16. elo, 2021

VALTUUSTOALOITE 16.8.2021

Ilkon ja Liutun alueita kaavoitetaan parhaillaan tiiviisti Vatialassa. Myös ranta-alueille on osoitettu lisärakentamista, mikä aiheuttaa riskin Pitkäjärven rehevöitymiselle ja alueen luontoarvojen näivettymiselle. Alueella sijaitseva jääkaudella muodostunut 40 metrin kalliojyrkänne on mykistävä. Alueella on runsaasti uhanalaista tai harvinaista kasvillisuutta, eläimiä, sekä luontotyyppejä, jotka ovat vesilain, metsälain ja luonnonsuojelulain suojelemia. Pitkäjärvi on pieni ja herkkä rotkojärvi, jonka vedenviipymä on verrattain pitkä johtuen pienestä valuma-alueesta. Järvi on siis erityisen altis kärsimään ravinnekuormituksesta. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi epäpuhtaat hulevedet.
Valtuuston vuonna 2014 hyväksymässä Vatialan osayleiskaavan selostuksessa otetaan kantaa alueen luontoarvoihin toteamalla, että koko Pitkäjärven pohjoisosan ranta-alue on arvokasta luontokohdetta kalliorinteineen ja liito-oravametsineen. Osayleiskaava tunnistaa jo nyt ranta- ja kallioalueiden tärkeyden merkinnöillä luo-1, luo-2 ja ge-1. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty, joten luonnonsuojelualueen perustamiselle on tältäkin osin tarvetta. Uusin liito-oravaselvitys on tehty tänä vuonna Pitkäjärven asemakaavan nro. 850 alueella. Suora lainaus selvityksen tuloksista: ”Keväällä 2021 Pitkäjärven rantametsä on edelleen liito-oravan käytössä, ja metsikkö sopiikin hyvin liito-oravan elinympäristöksi. Alueelta löytyi liito-oravan papanoita yhteensä 18 puun tyveltä, yhden puun latvassa oli myös mahdollinen risupesä.”
Pitkäjärven kalliot on huomioitu Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-aineistoihin kuuluvassa selvityksessä (Anne Lindholm 2015: Pirkanmaan arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys 2015). Tässä selvityksessä Pitkäjärven kalliot mainitaan valtakunnallisesti merkittäväksi kalliokohteeksi (arvoluokka 4). Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat (luokat 1–4) osoitetaan Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 arvokkaina geologisina muodostumina. Kyseisillä alueilla on inventoinneissa arvioitu olevan ”maa-aineslain 3 §:n tarkoittamaa kaunista maisemakuvaa, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja/tai erikoisia luonnonesiintymiä”. Maakuntakaavan mukaan arvokkaat kallioalueet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa näiden alueiden maankäyttöä.
Ilkon jylhässä kallioseinämässä ja sen läheisyydessä on lähteitä ja noroja, joita tulisi sekä vesiensuojelun, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta vaalia. Paljolti lähteiden ansiosta alueella on harvinaista kalliokasvillisuutta ja biotooppeja. Koska lähteet ovat yhteydessä toisiinsa on ennalta-arvaamatonta miten yhden lähteen läheisyyteen rakentaminen tyrehdyttää muitakin lähteitä esimerkiksi järven pohjassa. Lähteiden merkitys Pitkäjärvi-Kaukajärvi-kokonaisuuden vedenlaatuun on suuri.
Kangasalan luonto ry on luontokäynneillä havainnut kallioalueella runsaasti pienipiirteisiä geologian rajaamia arvokkaita kohteita. Aiemmat selvitykset alueen kasvillisuudesta suositellaan päivitettäväksi luontokartoituksella. Lisäksi todetaan alueen täyttävän luonnonsuojelulain 10§ tarkoittamat luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.
Ilkko ja Liuttu ovat houkuttelevia ja luonnonläheisiä asuinalueita. Mikäli alueen kuormitus tulevaisuudessa lisääntyy raskaan rakentamisen myötä, alueen kiinnostavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö ja maisemalliset arvot heikentyvät. Heikennyksien vastapainoksi tulee suojella jäljelle jääviä arvokkaita alueita, jotka samalla tarjoavat sekä lähiseudun että koko Kangasalan asukkaille luonto- ja maisema-arvoiltaan koko Suomenkin mittakaavassa poikkeuksellisen hienon ja helposti saavutettavan lähiluontokohteen. Lisäksi yhdessä Kisapirtin alueen kanssa Pitkäjärven itäpään rotkolaakso muodostaa poikkeuksellisen monipuolisen ja jylhän, Aulangon tai Helvetinkolun tyyppisen luontokokonaisuuden, joka voisi toimia jatkossa tärkeänä matkailuvalttina alueella.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on sukupolvemme merkittävimpiä tehtäviä. Mikäli Pitkäjärven luonnolle ei anneta sille kuuluvaa arvoa, on vaarana, että alueen monimuotoinen ja rikas luonto sekä järven elinvoima katoaa lopullisesti.
Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kangasalan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin luonnonsuojelualueen perustamiseksi Pitkäjärven etelä-, itä- ja pohjoisosien alueille niin, että se kattaa järven ranta-alueet lähialueineen mahdollisimman pitkälle kohti Liutun asuinaluetta. Kartoitus suoritetaan Vatialan osayleiskaavan rajaamalle Kangasalantien etelän puoleiselle alueelle.
Toimenpiteissä turvataan yksityisten maanomistajien oikeudet.
Tämä aloite liittyy aiemmin vuonna 2021 tehtyyn Kaukajärven-Pitkäjärven luonnonsuojelualoitteeseen tarkoituksena saada ehdotetuista luonnonsuojelualueista yhtenäinen ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Vihreän valtuustoryhmän puolesta, Kristiina Härkönen
Vasemmistoliitosta Jorma Mäntylä

 

25. touko, 2021

Kangasalan tilinpäätös 2020, § 57. Vasemmiston ryhmäpuhe.

Hyvät kuulijat

Kangasalan vuoden 2020 tilinpäätös on kummallisin mitä olen nähnyt 12 vuoteen. Ylijäämä 11 miljoonaa euroa ja taseen ylijäämä 18,8 miljoonaa ovat hämmästyttäviä, kun etukäteen varauduttiin tappiolliseen vuoteen. Vastoin ennakko-odotuksia sekä verotulot että valtionosuudet kasvoivat. Koronapandemian piti ajaa kunnat vaikeuksiin, mutta kävikin päinvastoin.

Niinpä voin olla kaupunginjohtajan kanssa samaa mieltä, kun tilinpäätöksen johdannossa käytetään sanoja poikkeuksellinen, vaikea ja mahdoton. Kuka olisi vielä tammikuussa 2020 kyennyt ennustamaan, että Kangasalan verotulot nousevat 6,6 miljoonaa euroa ja valtionosuudet peräti 13 miljoonaa euroa, ja päälle tulee vielä sijoitusomaisuuden tuotto 1,2 miljoonaa euroa?

Mistä nämä rahat sitten ovat tulleet? Ne ovat hallituksen kunnille jakamia korona-avustuksia, jotka rahoitetaan lisäämällä valtion velkaa. Sanna Marinin hallitus on lainannut Suomelle kahdessa vuodessa lähes 30 mrd euroa, ja samalla julkisen talouden alijäämä on noussut 12,9 mrd euroon. Molemmat luvut rikkovat EU:n perussopimuksia ja EMU-kriteereitä, joiden mukaan velkaa saisi olla 60% bkt:sta ja julkinen alijäämä korkeintaan 3%. Nyt ne ovat 69,2% ja 5,4%. Kun samalla rikotaan EU:n perussopimusten velkasäännöksiä, ollaan siirtymässä omalaatuiseen velkatalouteen, jossa sopimuksia ja sääntöjä tietoisesti rikotaan. Tilinpäätöksessä todetaan oikein, että tulevina vuosina ”...nopean velkaantumisen riski ja korkotason muutoksen vaikutukset on lähes mahdotonta ennakoida.”

Vasemmiston ryhmän puolesta toivon, että ylijäämät käytetään siten, että Kangasalan kaupungilla on pelivaraa korkotason yllättävän nousun varalta. Suomi on vielä melko hyvässä kunnossa AA+ luottoluokituksen maana verrattuna Italiaan, joka on BBB. Muistettakoon, että Suomeen ulottunut talouskriisi puhkesi maaliskuussa 2020, kun Italian valtionlainojen korot pomppasivat parissa päivässä 15%.

Kangasalan lainakanta on tilinpäätöksen valossa kestävällä tasolla eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2012 lainaa oli 2101 €/as, nyt tilinpäätöksen mukaan 2020 sitä oli 2262 €/as eli luku on melko ennallaan. Konsernivelka asukasta kohti on kasvanut ja on nyt 4655 €, kun se vuosi sitten oli 4317 €. Kangasala on edelleen keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Vertailun vuoksi, talouden veturiksi mainostettu Espoo alkaa olla kohta kriisikunta. Asukasta kohti siellä velkaa on 5278 € ja konsernivelkaa peräti 13125 €/as. Suomesta löytyy lukuisia kuntia, jossa asukasta kohti laskettu velka on yli 4000 €, Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula.

Kangasalan ylijäämästä on maksettu monta vuotta maksettu kovaa hintaa. Vuonna 2012 kunnassa oli 2112 työntekijää, nyt tilinpäätöksen mukaan 1942. Vuonna 2012 veroprosentti oli 20, nyt 21. Työntekijöitä on muutamassa vuodessa vähennetty yli 150 ja samaan aikaan veroa on kiristetty prosentilla. Täytyyhän tällaisten toimien näkyä talouden tasapainossa. Sen soisi näkyvän myös henkilöstön määrässä ja hyvinvoinnissa. Ylijäämä on nyt niin iso, että sen tulisi näkyä myös henkilöresursseissa ja palveluissa. Terveyskeskusmaksujen alentaminen tai poistaminen olisi Kangasalla aivan mahdollista ja tehokasta ennaltaehkäisevää työtä. Pitkäaikaisvaikutuksena saattaisi olla vuosittain ajoissa tehtyjä diagnooseja, jotka toisivat rahat takaisin säästyvinä erikoissairaanhoidon kuluina.

Jorma Mäntylä
Vas.

 

12. huhti, 2021

Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Kangasalan kaavoituskatsaus 2021 kertoo, että kaavoituksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta monissa asioissa poljetaan paikoillaan. Lähes 40 vuotta kestänyt yksipuolinen kaavoitus ja rakentaminen ovat luoneet infraa ja rakenteita, joiden muuttaminen ei ole helppoa. Pyrkimys sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään rakentamiseen alkaa kuitenkin hiljalleen näkyä, vaikka Kangasalan kokoinen 30 000 asukkaan laiva ei ihan heti käänny riittävästi.

Myönteistä on rakentamisen monipuolistuminen. Nyt rakentumistavoitteena on kaavoituskatsauksen mukaan noin 210 asuntoa vuosittain, mistä noin kolmasosa on kerrostaloasuntoja, neljäsosa rivitaloasuntoja ja loput omakotirakentamista. Tämä on myönteinen muutos verrattuna vuosikymmeniä kestäneeseen lähes yksinomaiseen matalan asumistehokkuuden pientalorakentamiseen. Kaavoituskatsauksen lukija miettii mistä muutos on tullut, kunnan sisältä vai seutuyhteistyön kautta? Saan sen käsityksen, että enempi jälkimmäisestä. Katsauksessa viitataan maakuntakaavaan sekä Tampereen kaupunkiseudun suunnitteluun 2021. Niinpä saamme lukea Pirkanmaan energiastrategiasta sekä alueellisesta biodiversiteettiohjelmasta ja kävelyn sekä pyöräliikenteen kehittämisohjelmasta. Myönteistä on myös ensimmäisten liityntäpysäköintialueiden ilmaantuminen Kangasalan joukkoliikenneväylien varteen. Vuoden loppuun mennessä laaditaan seudullisen lähijunaliikenteen tulevaisuuskuva.

Kaavoituskatsauksessa luvataan myös Sahalahden ja Kuhmalahden rantaosayleiskaavojen valmistumista. Niitä onkin odotettu kohta 10 vuotta. Kaavat ovat erittäin merkittäviä sisältäen maakuntajärvemme Längelmäveden rantoja sekä kymmeniä pienempiä Laipanmaan erämaajärviä ja Kuhmalahdella tärkeitä vesijakoalueen järviä.

Kaavoituskatsausta on kiinnostava verrata Raine Raition toimittamaan kirjaan Edelläkävijän roolissa (2017), jossa tarkasteltiin Kangasalan 50-vuotista kaavoitusta. Onko nyt onnistuttu siinä missä ennen on ollut vaikeuksia? Kirjassa todetaan Kangasalan keskustan osalta, että postimerkkikaavoina tehdyt kaavamuutokset olivat johtaneet sekavaan ja hallitsemattomaan tilanteeseen (s. 112). Kun katsoo tänään Kangasalan keskustaa, siellä näkyy edelleen suunnittelemattomuus, umpimähkäisyys, sekava ja hallitsematon tilanne. Sekasotkun symbolina on järkyttävä kaksikko tornihotelli ja parkkitalo, joissa ei ole hotellia ja autoilijat välttävät parkkitaloa. Kaavoituskatsaus lupaa, että tällä tiellä jatketaan.

Toinen ongelmakohta Kangasalan kaavoituksessa on rakentaminen joukkoliikenneväylien varteen. Lähes 40 vuotta harjoitettu yksipuolinen matalan asumistehokkuuden rakentaminen on ollut lyhytnäköistä, etenkin Tampere-Orivesi radan varressa. Lamminrahkaan, joka on rautatien varressa, ei suunnitella edes pysäkkiä, vaikka sellainen oli Lemetyssä 1990-luvulle saakka. Pääkaupunkiseudun kunnat kaavoittavat asemien ja pysäkkien alueita kehämäisesti. Aseman välittömässä läheisyydessä on korkeaa asumistehokkuutta ja kaupan palveluja sekä liityntäpysäköinnit ja kevyen liikenteen väylät ulommille kehille. Siellä ovat rivi- ja luhtitaloalueet sekä ulompana pientaloalueet.

Kangasalan asemalla on tänään silmänkantamattomiin pientaloalueita. Näin on saatu aikaan absurdi tilanne, että lähijunat eivät enää pysähdy asemalla, vaan ihmiset joutuvat kulkemaan rautatien varresta autolla Tampereelle töihin. Kaavoituskatsaus lupaa lisää pientaloalueita Suinulan asemalle. Tekisi mieli kysyä, että miksi ja miten tämä on sovitettavissa maakunnallisiin lähijunahankkeisiin, joihin nyt on saatavilla valtion rahoitusta?

Kokonaisuutena totean, että laivan suunta on alkanut hiljalleen kääntyä oikein. Tarkkana pitää kuitenkin olla, ettei käy kuin Ever Given –laivalle Suezin kanavassa. Ihminen oli suunnitellut niin ison laivan, ettei kyennyt enää hallitsemaan sen liikkeitä.

Jorma Mäntylä
Vas.

Lisätietoa:
Kangasalan 50 vuoden kaavoituskatsaus: Sydän-Hämeen Lehti 29.12.2017.

 

9. maalis, 2021

Kangasalalle metsien hoidon toimintamalli

Kangasalan kaupungin metsäomaisuus on huomattava, 2249 hehtaaria eli lähes 22,5 km2. Kangasalan metsien sijainnista, hoidosta ja käytöstä ei ole luottamushenkilöiden ja kaupunkilaisten hyväksymää suunnitelmaa. Metsillä on suuri ekologinen ja taloudellinen merkitys. Siksi monet kunnat ovat laatineet metsien hoidon toimintamalleja. Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Kangasala laatii kymmenvuotisen metsien hoidon toimintamallin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan yli kolmasosa Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Metsäluonnon monimuotoisuutta heikentää voimakkaimmin metsätalous. Merkittävä uhka monimuotoisuudelle on myös ilmastonmuutos. Tutkimusten mukaan metsän luontaisia häiriöitä ja kehitystä mukailevat metsänkasvatuksen menetelmät parantavat lajien elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Tässä metsänhoidossa eri-ikäinen metsänkasvatus on tärkeää. Tämä edellyttää metsien suunnitelmallista hoitoa. Tutkimusten mukaan tällä on huomattava merkitys kunnan vetovoimaisuuden kannalta. Siksi on kaupungin edun mukaista, että sen omistamat metsät ovat ekologisesti monimuotoisia ja tarjoavat asukkaille virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia. Luonnon ja kaupungin imagon kannalta on tärkeää, että kunnan omistamissa metsissä toteutetaan esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Kangasalan metsien tulisi olla ekologinen esimerkki myös yksityisille metsänomistajille.

Kunnat ovat huomattavia metsänomistajia ja etenkin isommat kaupungit ovat oivaltaneet metsäomaisuuden arvon sekä luonnon että kunnan imagon kannalta. Metsien hoidon toimintamallin ovat laatineet mm. Espoo, Oulu, Joensuu ja Lahti. Tampereen kaupunki päivittää metsien hoidon toimintamallia vuosiksi 2021–2030. Metsät 2030 -luonnos on nähtävänä ja kommentoitavana 8.2.–9.3.2021. Se ohjaa kaupungin metsien hoitoa ja käyttöä. Tavoitteena on monikäyttöinen, monimuotoinen, turvallinen, elämyksellinen ja hyvinvointia edistävä sekä ilmastonmuutosta hillitsevä metsäluonto. Asiakirjassa on esitetty työn taustat ja valmistelu, vuorovaikutus ja sen tulokset, käyttäjäprofiilit, kaupungin metsät, niiden käytön ja hoidon painopisteet, metsäluokittaiset linjaukset sekä toteutus ja seuranta. Asiakirja ohjaa metsäsuunnitelmien valmistelua ja se on alueellinen toimenpidesuunnitelma 10 vuodeksi. Siinä on tiedot metsien tilasta metsikkökuvioittain ja ehdotukset hakkuista, metsänhoitotöistä, luonnonhoitotöistä ja suojeltavista kohteista. Metsäsuunnitelma valmistellaan vuorovaikutteisesti asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Vuotuinen metsätyöohjelma valmistellaan metsäsuunnitelman ja asukastoiveiden pohjalta.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Kangasala laatii valtuuston hyväksyttäväksi metsien hoidon toimintamallin 10 vuodeksi. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain valtuustossa. Suunnitelma laaditaan hallintolain 2003/434 mukaisesti kuulemisineen, jolloin kaupunkilaiset ja kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa yhteisen metsäomaisuuden käyttöön.

Kangasala 8.3.2021

Vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmät

 

15. joulu, 2020

Hyvät kuulijat

Kangasalan talousarviota 2021 ja taloussuunnitelmaa 2021–2023 on tehty poikkeuksellisissa oloissa. Kunnan suurin investointi vuosikymmeniin Lamminrahka alkaa toden teolla rakentua. Samaan aikaan iskevät talouden laskusuhdanne koronakriisin myötä sekä epävarmuus sote-uudistuksesta ja koko kuntalaitoksen tulevaisuudesta.

Jos eläisimme normaaleja aikoja, talousarvio olisi roimasti ylijäämäinen. Verotulot ovat kasvaneet 6,6 miljoonaa ja valtionosuudet peräti 6,3 miljoonaa euroa. Lamminrahkan investoinnit kuitenkin nielevät yli 20 miljoonaa euroa. Tässä suhteessa -5,6 miljoonaa euroa negatiivinen talousarvion tulos on hyväksyttävä, vaikka kaupungin velkaantuminen kääntyy selvään nousuun.

Tulevaisuutta ajatellen voi vain katsoa taivaalle ja toivoa, että Lamminrahkaan saadaan toivotut 8000 asukasta maksamaan veroja, jotta lainat saadaan maksettua takaisin. Ja samalla ylöspäin katseella pitää toivoa, ettei tule uutta eurokriisiä nostamaan korkotasoa. Tällä hetkellä lainaraha on halpaa.

Kangasalan Vasemmisto katsoo, että taloudellisen laskun oloissa ei tule perääntyä Lamminrahkan rakentamisesta. Julkistalouden tehtävä on tasapainottaa suhdannevaihteluja pitämällä talouden pyörät pyörimässä myös vaikeina aikoina. Parempina aikoina maksetaan sitten lainoja takaisin.

Sanna Marinin hallitus on avokätisesti jakanut kunnille rahaa lainaamalla Suomen valtiolle 10 mrd euroa. Hallituspuolueet näyttävät olettavan, että näin selvitään kevään 2021 kuntavaalien yli. Samalla Suomi on kuitenkin liittynyt ”etelän hulttiomaiden” Italian, Kreikan ja Espanjan joukkoon rikkomalla tietoisesti EU:n Maastrichtin EMU-kriteereitä.

Lainarahan jako loppuu 2022. Siitä on tulossa Suomen kuntien kohtalonvuosi, jos sote hyvinvointialueineen toteutuu. Suomeen jää sadoittain pahoinvointikuntia. Voi vuoden 2022 valtuutettuja.

JORMA MÄNTYLÄ
Vas ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa
14.12.20