9. kesä, 2020

Hyvät kuulijat

Kangasalan vuosi 2019 on mennyt kohtuullisen hyvin, vaikka valtuutettuja on vuoden varrella tavanomaiseen tapaan peloteltu lähestyvästä katastrofista. Ylijäämä 427 000€ on hyvä, kun monissa kunnissa ovat YT-neuvottelut käynnissä ja puolenkymmentä kuntaa on menossa kriisikunnaksi. Epävarmuuden oloissa Kangasalan tulos ei ole ollenkaan huono.

Toisaalta ylijäämästä on maksettu kova hinta. Vuonna 2012 kunnassa oli 2112 työntekijää, nyt 1893. Vuonna 2012 veroprosentti oli 20, nyt 21. Työntekijöitä on muutamassa vuodessa vähennetty yli 200 ja samaan aikaan veroa on kiristetty prosentilla. Täytyyhän tällaisten toimien näkyä talouden tasapainossa.

Muutos on niin suuri, että tekee mieli kysyä mihin kuntalaisten verorahat oikein menevät. Vaikka tilinpäätös on korrektisti tehty, vastauksia olennaisiin kysymyksiin ei tahdo löytyä.

Vertailin viime vuoden tilinpäätöstä vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksiin. Lainakannassa ei ainakaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2012 lainaa oli 2101 €/as, nyt tilinpäätöksen mukaan 2019 sitä oli 2160 €/as eli luku on lähes ennallaan. Konsernivelka asukasta kohti on kasvanut ja on nyt 4317 €. Kangasala on edelleen keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Vertailun vuoksi, talouden veturiksi mainostettu Espoo on alkaa olla kohta kriisikunta. Asukasta kohti siellä velkaa on 3400 € ja konsernivelkaa peräti 13 000 €/as. Suomesta löytyy lukuisia kuntia, jossa asukasta kohti laskettu velka on yli 5000 €, Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula.

Lamminrahkan rakentamisen takia velka on kasvamassa, eikä nykyinen alhainen nollakorkotaso voi jatkua pitkään. Siksi on perusteltua taas kysyä riittävätkö resurssit kolmeen suurhankkeeseen, Lamminrahkan lisäksi Saarenmaan ja Tarastenjärven rakentamiseen.

Tilinpäätöksestä ei ilmene myöskään mihin ostopalvelut kohdistuvat eikä sitä paljonko palveluseteli maksaa Kangasalalle. Tulevan päätöksenteon pohjana nämä tiedot pitäisi olla saatavilla.

Valtuutettu Pekka Lahti varoitteli yksityistämisen vaaroista. Vanhoja tilinpäätöksiä selaamalla löytyy ainakin yksi huomattava lisäkulu. Se on työterveyshuolto, tosin senkin kustannukset löytyvät vain hyvinvointikertomuksesta (s. 192). Vuonna 2013 tilinpäätöksen mukaan kunnan silloinen oma työterveyshuolto tuotti vuosittain noin 100 000 € voittoa. Viime vuonna se maksoi Kangasalalle 955 523 €. Vuonna 2016 toteutettu työterveyshuollon yksityistäminen (äänin 46-4) on sittemmin tuottanut Kangasalalle miljoonatappiot. Veronmaksajien rahat virtaavat nyt Pihlajalinnalle.

Jorma Mäntylä
Vas.

 

1. touko, 2020

Timo Rautanen 1.5.2020 Kangasalla

Tänä poikkeuksellisena Vappuna, jonka kaltaista ei ole Suomessa nähty sitten
vuoden 1944, haluaisin puhua vallasta ja vallan käyttämisestä.
Valtaan tulee halu ja valtaan tulee himo ja vallankäytöllä tehdään hyödyllisiä
toimia, mutta vallalla ja vallankäytöllä tuhotaan ja tehdään ihmisuhreja.
Valta turmelee ja vallalla on hintansa. Ei liene kenellekään epäselvää tuo
edellinen lause. Valtaa halutessaan ihminen tekee vaikka mitä saadakseen lisää
valtaa, vaikka henkilökohtaiset uhraukset olisivat valtavia.

Vääränlaiseen vallankäyttöön liittyy myös kostonhalu ja katkeruus, lyödään
lyötyä, kuten vuoden 1918 sisällissodan jälkipyykeissä tapahtui; vallanhuumassa
laitkin tulkittiin voittajan mielen mukaan.

Valtaa voidaan käyttää väärin niin työelämässä, kuin yhteiskuntaelämässäkin
omien tai oman ryhmän tavoitteiden väkisin eteenpäin viemiseen. Varsinkin
työelämässä valtaa käytetään häikäilemättä vallankäyttäjälle epämieluisien
henkilöiden pois raivaamiseen työpaikalta. Valtiollisella tasolla
toisinajattelijat heitetään vankilaan tai teloitetaan.

Valtaan kuuluu myös aina vastuu. Vastuu siitä miten vallankäytöllä tehdyt toimet
vaikuttavat kohderyhmiinsä, vastuu ihmisten hyvinvoinnista ja toimeentulosta.
Varsinkaan länsimaisessa oikeusvaltiossa ei voi olla vastuutonta
vallankäyttäjää, joka populistisesti vaihtaa kriisin tullen joka toinen päivä
mielipidettään miellyttääkseen eri päivinä eri ihmisryhmiä.

Suomessa, kuten kaikissa muissakin demokratioissa valta kuuluu kansalle, joka on
siirtänyt ylimmän päätäntävallan asioistaan kansanedustuslaitokselle.
Toimeenpanovalta kuuluu hallitukselle, jonka on nautittava eduskunnan, siis
kansan luottamusta. Tänä kriisikeväänä tuo luottamus hallitusta ja sen toimia
kohtaan on ollut erittäin vahva, eikä sitä luottamusta edes oppositio tai
iltapäivälehdet ole saaneet nakerrettua.

Viime eduskuntavaaleissa äänestäjät äänestivät valtaan sellaiset päättäjät,
jotka ovat saaneet pidettyä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tolpillaan
kansainvälisessä kriisissäkin ilman suuria uhrauksia. Toivottavasti tulevissa
kuntavaaleissakin kansalaiset käyttävät valtaansa viisaasti ja valitsevat
sellaiset päättäjät, jotka ajattelevat kaikkien kuntalaisten hyvinvointia.

 

30. huhti, 2020

Vapputervehdys Kangasalle sekä kaikille vasemmiston verkkosivun katsojille!

Vuoden 2020 vapun vaikeana aikana haluan korostaa talouden julkisen sektorin merkitystä. Talouspäättäjien on luettava englantilaisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin teos Työllisyys, korko ja raha (1936). Julkistalouden leikkausten ja alasajon aika ei ole taloudellisessa laskusuhdanteessa.

Vietämme poikkeuksellista Vappua. Vuosikymmeniä Kangasalla on vietetty yhteistä työväen Vappua. Vappumarssia ja juhlaa Suoraman työväentalolla ei koronaviruksen poikkeusoloissa voi järjestää. Yhdistyksemme jäsenet ovat käyneet viemässä tervehdyksen vuoden 1918 punaisten muistomerkille.

Sanna Marinin punavihreä hallitus on talouslaman oloissa toistaiseksi onnistunut paremmin kuin Esko Ahon ja Iiro Viinasen hallitus 1991-93. Tuolloin tehdyt raa’at julkistalouden leikkaukset syvensivät lamaa ja lisäsivät inhimillisiä kärsimyksiä, joista ei vieläkään ole täysin toivuttu. Jotka elivät tuon ajan, eivät halua sitä takaisin. Monet kokevat kauhun tunteita, jos sama koalitio johtaisi nyt Suomea. Onneksi kokoomus on oppositiossa.

Koronavirus laukaisi taloustaantuman, jota on vuosikymmenen ajan istutettu Euroopan talouteen. Yhteisvaluutta euron matalien korkojen oloissa Etelä-Eurooppaan muodostui kuplatalous ongelmaluottoineen. Pääosallisia ovat saksalaiset ja ranskalaiset pankit. Ne ovat antaneet näihin maihin kestämättömiä luottoja. Yhteisvaluutta euron valuvikojen takia PIGS-maat (Portugal, Ireland, Greece, Spain) vaativat nyt velkojen yhteisvastuullisuutta, eli meidän pitäisi maksaa heidän velkansa. Kyse on pankkituesta. Koronasta kärsivien Italian ja Espanjan terveydenhuoltoon menisi murusia.

Suostuminen velkojen yhteisvastuullisuuteen pahentaa Suomen talousvaikeuksia. Se lisää valtionvelkaamme ja sitä kautta iskee kuntatalouteen, myös Kangasalle. Tämän hetken näkymän mukaan lama syö Kangasalan taloutta yli 10 miljoonan euron verran, mikä tarkoittaa sietämätöntä 3% veronkorotusta.

Julkistalouden tehtävä on laman oloissa pitää taloutta pystyssä. On huolehdittava, että valtion ja kuntien palvelut toimivat vaikeinakin aikoina. Se hyödyttää myös yksityistaloutta. Julkistalouden leikkaukset näkyvät välittömästi kauppojen kassoilla kulutuskysynnän laskuna, mikä syöksee myös yksityistaloutta syvempään lamaan. Tätä 1990-luvun virhettä ei saa toistaa.

Hyvät kuulijat! Suomi on aina selvinnyt vaikeina aikoina. Voitamme, koska kansallinen perintömme on vahva. J.V. Snellmanin ja Urho Kekkosen kansallisen edun käsite pitää palauttaa kunniaan.

Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa taisteltiin kuolemaa vastaan huumorin avulla. Tunnemme tarinat Karjalan männystä, Kuopion potkukelkkapataljoonasta sekä sutkautuksen: ”An mul ny ees yks suolanen silakka.”

Vuonna 1966 ilmestyi Irwin Goodmanin laulu Marcello Magaroni. Sanoitus on kuin tehty 2020 eurokriisin oloihin. Marcellolla on karttuva säästötalletustili, johon hän odottaa panoja löytämästään uudesta hyväuskoisten pohjoisesta maasta.

Marcello Magaroni, huipputaitaja tangon tarttuvan.
Marcello Magaroni, ja omistaja säästötilin karttuvan.
---
Marcello Magaroni löysi Pohjolasta maan uuden, mukavan.
Marcello Magaroni, ja laulu-uran lupaavan.
Se voitti kotiolon tukalan, sai nimen paljonpuhuvan.

Toivotan tangon tahdissa kaikille aurinkoista ja työväenhenkistä vappua!

Lisätietoa

Marcello Magaroni: Irwin Goodman 1966

Vapputervehdys Kangasalta. Youtube-video

Mitä olivat ”1990-luvun virheet” ja miksi ne tehtiin? Kansan Uutiset 10.4.2020

Valuvikojen & väärennösten euro.  Voima -lehti 1.10.2012

 

29. huhti, 2020

Arvon valtuutetut, viranhaltijat ja valtuuston kokousta seuraavat kaupunkilaiset.
Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman tärkeyttä on syytä korostaa. Se antaa suuntaviivat sivistyksen järjestämisestä Kangasalan laajan kaupungin alueella. Tämän tärkeyden takia on syytäkin käydä laajaa poliittista keskustelua suunnitelman sisällöstä. Haluamme kiittää viranhaltijoita valmistelutyöstään tämän tärkeän asian tiimoilta sekä Kangasalan aktiivisia asukkaita, jotka ovat ottaneet meihin valtuutettuihin yhteyttä, olemme saaneet teiltä kallisarvioista tietoa koskien yhteisöidenne keskiössä olevia päiväkoteja sekä kouluja. Keskustelu tästä suunnitelmasta tuntuu keskittyvän Vilpeilän koulun tulevaisuuteen. Nyt käsitteillä olevassa suunnitelmassa Vilpeilän koulua esitetään lakkautettavaksi jo 31.8.2020 alkaen. Tätä esitystä Kangasalan vasemmiston valtuustoryhmä ei hyväksy, sillä Vilpeilän koulun alasajo on ristiriidassa Kangasalan kaupunkistrategian kanssa.

Vilpeilän koulurakennus on iästään huolimatta hyvässä kunnossa. Kaupunkistrategiamme mukaan meidän on tehtävä päätöksiä joilla tarjoamme oppilaille turvalliset, terveelliset ja laadukkaat oppimisympäristöt. Kuten tiedämme, Sariolan koulussa on jo nyt paikoitellen ahdasta. Oppilaiden siirto Sariolaan ei välttämättä ole tämän strategisen tavoitteen mukainen päätös.

Aktiiviselle kyläyhteisölle on oman kylän koulu erittäin tärkeä. Maailmamme elää tällä hetkellä muutoksen keskellä, osa meistäkin on paikalla etänä ja iso osa väestöstä tekee tällä hetkellä etätyötä. Koronavirus saattaa luoda suuriakin muutoksia työskentelytapoihin. Sen takia on syytä pitää keskustelussa esillä myös kaukaisempien yhteisöjen palveluiden säilyttäminen. Jos järjestelmällisesti poistamme julkisia palveluita kyläyhteisöiltämme, samalla heikennämme huomattavasti niiden houkuttelevuutta.

Kyläkoulujen systemaattisella alasajolla ei kaupungin budjettiin tule suuria säästöjä. Ja hämmästelen sitä, että miksi kyläkouluihin liittyvät esitykset ovat lähtökohtaisesti negatiivisia? Puhutaan kyläkoulujen kustannuksista, mutta ei niiden positiivisista vaikutuksista. Hyötyjä on tietysti rahallisesti vaikea mitata, eikä niitä mielestäni edes tarvitse mitata. On myös syytä pohtia positiivisia vaikutuksia sille, jos me valtuutetut yhteen ääneen toteamme kyläkoulujen olevan meidän kaupungille tärkeitä ja tulemme tukemaan järjestelmällisesti kyläyhteisöijen tulevaisuutta seuraavien vuosien aikana. Sen sijaan, että joka vuosi keskustelemme jonkin kyläkoulun alasajosta.

Koulut ovat kyläyhteisöille äärimmäisen tärkeitä, ne sitovat asukkaita yhteen, kannustavat luoviin ratkaisuihin ja lisäksi pienemmissä yhteisöissä on helpompi käsitellä esimerkiksi koulukiusaamista. Toivoisin, että te arvon valtuutetut ja viranhaltijat pystyisitte näkemään myös numeroiden taakse ja tunnistamaan sen inhimillisen hyvyyden, jonka kyläkoulut mahdollistavat.

Vielä lopuksi on pakko nostaa kaupunkistrategian tavoite “mahdollisuuksien maaseutu” esiin. Mitä tuo tavoite konkreettisesti tarkoittaa, jos Kangasalan kaupungin kyläkoulut eivät ole osa tuota tavoitetta? Kuinka me valtuutetut voimme luoda mahdollisuuksia maaseuduille jos me tuhoamme kyläyhteisöidemme keskiössä olevat kyläkoulut yksi toisensa jälkeen?

Kannatan esitystä Vilpeilän kyläkoulun säilyttämisen puolesta.

IIKKA NIKKINEN (Vas.)

 

29. huhti, 2020

Hyvät kuulijat
Raideliikenteen kehittäminen on kannatettavaa. Suomi-rata –hankkeessa on kuitenkin kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on kustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi ja suoranaista rahan polttoa suhteessa saavutettavaan hyötyyn, ja päälle tulevat vielä huomattavat ympäristöhaitat. Kyse on kokonaan uudesta Tampereen ja Helsingin välisestä luotisuorasta radasta.

Osa hankkeeseen mukaan tulevista kunnista on vaatinut exit-sopimusta, jos tämä luotisuora vaihtoehto toteutuu.
Myös Kangasalan pitää jättäytyä pois tästä hankkeesta sekä taloudellisista että ekologisista syistä.

Kh:n päätösesityksessä jää epäselväksi mikä on Kangasalan kanta kokonaan uuteen rataan. Tulkitsen niin, että Kangasala jopa sitoutuu ostamaan mahdollisesti pois jäävien kuntien osuudet yhtiöstä, jos uusi linjaus toteutuu.

Tämä ei ole Kangasalan edun mukaista. Kustannukset nousevat merkittävästi ja saavutettava hyöty on mitätön. Yleistäen kyse on muutamasta jupista, joiden pitää läppäreineen päästä 20 minuuttia nopeammin Seutulan lentoasemalle. Hintalappu on 6 mrd euroa. Tulee kalliita minuutteja.

Päärata jo nykyisellään sallii 200 km nopeuden, mutta ruuhkien vuoksi se jää saavuttamatta. Lisäraiteet on ongelman ratkaisu. Junien nopeuden nostaminen 200 -> 300 km tunnissa nostaa merkittävästi kustannuksia, joten tuo 6 mrd arvio on alakanttiin.

Mikä on esittelijän ja kh:n kanta kokonaan uuteen ratalinjaan? Tampereen ja Lauri Lylyn kannan tiedämme, mutta Kangasalan kanta jää epäselväksi.


JORMA MÄNTYLÄ (Vas.)