12. marras, 2019

Kangasalan Vasemmistoliitto ry tukee Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakkoa. Se on laillinen ja oikeutettu toimi, koska työantaja haluaa alentaa palkkoja ja pidentää työaikaa. Työnseisauksen ulkopuolelle on rajattu turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät työt.

Lisätietoa:

https://www.pau.fi/viestinta/ajankohtaista/postilakko-alkaa-maanantaina-postin-tes-esitys-lisaa-vuosityoaikaa-kuukaudella-katso-video.html

 

12. marras, 2019

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet ja lehdistö.

Kangasalan kaupungin talousarvio 2020 on vasemmiston näkemyksen mukaan vähintään tyydyttävä suoritus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on laskenut, että yt-neuvotteluita on käyty tai käydään parhaillaan yli 30 paikkakunnalla. Keskisuurista kaupungeista yt:t ovat olleet ajankohtaiset muun muassa Joensuussa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Kajaanissa, Vaasassa, Rovaniemellä, Raumalla ja Savonlinnassa. Myös lukuisat pienemmät kunnat ovat neuvotelleet tai neuvottelevat erilaisista säästötoimista henkilöstönsä kanssa.

Juha Sipilän hallituksen kunnille jättämä perintö on raskas. Siitä huolimatta Kangasalla ei ole yt-neuvotteluja ja kaupunki investoi. Ruutanan monitoimitalo, Lamminrahkan infra, Pikkolan päiväkoti ja Kuhmalahden koulu ovat merkkejä uskosta tulevaisuuteen. Henkilöresursseja lisätään ja virkoja on luvassa etenkin sivistystoimeen. Veroprosentti ei nouse ja kiinteistövero pysyy ennallaan. Tämä kaikki tulorekisteristä ja verokorttiviiveestä huolimatta.

Lainanotto toki kasvaa, mutta tällöin pitää huomata kaksi asiaa. Kangasalan velka asukasta kohti on selvästi maan keskitason alle (2018/1515€/as, 2019/1908€/as, 2020/2733€/as.). Manner-Suomen kuntien velan keskiarvo per asukas 2018 oli 2 829 euroa, eli me olemme edelleen ensi vuonna 2020 keskitason alapuolella (Yle uutiset 7.2.2018). Toinen huomattava asia on korkotaso, joka on nollaa ja negatiivista. Lainaraha on siis halpaa ja sitä kannattaa käyttää investointeihin.

Talousarvion lukuja katsellessa on kuitenkin myönnettävä, että velkaantumisen suunta on huono eikä nykyinen omalaatuinen ja historiallisesti poikkeuksellinen korkotaso voi säilyä loputtomiin. Kangasala selvinnee Lamminrahkan investoinneista, mutta riittävätkö pelimerkit kolmeen suurhankkeeseen? Siis Lamminrahkan lisäksi Saarenmaan ja Tarastenjärven alueisiin? Joskus tuntuu, että kaupungin ylimmässä johdossa on hiukan vauhtisokeutta. Epäilen, että valtuusto joutuu tulevan laskusuhdanteen oloissa priorisoimaan näitä kolmea kohdetta.

Talousarvio 2020 on asiallisesti laadittu, ja etenkin sitä ovat teknisen keskuksen sekä sivistyskeskuksen ja vesiliikelaitoksen osuudet. Sote-keskuksen osuuteen emme ole tyytyväisiä. Tuskin olemme toipuneet viime kesän Attendo-skandaalin aiheuttamasta haitasta kunnan maineelle ja julkisuuskuvalle. Oletimme, että siitä jotain opittaisiin. Nyt sote-keskuksen osuudessa esitetään ostopalvelujen lisäämistä yksityisiltä hoivafirmoilta, vieläpä huomattavin summin, lähes miljoonalla. Nähdäksemme tässä käytetään talousarviota yksityistämisen välineenä: hyväksyessään nämä määrärahat valtuusto samalla hyväksyy laajamittaisen vanhuspalvelujen lisäyksityistämisen.

Talousarvio 2020 ja vuosien 2020-2022 taloussuunnitelma on silti pääpiirteittäin toimiva, Sote-keskuksen eräisiin kohtiin ryhmämme tekee muutosesityksiä.

Jorma Mäntylä
Vas.
11.11.19

 

7. loka, 2019

Me valtuutetut esitämme Kangasalan kaupungin ateriapalvelujen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Tämä tukisi kaupunkistrategian mukaisesti asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä laajemmin myös Kangasalan kaupungin vastuuta tehdä järkeviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kangasalan tulee olla edelläkävijä kansanterveydelle ja ympäristölle parempien valintojen kaupunkina. Joukkoruokailu on tehokas tapa saada aikaan positiivisia muutoksia ihmisten ruokailutottumuksiin Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Mari Nivan mukaan. (Kuvio: Maatalousmaan käytön jakautuminen maapallolla. Bar-On & al. 2018.)

Punaisen lihan ja kovan rasvan runsaalla kulutuksella on tutkitusti yhteys yleisimpiin kansantauteihimme sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja suolistosyöpiin. Kasvikunnan tuotteisiin painottuvan ruokavalion on vastaavasti todettu vähentävän riskiä sairastua näihin sairauksiin (Evira, Terveyttä ruoasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014). Kasvisruoan osuuden lisääminen joukkoruokailussa on elintasosairauksia ennaltaehkäisevä toimenpide ja tuottaa myöhemmin säästöjä terveydenhuoltomenoissa. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan monipuolinen kasvis- ja vegaaniruokavalio sopii kaikenikäisille. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Sebastian Hielmin mukaan lihaa kannattaa laittaa ruokaan ennemmin mausteeksi kuin pääaineeksi.

Ruoantuotanto on ympäristön kannalta merkittävä ongelma, mutta myös ratkaisu. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä jopa 70 % johtuu ruuantuotannosta. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan kasvispainotteinen ruokavalio on yksi keskeisistä keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston vaarallisen lämpenemisen välttäminen vaatii lihansyönnin vähentämistä länsimaissa 90 prosentilla.

Esitämme, että Kangasalan kaupungin ateriapalveluille luodaan suunnitelma kustannusarvioinnin kanssa, jonka tavoitteena on lihan ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen ja korvaaminen vastaavan hintaisilla kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Lihan tilalla voidaan tarjota asteittain yhä useammin esimerkiksi kotimaista härkäpapua tai muita kasviproteiinituotteita ja maitotuotteiden tilalla kotimaisia, maitoa vastaavan ravintoarvon omaavia kaurapohjaisia tuotteita.

Kasvipohjaisen ruuan tuottaminen on tehokkaampaa eläinperäiseen verrattuna. Maailman maatalousmaasta 80 % on eläinperäisen tuotannon käytössä. Eläinperäisistä tuotteista saadaan kuitenkin vain 37 % proteiineista ja 18 % kaloreista (Vaclav Smil 2011).

Valtuustoaloite: Kohti terveellisempää ja ympäristöystävällisempää Kangasalaa

Me valtuutetut esitämme Kangasalan kaupungin ateriapalvelujen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Tämä tukisi kaupunkistrategian mukaisesti asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä laajemmin myös Kangasalan kaupungin vastuuta tehdä järkeviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kangasalan tulee olla edelläkävijä kansanterveydelle ja ympäristölle parempien valintojen kaupunkina. Joukkoruokailu on tehokas tapa saada aikaan positiivisia muutoksia ihmisten ruokailutottumuksiin Helsingin yliopiston Ruokakulttuurin professori Mari Nivan mukaan.

Punaisen lihan ja kovan rasvan runsaalla kulutuksella on tutkitusti yhteys yleisimpiin kansantauteihimme sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja suolistosyöpiin. Kasvikunnan tuotteisiin painottuvan ruokavalion on vastaavasti todettu vähentävän riskiä sairastua näihin sairauksiin (Evira, Terveyttä ruoasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014). Kasvisruoan osuuden lisääminen joukkoruokailussa on elintasosairauksia ennaltaehkäisevä toimenpide ja tuottaa myöhemmin säästöjä terveydenhuoltomenoissa. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan monipuolinen kasvis- ja vegaaniruokavalio sopii kaikenikäisille. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Sebastian Hielmin mukaan lihaa kannattaa laittaa ruokaan ennemmin mausteeksi kuin pääaineeksi.

Ruoantuotanto on ympäristön kannalta merkittävä ongelma, mutta myös ratkaisu. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä jopa 70 % johtuu ruuantuotannosta. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan kasvispainotteinen ruokavalio on yksi keskeisistä keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston vaarallisen lämpenemisen välttäminen vaatii lihansyönnin vähentämistä länsimaissa 90 prosentilla.

Esitämme, että Kangasalan kaupungin ateriapalveluille luodaan suunnitelma kustannusarvioinnin kanssa, jonka tavoitteena on lihan ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen ja korvaaminen vastaavan hintaisilla kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Lihan tilalla voidaan tarjota asteittain yhä useammin esimerkiksi kotimaista härkäpapua tai muita kasviproteiinituotteita ja maitotuotteiden tilalla kotimaisia, maitoa vastaavan ravintoarvon omaavia kaurapohjaisia tuotteita.

Kasvipohjaisen ruuan tuottaminen on tehokkaampaa eläinperäiseen verrattuna. Maailman maatalousmaasta 80 % on eläinperäisen tuotannon käytössä. Eläinperäisistä tuotteista saadaan kuitenkin vain 37 % proteiineista ja 18 % kaloreista (Vaclav Smil 2011).

Maailman maatalousmaan käyttö jakautuminen maapallolla. (Bar-On & al. 2018) Tämän graafin valossa ei ole ihme, että ihminen on aiheuttanut maailmanhistorian nopeimman eliöiden joukkosukupuuton. Maatalouden vaatima pinta-ala on pois luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksista.

Lähteet:

-Evira, Terveyttä ruuasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

-Springmann & al. Nature https://www.nature.com/articles/s41586-018-0594-0.epdf?

-WWF:n living planet -raportti 2018 https://wwf.fi/uhat/lpr/

-Bar-On & al. Pnas 2018 http://www.pnas.org/content/115/25/6506#abstract-2

-Vaclav Smil 2011 http://vaclavsmil.com/wp-content/uploads/PDR37-4.Smil_.pgs613-636.pdf

Lisää aiheesta:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005863309.html

https://yle.fi/uutiset/3-10909039?fbclid=IwAR10WhlkleMRKsSGgjZSsLykIu_CppqJqlYfg3FA4hzfJhhRGgBbz75UyIU

https://yle.fi/uutiset/3-10923631

IIKKA NIKKINEN

11. kesä, 2019

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, yleisö.

Elämme edelleen noususuhdanteen aikaa, ja tämä on jo muutaman vuoden näkynyt tuntuvana verokertymän nousuna. Edelliset kolme vuotta ovat osoittaneet talouden ylijäämää. Toissavuonna Kangasalan tilinpäätös osoitti peräti 11,7 miljoonan euron ylijäämää. Nyt tilinpäätös 2018 osoittaa 1,6 miljoonan euron alijäämää. Syyksi tilinpäätöksen negatiivisuuteen ilmoitetaan Valtiovarainministeriön laskuvirhe kunnallisverotuksen tilityksiin liittyvässä tasauksessa, jolla oikaistiin kunnalle vuonna 2017 liikaa maksettuja veroja. Kangasalle tilitettiin liikaa kunnallisveroja vuonna 2017 ja tuo liika tasattiin vuoden 2018 verotuksessa.

On anteeksiantamatonta, että monet kunnat joutuvat kärsimään ministeriössä tehdystä laskuvirheestä. Onneksi Kangasalan talous on kokonaisuutena ollut niin hyvässä kunnossa, että laskuvirhe ei aiheuta korvaamatonta vahinkoa.

Kokosin valtuustokausien 2013-18 tilinpäätökset (miljoonia euroja):

2013

6,4

2014

-1,7

2015

5,7

2016

8,8

2017

11,7

2018

-1,6

Yht.

29,3

Lähde: Tilinpäätökset 2013-2018.

Kuluneiden kuuden vuoden aikana Kangasala on tehnyt ylijäämää 29 miljoonaa euroa. Tilinpäätös s. 58 kertoo, että taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 54,9 milj. €. Mihin rahat ovat menneet? Tavallinen kuntalainen on nähnyt, miten palveluja leikattiin ja palvelumaksuja korotettiin. Tänä vuonna on jo kaksi koulua lakkautettu säästö- ja leikkaustoimien takia. Moni toivoo perustellusti leikattujen palvelujen palauttamista ja palvelumaksujen alentamista.

Kangasala käyttää ylijäämää investointeihin ja lyhentää velkaa. Se on nyt 1515 €/asukas (viime vuonna 1704 €/asukas), ja siis puolet alle Suomen kuntien keskiarvon (3039 €/as, Kuntaliitto 1.6.19). Vasemmiston ryhmän pääkritiikki on sama kuin vuosi sitten. Kun korot ovat historiallisen alhaalla, nollaa tai jopa negatiivisia, olisi mielekästä hyödyntää investoinneissa halpaa rahaa. Onko käymässä niin, että investoidaan ylijäämän avulla ja lyhennetään velkaa alhaisten korkojen oloissa sekä otetaan lainaa korkotason noustua?

Ollaan siis tekemässä paikallisella tasolla sama virhe mistä tänään aloittanutta Antti Rinteen hallitusta ovat taloustutkijat jo etukäteen syyttäneet. Investointeja aiotaan rahoittaa myymällä valtion omaisuutta, kun korot ovat ainutlaatuisen alhaalla, nollaa ja negatiivisia. On aivan normaali ja tavanomainen käytäntö niin yksityisessä kuin julkistaloudessa, että investoinnit rahoitetaan lainarahalla. Suomen Pankin mukaan vuoden euribor-viitekorko tänään 10.6. on -0,175%. Siksi on pakko kysyä miksi Kangasala ei hyödynnä alhaista, siis negatiivista korkotasoa?

Valtuuston esittelylistassa oli ensin alijäämän takia muutostalousarvion kohdalla esitys ankarasta säästö- ja leikkausohjelmasta, joka olisi koskenut kaikkia palvelukeskuksia. Onneksi kaupunginhallitus muutti esitystä ja päätti luopua leikkausohjelmasta. Tämän perusteella vasemmiston ryhmä hyväksyy tilinpäätösesityksen. Optimismille antaa aihetta, että Antti Rinteen punavihreä hallitus on luvannut miljardin euron korotuksen kuntien valtionosuuksiin jo vuonna 2020. Tästä jotain täytyy tulla myös Kangasalle.

Muutamia poimintoja. Työterveyshuolto ulkoistettiin valtuuston päätöksellä 2016. Perusteluksi ilmoitettiin säästöt. Nyt toteamme, että kulut ovat päinvastoin nousseet, ja vieläpä sadoin tuhansin euroin. Lisäksi olemme menettäneet työterveyshuollon tuotot. Terveystalo Oy osaa ainakin laskuttaa. Hokema siitä, että yksityinen on aina tehokkaampi ja joustavampi kuin julkinen ei tämän kokemuksen mukaan pidä paikkansa. Kannattaisi harkita toiminnan palauttamista kunnan omaksi palveluksi, eikä vain kilpailuttaa uudelleen.

Kangasalan Uimahalli Oy:n tappio on huomattava ja johtuu julkisuudessa näkyvästi olleista syistä sekä huomattavasta kävijämäärän laskusta. Tappion on aiheuttanut Kangasalan oma toiminta.

Kokonaisuutena toteamme, että vasemmiston ryhmä ei tee muutosesityksiä kh:n esitykseen. Edellytämme kuitenkin, että 2020 talousarvion laadinnassa otetaan huomioon pitkään jatkuneet ylijäämät sekä odotettavissa oleva käänne valtion kuntapolitiikassa.

Jorma Mäntylä
Vas.

14. touko, 2019

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Lukiessani kaupunginhallituksen hyväksymää vastausta valtuustoaloitteeseen Kangasalan uimahalliyhtiön alasajosta ja palvelun palauttamisesta kunnan omaksi työksi tuli tylsä olo. Ihan kuin olisin ennenkin lukenut vastauksen, ettei mitään tarvitse tehdä vaan kaikki jatkukoon ennallaan.

Laulaja Pasi Kaunisto teki aikoinaan hitin nimeltä Koskaan et muuttua saa:

Vaihtuvat päivät, pois leikit nuo jäivät
Mut koskaan et muuttua saa

Esittelijän tekstissä heijastuu menneitten päivien ajatus, että kuntaa ja valtiota tulee hoitaa ikään kuin ne olisivat liikeyrityksiä. Tätä ajatusta meille on pakkosyötetty 25 vuotta. Siksi kuntien ja valtion palveluja on yhtiöitetty ja toimintoja ulkoistettu sekä yksityistetty. Kunnan oma työ on kankeaa, hidasta ja tehotonta. Osakeyhtiössä päätöksenteko on sujuvaa, nopeaa ja joustavaa, meille on julistettu.

Viime viikolla julkistettu KAKSin eli Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimus kertoi mitä mieltä suomalaiset ovat tuloksista. Yksityistämisille ja ulkoistamisille halutaan loppu. Kansalaisista vain joka seitsemäs (15 %) painottaa julkisten palveluiden ulkoistamista, ja lähes puolet (47 %) ei halua uuden hallituksen sitä edistävän.

Esittelijä on kokonaan hukannut kaksi perusasiaa. Kuntien palveluita ei tuoteta vapailla markkinoilla. Osakeyhtiölainsäädäntö on tarkoitettu markkinoilla tapahtuvaa yritystoimintaa varten. Osakeyhtiöt saavat tulonsa myymällä tuotteita ja palveluja markkinoilla. Kuntien palvelut tuotetaan verovaroin, jotka peritään kuntalaisilta pakkojäsenyyden ja verovelvollisuuden perusteella. Näiden pakkojen vastapainona on kunnallinen demokratia, eli vaaleilla valitut edustajat valvovat verovarojen käyttöä. Osakeyhtiössä tämä katkeaa, ja jos yhtiöön ei lisäksi saada pätevää johtoa, vaaroina ovat julkisten varojen ja vallan väärinkäyttö sekä hyvävelijärjestelmät. Esittelijä tosin kutsuu tätä joustavuudeksi. Sitä onkin Kangasalan uimahallissa nähty.

Useimmissa kunnissa tämä on oivallettu oikein. Siksi yli 90% Suomen uimahalleista on kunnallisia ja kuntien omaa palvelutuotantoa. Poikkeukset ovat sormin laskettavissa.

Mainitun KAKS:n eli Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksen soisi tulevan luetuksi myös Kangasalla, ja varsinkin kaupunginhallituksessa. Ihmettelin, että kh on yksimielisesti hyväksynyt esittelijän kirjoittaman vastauksen valtuustoaloitteeseen. Meillä ei ole edustusta kh:ssa, mutta on siellä sentään kaksi puoluetta, joiden nimessä on sana demokratia. Näistä toinen on tulossa muodosteilla olevaan punamultahallitukseen. Tällaisen yhteistyön soisi tulevan myös Kangasalle. Mutta kh:n yksimielisestä vastauksesta päätellen sinipuna on niin rakas, ettei mikään muuttua saa, kuten Pasi Kaunisto lauloi:

Aika jos vaihtuu, pois haaveet jos haihtuu
niin koskaan et muuttua saa.

Jorma Mäntylä (vas.)
13.5.2019

KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus 11.5.2019.