11. syys, 2018

Valtuustoaloite
Kangasalan uimahallin osakeyhtiömuoto

Suomessa on kaikkiaan noin 200 uimahallia, jotka ovat joko kunnallisessa omistuksessa, varuskunnissa tai urheiluopistoissa. Kunnalliset uimahallit ovat joko kuntien suorassa omistuksessa tai yhtiöitettynä omaksi halliyhtiökseen.

Osakeyhtiömuoto on kunnallisten palvelujen tuottamisessa yleistynyt, mutta selvityksiä sen onnistumisesta tai edes tarpeellisuudesta ei ole (vrt. Mikko Paajanen: Riskienhallintaprosessi – Case Kangasalan Uimahalli. Laurea 2017). Lähes poikkeuksetta uimahallit toimivat markkinoilla, jossa ei vallitse vapaata kilpailua. Uimahallien ei odoteta tuottavan liiketaloudellista voittoa, vaan ne nähdään väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävinä laitoksina. Halleihin sijoitettujen varojen oletetaan palautuvan pienenevinä kuluina sosiaali- ja terveystoimessa sekä säästävän ihmishenkiä uimataidon parantumisen myötä. Siksi uimahallien lippujen hintoja subventoidaan voimakkaasti kuntien veronmaksajien varoin.

Koska kyseessä ei ole normaali liiketoiminta vapailla markkinoilla, ei osakeyhtiömuodolle ole riittäviä perusteluja. Siksi ylivoimaisesti suurin osa Suomen uimahalleista on kuntien omaa palvelutuotantoa. Tavallisesti ne ovat osa kunnan teknistä tointa tai vapaa-aika- ja liikuntapalveluja. Kangasalan Uimahalli Oy:n viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että osakeyhtiömuotoa voidaan myös käyttää väärin. Liikesalaisuuteen vedoten voidaan määrätä salaisiksi asioita, jotka kunnan omana palveluna olisivat kuntalain tiedottamisvelvollisuuden piirissä. Tämä on ongelmallista laitoksessa, joka merkittävästi toimii verovaroin tuettuna. Hallinnon läpinäkyvyys on veronmaksajien edun mukaista.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Kangasalan kaupunki käynnistää selvitystyön Kangasalan Uimahalli Oy:n alasajosta sekä kaupungin uimahallipalvelujen tuottamisesta joko omana palvelutuotantona tai liikelaitosmallin mukaisesti.

Kangasala 10.9.2018

(6 valtuutettua Vas+vihr.)

18. heinä, 2018

            Sote-ajatuksia 16.7.2018

Olen miettinyt, miksi sotesta on niin vaikea puhua ja kirjoittaa. Pelkäänkö, etten osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä, kasvojen menettämistä, vai kenties jotakin suurempaa?

Asia oli mielessäni virkistysmatkalla Ruovedelläkin, turpakäräjillä, noitakäräjien yhteydessä järjestetyssä poliitikkojen tentissä. Puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja. Paikalle oli tullut kahdeksan kansanedustajaa, ei yhtään Vasemmistoliiton edustajaa. Keskustelu pyöri tutuissa aiheissa, kunnan elinvoimaisuuden lisäämisessä, luonnonsuojelussa, matkailun edistämisessä, rakentamisessa, työllistämisessä ym., mutta ei sanaakaan sotesta. Yllättäen puheenjohtaja antoi vain yhden keskustelupuheenvuoron yleisölle, mikä sekään ei liittynyt soteen. Ihan samanlaisia ovat olleet kokemukseni Kangasalan valtuustossa.

Facebookin eriarvoisuus–ryhmässä asiantuntijat keskustelevat enimmäkseen keskenään. Sotekielteisiä kannanottoja hallituksen suunnitelmiin perustellaan tilastoilla ja tutkimuksilla. Niiden sanoma ei paljon auta, sillä takana väijyy pelko, että tämä aiottu ratkaisu menee läpi ilman että heidän tai meidän mielipidettä kysytään. Mielipiteiden takana ei tunnu olevan riittävästi analyysiä. Pulma lienee enemminkin siinä, että monimutkaisiin ongelmiin ei ole helppo antaa yksinkertaisia vastauksia. Voimat eivät riitä kapitalismi-laivan kääntämiseen, sillä koko maailmantalous nojaa taloudellisen voitontavoittelun periaatteeseen.

Yksityisen terveysbisneksen toiminnan tavoitteena on viime vuosina ollut terveydenhuoltojärjestelmän valloittaminen. Yrityskaupat ovat jokapäiväisiä. Kun terveys, sairaus ja terveydenhuolto alistetaan täysin markkinavoimille, tapahtuu elämänvoimien riistäminen salakavalasti, palanen kerrallaan, osittain hitaasti hivuttaen ja lopulta raivokkaasti valloittaen, strategisesti. Palvelusten tuotannossa koetetaan kehittää standardoituja, suuren kustannushyödyn tarjoavia tuotteita. Tämä selittää niin kutsutun rusinoiden poimimisen pullasta ja johtaa muun muassa yksittäisiin sairauksiin keskittyviin palvelumuotoihin. Etä- ja digihoito taipuvat tällaiseen hyvin, ja lisäksi ne edellyttävät terveysteknologian kehittämistä lisäten samalla sen terveystavaroiden tuottamista. Sosiaalipuolella keskitytään ensisijaisesti kiinteistökauppoihin ja pienten hoivayritysten ostamiseen. Julkinen palvelujärjestelmä koetetaan saada näyttämään vanhanaikaiselta, hitaalta ja tehottomalta ja käyttäjille kerrotaan vain osatotuus. Julkisen palvelujärjestelmän rapauttaminen on ollut tarkoituksellista ja tahallista. Edellä sanottu ei tietenkään tarkoita, että kysymys olisi kertakaikkisista vaihtoehdoista, vaan priorisoinnista ja painotuksista. Kokonaisvaltaisen vastuun hoidosta ja huollosta pystyy tarjoamaan vain julkinen palvelujärjestelmä.

Tuntuu kuin ihmiset eivät näkisi, kuulisi eivätkä uskoisi, millaisessa pelissä he ovat mukana. He eivät voi kuullakaan, sillä julkisuudessa ei käydä ”terveydenhuolto kapitalismissa” –keskustelua. Terveyspolitiikka ja talouspolitiikka ovat useimmille jokseenkin tuntematonta maata. Kansalaiset tietävät, että Suomen hyvinvointi on perustunut pitkälti peruspalvelujen ja –oikeuksien mahdollisimman tasaiseen ja oikeudenmukaiseen jakautumiseen väestössä. Sote-uudistuksen uskotaan murtavan hyvinvointivaltion perusteita. Vaikeinta on ehkä uskoa, että sellaisten ihmisten määrä, jotka haluavat rikastua toisten sairauksien kustannuksella, on kasvanut. Jos hyvinvointivaltiomalli nähdään vanhanaikaisena ja kalliina, kertoo se siirtymisestä yksilön etu ensin –ajatteluun ja sen mukaiseen toimintaan. Ei siinä mielessä, että yksilö nähtäisiin lähtökohtana, vaan itsekkyyden nimissä ajatellaan amerikkalaisittain, että kyllä vahvat yksilöt pärjäävät ja ei-pärjääminen on heikkojen oma vika. Usko yksilön rajattomiin mahdollisuuksiin on ajanut amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän todelliseen kriisin. Suurella rahallakaan ei pystytä tarjoamaan edullisia terveyspalveluja, eikä ostamaan.

Ihmisillä on, Suomessakin, keskimäärin heikko tietopohja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksesta terveyteen. Sellaisia asioita ei ole opetettu koulussa - ehkei opeteta vieläkään? Monet nyt päättävillä paikoilla olevat ovat samassa tilanteessa.

Samantapaisiin ajatuksiin lienee tullut Li Andersson (KU 21.6.2018) puheenvuorossaan, joka netissäkin on julkaistu sekä Antti Holopainen (KU 6.7.2018) artikkelissaan. Holopainen näki yhtenä suurena virheenä EU:n hankintalain mukaisen päätöksen avata sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailulle. Niin sanottu valinnanvapauslaki sinetöi toteutuessaan julkisen terveydenhuollon alasajon. Se luo järjestelmän, missä terveyspolitiikan tavoitteena ei ole enää kansalaisten terveyden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Näennäismarkkinoiden luomisella tähdätään kilpailuun, jossa voittajana ei ole väestön hyvinvointi, vaan pienen väestönosan yltäkylläiset elinolot.

Olen pitänyt itseäni optimistina, mutta sotenäkymäni on pessimistinen. Kriitikkokuoroon liittyminen ei myöskään paljoa auta, sillä isot sote-päättäjät eivät asu täällä päinkään. Kannattaa kuitenkin yrittää taistella Kangasalan asukkaiden hyvinvoinnin puolesta ja nähdä että hyvät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa hyvinvointia, nyt ja tulevaisuudessa. Sote ei ole menossa minnekään. Samat työntekijät, samat palvelusten käyttäjät ja veronmaksajat jatkavat ja saavat toivottavasti päättää palvelusten järjestämisestä ja rahoittamisesta. En todellakaan vastusta yksityistä yrittämistä, mutta terveysbisneksessä isot jyräävät, pienet sortuvat ja käyttäjät häviävät. Toivomme on julkisen järjestelmän kehittämisessä.

                                                                                 Ranja Aukee

21. kesä, 2018

Kangasalan Vasemmistoliitto katsoo, että Kangasalan Uimahalli Oy:n toimitusjohtajan erottaminen vahingoittaa kaupungin etua.

Toimitusjohtaja Paula Liinamaa on hoitanut tehtävää pitkään menestyksellisesti. Hänen aikanaan uimahallin suosio ylitti ennätyksellisen 200 000 kävijän rajan, minkä vuoksi alkoi laajennustyö. Touko-kesäkuussa tehdyn työilmapiiritutkimuksen mukaan hallin henkilökunnasta 92% oli tyytyväisiä toimitusjohtajaan. Liinamaa on laajasti arvostettu alallaan.

Laajennustöiden ja läheisyyteen rakennettavan hotellin rakennustöiden ollessa menossa on hämmästyttävää, että kokonaisuutta hyvin hallitseva ja ohjaava toimitusjohtaja erotetaan. Ilmaisemme pahoittelumme tapahtuneesta. Erottaminen tapahtui kunnan muututtua kaupungiksi ja uudistettua julkisuuskuvansa. Tapahtuma ei vastaa iskulauseita ”oksalla ylimmällä” ja ”vaatimattomasti paras”.

KANGASALAN VASEMMISTOLIITTO RY 18.6.2018

13. kesä, 2018

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Elämme noususuhdanteen huipulla, ja tämä on jo muutaman vuoden näkynyt tuntuvana verokertymän nousuna. Kangasalan tilinpäätös 2017 osoittaa peräti 11,7 miljoonan euron ylijäämää. Voimme tietysti olla tyytyväisiä, mutta samalla on kysyttävä onko tuloksesta maksettu liian kova hinta?

Ylijäämän pääasialliset selittäjät ovat verokertymän kasvu sekä henkilöstön tuntuva väheneminen. Verojen tuottoa taas selittää kapitalistinen noususuhdanne, jonka voimakkuutta ei Suomessa eikä täällä Kangasalla 2013-14 leikkausten aikaan monikaan osannut ennakoida. Suomen vienti vetää uudenlaisen D-vitamiinin ansiosta, eli euron arvo on laskenut suhteessa dollariin. Siksi verokertymän nousu on ylittänyt odotukset, ja ei ole yllätys, että kokoomus on jo esittänyt korotettiinko kuntaveroa liikaa ja pitäisikö sitä nyt laskea.

Kokosin valtuustokausien 2013-17 tilinpäätökset (miljoonia euroja):

2013

6,4

2014

-1,7

2015

5,7

2016

8,8

2017

11,7

Yhteensä

+ 30,9

Lähde: Tilinpäätökset 2013-2017.

Kuluneiden viiden vuoden aikana Kangasala on tehnyt ylijäämää huimaavat 31 miljoonaa euroa. Mihin rahat ovat menneet? Tavallinen kuntalainen näki nelisen vuotta sitten miten palveluja leikattiin ja palvelumaksuja korotettiin. Moni toivoo perustellusti leikattujen palvelujen palauttamista ja palvelumaksujen alentamista.

Vaan ei, Kangasala lyhentää velkaa. Se on nyt 1704 e/asukas (viime vuonna 1986 e/asukas), ja siis reilusti alle Suomen kuntien keskiarvon (2829 e/as). Kun korot ovat historiallisen alhaalla, nollaa tai jopa negatiivisia, olisi mielekästä hyödyntää investoinneissa halpaa rahaa. Onko käymässä niin, että lyhennetään velkaa alhaisten korkojen oloissa ja otetaan lainaa korkotason noustua?

Kaupunginhallitus esittää yksimielisesti huimaavaa 8 miljoonan euron investointivarausta. Palvelukeskukset laskevat yhä vuosittain paljonko menoja on leikattu, mitä toimintoja on lopetettu tai ulkoistettu, ja miten pienemmällä työntekijäjoukolla työtä tehdään. Kangasalan tilastokirja kertoo, että vuonna 2012 kunnalla oli 2112 työntekijää. Vuonna 2017 heitä oli 1877, vähennystä peräti 235. Henkilöstökustannukset ovat tämän seurauksena laskeneet vuonna 2017 yli 3 miljoonaa euroa, ja se onkin verokertymän ohella toinen pääselitys 11,7 m€ ylijäämälle. Olisi järkevää, että reilua ylijäämää käytettäisiin leikattujen palvelukeskusten resurssien palauttamiseen ja palvelumaksujen alentamiseen.

Vaan ei. Kunnanhallitus esittää yksimielisesti, että suurin osa 8 miljoonan euron investointivarauksen yli jäävästä käytetään sekin investointeihin, sinänsä aivan hyväksyttäviin kohteisiin, kuten Ruutanan päiväkotiin, Sahalahden kevytliikenneväylään jne. Haluaisin kuulla onko palvelukeskukset tuomittu ikuisen häviäjän rooliin, eli niille ei ole luvassa edes leikattujen resurssien palautusta? Muistutan, että kaupunkistrategian mukaan tavoitteena on kaupunkilaisten hyvinvointi.

Työterveyshuolto yksityistettiin valtuuston päätöksellä 2016. Perusteluksi ilmoitettiin säästöt. Nyt toteamme, että kulut ovat päinvastoin nousseet, ja vieläpä sadoin tuhansin euroin. Valitettavasti tilinpäätöksessä asiaa piilotellaan. Työterveyttä koskeva luku on kokonaan poistettu tilinpäätöskirjasta. Valtuuston iltakoulussa kerrottiin tarkka summa, mutta aineistoja ei ole valtuuston extranetissä. Joka tapauksessa toteamme, että Terveystalo Oy osaa laskuttaa.

Tilinpäätöksen sivulla 115 kerrotaan, että johdannaissopimus Danske Bankin kanssa on päättynyt 4.6.2017. Mistään ei ilmene lopputulosta, mitä johdannainen maksoi tai tuotti kunnalle. Nämä johdannaiset ovat aiheuttaneet miljoonatappioita muun muassa Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Tampereen kaupungeille. Kuntien ei kuulu olla mukana johdannaisten kaltaisessa riskibisneksessä.

Kokonaisuutena toteamme, että Vasemmiston ryhmä ei tee muutosesityksiä kh:n esitykseen. Edellytämme kuitenkin, että 2019 talousarvion laadinnassa otetaan huomioon pitkään jatkuneet ylijäämät.

Jorma Mäntylä
Vas.

13. kesä, 2018

Valtuutettu Ranja Aukeen puhe 11.6.2018 § 59:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Kun ensimmäisen kerran luin kaupunginhallituksen vastauksen aloitteeseemme, en ollut uskoa silmiäni. Olin niin sanotusti ällikällä lyöty. Useampi lukemiskerta osoitti, että kaupunginhallituksen ja aloitteen esittäjän näkemykset kyseessä olevista asioista erosivat merkittävästi toisistaan. Näkemykseni mukaan Kangasalan kunnan johto vähättelee esillä olevan asian merkitystä ja tätä aloitetta.

Olen toiminut työsuojelu- ja työturvallisuus-organisaatioissa ja tasa-arvolautakunnassa. Olen kuullut monien henkilöiden tapauksista ja seurannut heidän kamppailujaan oikeuksiensa puolesta.

Kaupunginhallitus vastaa moneen kertaan, että asiaan liittyvät säädökset ja ohjeet ovat kunnossa ja että asiasta on keskusteltu monissa paikoissa. Informaatiolla ja keskusteluilla on oma tärkeä merkityksensä, mutta niiden pohjalta täytyy luoda selkeä toimintamalli erilaisiin tilanteisiin, joiden kehittymistä täytyy myös seurata ja arvioida.

Kovin väite on, että Kangasalan kaupungin työntekijöiden keskuudessa ei kiusaamista ja häirintää ole koettu ongelmaksi. Vastaajat eivät esitä yhtäkään kyselytutkimuksen tai selvityksen tietoa väitteensä tueksi. Hyvinvointi-kyselyissä ei ole kysytty mitään kiusaamisesta eikä häirinnästä. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävissä valmiita lomakemalleja, esimerkiksi valmeri-kysely (ohjeet ym. löytyy netistä). Sen sijaan on viimeksi kysytty, esimerkiksi sote-palvelualueen työntekijöiltä, millaiset tekijät olisivat tärkeitä vaikuttamaan siihen, että he viihtyisivät työssään paremmin. Sangen usein vastauksissa mainittiin, ”johtaminen”, ”esimiestyö”, ”selkeät toimintaohjeet”, yms.

Valtion- ja kuntahallinnossa pakolliset työsuojelu- ja työterveysvelvoitteet on totta kai muodollisesti hoidettu. Vaikeissa tapauksissa, esimerkiksi sellaisissa, missä esimies kiusaa alaistaan (toiseksi yleisin ilmoitettu kiusaamistilanne), eivät yleistasoiset ohjeistukset riitä. Samoin myös esimerkiksi tilanteissa, missä työtoverit rupeavat systemaattisesti kiusaamaan yhtä työyhteisön jäsentä. Suurin osa kiusaamisesta ja häirinnästä jää piiloon, koska niiden kohteeksi joutuneet pelkäävät, ettei heitä oteta vakavasti ja ilmoittaminen voi vaikuttaa heidän työuraansa. Turvallisuuden takia vastuusuhteiden on oltava tapausten esiintulo- ja jatkovaiheissa mahdollisimman selvät.

Sote-palvelualueella sairauspoissaolot olivat viime vuonna kasvaneet ja mielenterveysongelmat olivat toiseksi suurin syyryhmä poissaoloihin. Pitkittynyt kiusaaminen ja häirintä aiheuttavat sekä fyysistä että psyykkistä oireilua ja voivat johtaa vakaviinkin sairauksiin, muun muassa masennukseen, työkyvyttömyyteen tai työpaikan jättämiseen. Yksikin kiusaamisesta tai häirinnästä sairastunut työntekijä on liikaa!

Aloitteeseen vastanneet vetoavat kaupunkistrategiaan todeten näin: ”Kaupunkistrategian mukaan henkilöstö on osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta. Strategian mukaan panostetaan työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen”.

Strategiassa ilmaistaan tavoitteita, visioita ja arvoja, jotka on yhteisesti koettu tärkeiksi ja joita tavoitellaan. Strategia ei ole vallitseva totuus asiasta. Strategia antaa pohjan ja suunnan toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle.

Kangasalan kaupunkistrategian keskeiset arvot ovat avoimuus, edelläkävijyys, turvallisuus, luotettavuus ja vastuullisuus. Tässä kiusaamis- ja häirintäasiassa ollaan kaukana näistä arvoista.

- Jos jokin asia ei ole päättäjille ja viranhaltijoille ongelma, se ei todista, etteikö kunnan työntekijöillä olisi ongelmia.

- Vastauksen ilmentämät asenteet eivät todellakaan ilmennä edelläkävijyyttä vaan jotakin ihan muuta. Espoon kaupunki on esimerkiksi käynnistänyt oikeusministeriön Häirinnästävapaa –kampanjan viime vuoden lopulla ja koonnut yhteen kaupungin eettiset periaatteet sekä laatinut uusitut tilannekohtaiset ohjeet. Ehkä juuri näiden ansiosta ovat häirintäilmoitukset kaupungissa vähentyneet.

Kaupunginhallituksen vastauksessa työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää ei katsottu niin tärkeiksi asioiksi, ” että ne kannattaisi nostaa kaupunkistrategian tai henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman tasolle”.

Tällä luonnehdinnalla kaupunginhallitus ilmeisesti haluaa osoittaa, että ei ole tarvetta eikä halua julistaa kaupungille nollatoleranssia kiusaamiselle ja häirinnälle eikä myöskään lisätä hyvinvointisuunnitelmaan lukua näistä aiheista, kuten aloitteessa esitettiin. Päätösesityksessään hallitus haluaa, että asia on loppuun käsitelty.

Kangasalan Sanomissa oli noin kaksi viikkoa (13 vrk)sitten tätä asiaa koskeva juttu otsikolla ”Kaupungilla on häirinnän käsittelyyn vakiintunut tapa” (KS 30.5.2018).Juttu sisältää kaupunginhallituksen nyt käsillä olevan vastauksen aloitteeseemme lähes sanasta sanaan. Tällainen käytäntö ei mielestäni ole hyvän hallintotavan mukainen. Kaupunginhallituksen tekemän päätösesityksen julkaiseminen tosiasiana paikkakunnalla laajasti leviävässä lehdessä ennen kuin valtuusto on tehnyt asiassa päätöksen, osoittaa mielestäni paitsi itse asian, myös valtuuston väheksymistä. Tässä tapauksessa tiedotuksella ei ollut uutisarvoa, jolla voisi perustella sen ennenaikaista julkaisemista.

Väitän, että vaatimalla nollatoleranssia kiusaamiselle ja häirinnälle Kangasalan kaupunki olisi edelläkävijä, rohkea ja ennakkoluuloton, edistyksellinen kaupunki, joka avoimesti tuo esiin puutteita ja ongelmia ja tekee parhaansa niiden korjaamiseksi. Kaupunki voisi näiltäkin osin pyrkiä takaamaan kaikille turvallisen ja hyvän työ- ja elinympäristön, kannustaa aloitteellisuuteen ja avoimuuteen, hyvän tekemiseen ja kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti.

TEEN MUUTOSESITYKSEN. Aloite palautetaan kaupunginhallituksen uuteen valmisteluun.
---   ---
ÄÄNESTYSTULOS: 27-24 ei palauteta, kh:n vastaus hyväksyttiin.