunnat tietävät maakuntia paremmin miten palvelut tulee kohdentaa. Tulisi samankaltainen tilanne kuin siirrettäessä toimeentulotuki kunnilta Kelalle.

Suomen oloissa kuntapohjainen sote olisi toimivampi. Pelastustoimen, mielenterveyspalvelujen, psykologien ja kuraattorien yms. siirtäminen sote-maakuntiin ei ole perusteltua.

Sote-ongelman ydin on erikoissairaanhoito. Yhteiskunnalliset voimavarat pitäisi keskittää erikoissairaanhoidon rahoittamiseen. Suurin osa Suomen kunnista hoitaa perusterveydenhuollon ja soten. Ongelman nimi on erikoissairaanhoito. Miksi liikutetaan kymmentä palikkaa, kun vika on yhdessä?

Jorma Mäntylä
Vatuutettu (vas)

https://www.kangasala.fi/ajankohtaista/kangasalan-kaupungin-keskeiset-kannanotot-sote-maakuntauudistukseen/

 

12. syys, 2020

Brysselin EU-huippukokouksessa heinäkuun lopulla tehtiin salainen sopimus, että unioni ei puutu Puolan ja Unkarin oikeusvaltioloukkauksiin, kunhan ne eivät kaada veto-oikeuden avulla ”elpymisrahastoa”. Brittiläisen Express-lehden 21.7. uutisen vahvistaa Foreign Policy –lehti.

Professori R. Daniel Kelemen kertoo artikkelissaan miten EU:n Visegrád-ryhmä sekä Bulgaria, Romania, Slovenia ja Kroatia ostettiin EU:n ”elpymisrahaston” tueksi (Europe’s Faustian Union 30.7.). Kelemen on New Jerseyn Rutgers-yliopiston Jean Monnet –professori.

Kahden riippumattoman lähteen tietoa voi pitää luotettavana. Euroopan unioniin on syntymässä suuri ja pysyvä rahavirta pohjoisista maista Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Siihen kuuluvat sopimusten ja lakien rikkomukset sekä harmaan ja rikollistalouden pimittäminen.

Suomessa on aiheellisesti ihmetelty miksi koronakriisin nimissä EU:n Itä-Euroopan jäsenmaihin kaadetaan valtavia summia rahaa, vaikka niissä on yhteenlaskettunakin vähemmän koronaa kuin Italiassa (188 000 tapausta, Italiassa 256 000). Kyse ei ole koronakriisin torjunnasta, vaan poliittisesta lahjusrahasta, jonka yhteydessä luvattiin, että EU ei puutu näiden maiden oikeusvaltioloukkauksiin.

Puolaa on syytetty poliittisesta puuttumisesta oikeuslaitoksen toimintaan sekä lgbt-vastaisuudesta. Unkari on rajoittanut kriittisten medioiden toimintaa ja säätänyt lgbt-vastaisia lakeja. Romaniaa ja Bulgariaa on arvosteltu samoin sekä julmasta suhtautumisesta romaneihin ja vammaisiin. EU:ssa on siksi suunniteltu SEUT-sopimuksen 2 ja 7 artiklojen aktivoimista, jos jäsenmaa loukkaa sen perustana olevia arvoja.

Brysselin huippukokouksen jälkeen Visegrád –maat ylpeilivät saamillaan rahoilla. Puolan ja Unkarin pääministerit Mateusz Morawiecki ja Viktor Orbán julistivat, että ”yritykset yhdistää EU-rahoitus oikeusvaltioon oli onnistuneesti estetty” (Hungary Today 21.7.).

Professori Daniel Kelemen kertoo miksi ja miten temppu tehtiin. Saksa halusi ja sai EU-komission puheenjohtajaksi kristillisdemokraatti Ursula von der Leyenin. Hinta oli kova, sillä Saksa tarvitsi Puolan ja Unkarin oikeistopuolueiden tukea. Unkarin Fidesz-puolue kuuluu samaan europarlamenttiryhmään kuin Saksan CDU/CSU. Ratkaisevan tuen valinnalleen Ursula von der Leyen sai Unkarista ja Puolasta (EU Observer 19.7.2019). Visegrád –ryhmän merkitys kasvaa ja ne ovat taloudellisesti Saksalle jo tärkeämpiä kuin Yhdysvallat ja Kiina (Deporting Democracy 30.7.2020).

Visegrád –ryhmä tietää ja käytti riippuvuutta hyväkseen. Italia oli maaliskuussa taloudellisen romahduksen partaalla, kun sen valtionlainojen korot pomppasivat 15% muutamassa päivässä. Pankkien pelastamiseksi piti rakentaa suuri tukipaketti, jotta saksalaiset ja ranskalaiset pankit saavat sieltä saatavansa (HS 22.4.20). Yhteisvaluutta euro horjui. Angela Merkel ja Emmanuel Macron puuttuivat peliin. He päättivät rikkoa EU:n perussopimuksen artiklaa SEUT125, joka kieltää jäsenmaita vastaamasta toisten veloista. Visegrád –maat päätettiin ostaa rahalla. Asiasta sovittiin neuvottelussa Berliinissä 3.7.2020, jossa olivat Saksan CDU/CSU ja Unkarin veljespuolue Fidesz. Hungary Matters –sivuston 3.7.20 tiedotteen mukaan ”CDU/CSU:n johtajat vahvistivat pitävänsä Unkaria vahvana liittolaisena ja pyrkivät palaamaan järkevään sävyyn Euroopan kansanpuolueessa ... osapuolet ratkaisevat erimielisyydet suljettujen ovien takana.” Salaista lisäpöytäkirjaa ei ole julkistettu, mutta tapahtumien kulku vahvistaa Express-lehden ja professori Kelemenin tiedot. Visegrád –maille maksettiin satoja miljardeja euroja, kunhan ne eivät kaada ”elpymisrahastoa”. Vastineeksi niiden oikeusvaltio- ja ihmisoikeusloukkauksia katsotaan EU:ssa läpi sormien. Saksalainen Süddeutsche Zeitung kysyi 21.7. sopimuksesta liittokanslerilta: ”Hän kiisti, mutta antoi epämääräisen vastauksen, että Fidesz ei ole apupuolue, ja he haluavat tukea Unkaria, mutta maan on itse toteutettava ratkaisevat askeleet.”

Puolassa toimittiin heti Brysselin kokouksen jälkeen. Maa ilmoitti eroavansa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi solmitusta Istanbulin sopimuksesta, koska se loukkaa katolisia arvoja. EU lupaa maalle 125 mrd€ lahjarahaa.

Romania on säätämässä samanlaisen lain kuin Unkari. Se estää trans- ja intersukupuolisten ihmisten juridisen sukupuolen muuttamisen (MaailmaNet 20.5.20, Reuters 17.7.20). EU lupasi Brysselissä maalle lahjarahaa 80 mrd€.

Unkarin suurimman riippumattoman uutissivuston Indexin päätoimittaja Szabolcs Dull erotettiin heti EU-kokouksen jälkeen. EU lupaa maalle 52,8 mrd€ lahjarahaa.

Bulgaria alkoi repiä Stara Zagoran mustalaiskorttelia välittömästi Brysselin huippukokouksen jälkeen. EU lupaa maalle 29 mrd€ lahjarahaa.

EU-komission tutkintaa ei ole tulossa, sillä Brysselin sopimuksen mukaan se valvoo vain varojen väärinkäyttöä. Naisten oikeuksien heikentäminen, päätoimittajan erottaminen ja mustalaiskorttelin purkaminen eivät ole EU:n varojen väärin käyttöä.

Professori R. Daniel Kelemen tekee tärkeän päätelmän: Etelä- ja Itä-Euroopan autoritaarinen korruptio ja mätä leviää muihin jäsenvaltioihin. Kelemen arvioi samoin kuin presidentti Sauli Niinistö, jonka mukaan ”EU:n perussopimuksia on tulkittu luovalla tavalla. Ajan mittaan ja toistuessaan ne alkavat nakertaa instituution legitimiteettiä” (Uusi Suomi 25.8.20).

He ovat oikeassa. Protestanttisen Britannian eron jälkeen voimasuhteet EU:ssa mullistuivat. Etelä- ja Itä-Euroopan maissa on erilainen suhtautuminen valtioon ja rahaan. Perinteisesti protestanttisissa maissa on oltu lainkuuliaisia, maksettu verot ja eläkemaksut. Etelä- ja Itä-Euroopassa on ollut niin ja näin. Bulgariassa on EU:n suurin harmaa ja rikollistalous, 30,5% bkt:sta. Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa se on yli 20%, ja Italiassa mafia pyörittää 6-7% bkt:stä.

Suomen liittyessä Euroopan unioniin 1995 kriitikot varoittivat, että etelän maissa Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa on laaja harmaa talous sekä veronkiertoa. Silloin vastattiin, että uudet pohjoiset jäsenmaat vahvistavat demokratiaa ja lainkuuliaisuutta niin, että etelän maat omaksuvat rehellisen taloudenpidon ja laittavat veronkierron ja lahjonnan kuriin. Ihmiset muuttuvat meidän kaltaisiksemme.

On käymässä tasan kuin kriitikot sanoivat. Etelän maiden lakien ja sopimusten rikkominen, hyväveliverkostot sekä harmaa ja rikollistalous muodostuvat hyväksytyksi käytännöksi koko EU:ssa. Väkiluvultaan pienemmät pohjoiset maat joutuvat alistumaan epäterveen talouden ja hallinnon levittäytymiseen koko unioniin.

Jorma Mäntylä
Kangasala

9. kesä, 2020

Hyvät kuulijat

Kangasalan vuosi 2019 on mennyt kohtuullisen hyvin, vaikka valtuutettuja on vuoden varrella tavanomaiseen tapaan peloteltu lähestyvästä katastrofista. Ylijäämä 427 000€ on hyvä, kun monissa kunnissa ovat YT-neuvottelut käynnissä ja puolenkymmentä kuntaa on menossa kriisikunnaksi. Epävarmuuden oloissa Kangasalan tulos ei ole ollenkaan huono.

Toisaalta ylijäämästä on maksettu kova hinta. Vuonna 2012 kunnassa oli 2112 työntekijää, nyt 1893. Vuonna 2012 veroprosentti oli 20, nyt 21. Työntekijöitä on muutamassa vuodessa vähennetty yli 200 ja samaan aikaan veroa on kiristetty prosentilla. Täytyyhän tällaisten toimien näkyä talouden tasapainossa.

Muutos on niin suuri, että tekee mieli kysyä mihin kuntalaisten verorahat oikein menevät. Vaikka tilinpäätös on korrektisti tehty, vastauksia olennaisiin kysymyksiin ei tahdo löytyä.

Vertailin viime vuoden tilinpäätöstä vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksiin. Lainakannassa ei ainakaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2012 lainaa oli 2101 €/as, nyt tilinpäätöksen mukaan 2019 sitä oli 2160 €/as eli luku on lähes ennallaan. Konsernivelka asukasta kohti on kasvanut ja on nyt 4317 €. Kangasala on edelleen keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Vertailun vuoksi, talouden veturiksi mainostettu Espoo on alkaa olla kohta kriisikunta. Asukasta kohti siellä velkaa on 3400 € ja konsernivelkaa peräti 13 000 €/as. Suomesta löytyy lukuisia kuntia, jossa asukasta kohti laskettu velka on yli 5000 €, Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula.

Lamminrahkan rakentamisen takia velka on kasvamassa, eikä nykyinen alhainen nollakorkotaso voi jatkua pitkään. Siksi on perusteltua taas kysyä riittävätkö resurssit kolmeen suurhankkeeseen, Lamminrahkan lisäksi Saarenmaan ja Tarastenjärven rakentamiseen.

Tilinpäätöksestä ei ilmene myöskään mihin ostopalvelut kohdistuvat eikä sitä paljonko palveluseteli maksaa Kangasalalle. Tulevan päätöksenteon pohjana nämä tiedot pitäisi olla saatavilla.

Valtuutettu Pekka Lahti varoitteli yksityistämisen vaaroista. Vanhoja tilinpäätöksiä selaamalla löytyy ainakin yksi huomattava lisäkulu. Se on työterveyshuolto, tosin senkin kustannukset löytyvät vain hyvinvointikertomuksesta (s. 192). Vuonna 2013 tilinpäätöksen mukaan kunnan silloinen oma työterveyshuolto tuotti vuosittain noin 100 000 € voittoa. Viime vuonna se maksoi Kangasalalle 955 523 €. Vuonna 2016 toteutettu työterveyshuollon yksityistäminen (äänin 46-4) on sittemmin tuottanut Kangasalalle miljoonatappiot. Veronmaksajien rahat virtaavat nyt Pihlajalinnalle.

Jorma Mäntylä
Vas.

 

1. touko, 2020

Timo Rautanen 1.5.2020 Kangasalla

Tänä poikkeuksellisena Vappuna, jonka kaltaista ei ole Suomessa nähty sitten
vuoden 1944, haluaisin puhua vallasta ja vallan käyttämisestä.
Valtaan tulee halu ja valtaan tulee himo ja vallankäytöllä tehdään hyödyllisiä
toimia, mutta vallalla ja vallankäytöllä tuhotaan ja tehdään ihmisuhreja.
Valta turmelee ja vallalla on hintansa. Ei liene kenellekään epäselvää tuo
edellinen lause. Valtaa halutessaan ihminen tekee vaikka mitä saadakseen lisää
valtaa, vaikka henkilökohtaiset uhraukset olisivat valtavia.

Vääränlaiseen vallankäyttöön liittyy myös kostonhalu ja katkeruus, lyödään
lyötyä, kuten vuoden 1918 sisällissodan jälkipyykeissä tapahtui; vallanhuumassa
laitkin tulkittiin voittajan mielen mukaan.

Valtaa voidaan käyttää väärin niin työelämässä, kuin yhteiskuntaelämässäkin
omien tai oman ryhmän tavoitteiden väkisin eteenpäin viemiseen. Varsinkin
työelämässä valtaa käytetään häikäilemättä vallankäyttäjälle epämieluisien
henkilöiden pois raivaamiseen työpaikalta. Valtiollisella tasolla
toisinajattelijat heitetään vankilaan tai teloitetaan.

Valtaan kuuluu myös aina vastuu. Vastuu siitä miten vallankäytöllä tehdyt toimet
vaikuttavat kohderyhmiinsä, vastuu ihmisten hyvinvoinnista ja toimeentulosta.
Varsinkaan länsimaisessa oikeusvaltiossa ei voi olla vastuutonta
vallankäyttäjää, joka populistisesti vaihtaa kriisin tullen joka toinen päivä
mielipidettään miellyttääkseen eri päivinä eri ihmisryhmiä.

Suomessa, kuten kaikissa muissakin demokratioissa valta kuuluu kansalle, joka on
siirtänyt ylimmän päätäntävallan asioistaan kansanedustuslaitokselle.
Toimeenpanovalta kuuluu hallitukselle, jonka on nautittava eduskunnan, siis
kansan luottamusta. Tänä kriisikeväänä tuo luottamus hallitusta ja sen toimia
kohtaan on ollut erittäin vahva, eikä sitä luottamusta edes oppositio tai
iltapäivälehdet ole saaneet nakerrettua.

Viime eduskuntavaaleissa äänestäjät äänestivät valtaan sellaiset päättäjät,
jotka ovat saaneet pidettyä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tolpillaan
kansainvälisessä kriisissäkin ilman suuria uhrauksia. Toivottavasti tulevissa
kuntavaaleissakin kansalaiset käyttävät valtaansa viisaasti ja valitsevat
sellaiset päättäjät, jotka ajattelevat kaikkien kuntalaisten hyvinvointia.

 

30. huhti, 2020

Vapputervehdys Kangasalle sekä kaikille vasemmiston verkkosivun katsojille!

Vuoden 2020 vapun vaikeana aikana haluan korostaa talouden julkisen sektorin merkitystä. Talouspäättäjien on luettava englantilaisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin teos Työllisyys, korko ja raha (1936). Julkistalouden leikkausten ja alasajon aika ei ole taloudellisessa laskusuhdanteessa.

Vietämme poikkeuksellista Vappua. Vuosikymmeniä Kangasalla on vietetty yhteistä työväen Vappua. Vappumarssia ja juhlaa Suoraman työväentalolla ei koronaviruksen poikkeusoloissa voi järjestää. Yhdistyksemme jäsenet ovat käyneet viemässä tervehdyksen vuoden 1918 punaisten muistomerkille.

Sanna Marinin punavihreä hallitus on talouslaman oloissa toistaiseksi onnistunut paremmin kuin Esko Ahon ja Iiro Viinasen hallitus 1991-93. Tuolloin tehdyt raa’at julkistalouden leikkaukset syvensivät lamaa ja lisäsivät inhimillisiä kärsimyksiä, joista ei vieläkään ole täysin toivuttu. Jotka elivät tuon ajan, eivät halua sitä takaisin. Monet kokevat kauhun tunteita, jos sama koalitio johtaisi nyt Suomea. Onneksi kokoomus on oppositiossa.

Koronavirus laukaisi taloustaantuman, jota on vuosikymmenen ajan istutettu Euroopan talouteen. Yhteisvaluutta euron matalien korkojen oloissa Etelä-Eurooppaan muodostui kuplatalous ongelmaluottoineen. Pääosallisia ovat saksalaiset ja ranskalaiset pankit. Ne ovat antaneet näihin maihin kestämättömiä luottoja. Yhteisvaluutta euron valuvikojen takia PIGS-maat (Portugal, Ireland, Greece, Spain) vaativat nyt velkojen yhteisvastuullisuutta, eli meidän pitäisi maksaa heidän velkansa. Kyse on pankkituesta. Koronasta kärsivien Italian ja Espanjan terveydenhuoltoon menisi murusia.

Suostuminen velkojen yhteisvastuullisuuteen pahentaa Suomen talousvaikeuksia. Se lisää valtionvelkaamme ja sitä kautta iskee kuntatalouteen, myös Kangasalle. Tämän hetken näkymän mukaan lama syö Kangasalan taloutta yli 10 miljoonan euron verran, mikä tarkoittaa sietämätöntä 3% veronkorotusta.

Julkistalouden tehtävä on laman oloissa pitää taloutta pystyssä. On huolehdittava, että valtion ja kuntien palvelut toimivat vaikeinakin aikoina. Se hyödyttää myös yksityistaloutta. Julkistalouden leikkaukset näkyvät välittömästi kauppojen kassoilla kulutuskysynnän laskuna, mikä syöksee myös yksityistaloutta syvempään lamaan. Tätä 1990-luvun virhettä ei saa toistaa.

Hyvät kuulijat! Suomi on aina selvinnyt vaikeina aikoina. Voitamme, koska kansallinen perintömme on vahva. J.V. Snellmanin ja Urho Kekkosen kansallisen edun käsite pitää palauttaa kunniaan.

Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa taisteltiin kuolemaa vastaan huumorin avulla. Tunnemme tarinat Karjalan männystä, Kuopion potkukelkkapataljoonasta sekä sutkautuksen: ”An mul ny ees yks suolanen silakka.”

Vuonna 1966 ilmestyi Irwin Goodmanin laulu Marcello Magaroni. Sanoitus on kuin tehty 2020 eurokriisin oloihin. Marcellolla on karttuva säästötalletustili, johon hän odottaa panoja löytämästään uudesta hyväuskoisten pohjoisesta maasta.

Marcello Magaroni, huipputaitaja tangon tarttuvan.
Marcello Magaroni, ja omistaja säästötilin karttuvan.
---
Marcello Magaroni löysi Pohjolasta maan uuden, mukavan.
Marcello Magaroni, ja laulu-uran lupaavan.
Se voitti kotiolon tukalan, sai nimen paljonpuhuvan.

Toivotan tangon tahdissa kaikille aurinkoista ja työväenhenkistä vappua!

Lisätietoa

Marcello Magaroni: Irwin Goodman 1966

Vapputervehdys Kangasalta. Youtube-video

Mitä olivat ”1990-luvun virheet” ja miksi ne tehtiin? Kansan Uutiset 10.4.2020

Valuvikojen & väärennösten euro.  Voima -lehti 1.10.2012