25. touko, 2021

Kangasalan tilinpäätös 2020, § 57. Vasemmiston ryhmäpuhe.

Hyvät kuulijat

Kangasalan vuoden 2020 tilinpäätös on kummallisin mitä olen nähnyt 12 vuoteen. Ylijäämä 11 miljoonaa euroa ja taseen ylijäämä 18,8 miljoonaa ovat hämmästyttäviä, kun etukäteen varauduttiin tappiolliseen vuoteen. Vastoin ennakko-odotuksia sekä verotulot että valtionosuudet kasvoivat. Koronapandemian piti ajaa kunnat vaikeuksiin, mutta kävikin päinvastoin.

Niinpä voin olla kaupunginjohtajan kanssa samaa mieltä, kun tilinpäätöksen johdannossa käytetään sanoja poikkeuksellinen, vaikea ja mahdoton. Kuka olisi vielä tammikuussa 2020 kyennyt ennustamaan, että Kangasalan verotulot nousevat 6,6 miljoonaa euroa ja valtionosuudet peräti 13 miljoonaa euroa, ja päälle tulee vielä sijoitusomaisuuden tuotto 1,2 miljoonaa euroa?

Mistä nämä rahat sitten ovat tulleet? Ne ovat hallituksen kunnille jakamia korona-avustuksia, jotka rahoitetaan lisäämällä valtion velkaa. Sanna Marinin hallitus on lainannut Suomelle kahdessa vuodessa lähes 30 mrd euroa, ja samalla julkisen talouden alijäämä on noussut 12,9 mrd euroon. Molemmat luvut rikkovat EU:n perussopimuksia ja EMU-kriteereitä, joiden mukaan velkaa saisi olla 60% bkt:sta ja julkinen alijäämä korkeintaan 3%. Nyt ne ovat 69,2% ja 5,4%. Kun samalla rikotaan EU:n perussopimusten velkasäännöksiä, ollaan siirtymässä omalaatuiseen velkatalouteen, jossa sopimuksia ja sääntöjä tietoisesti rikotaan. Tilinpäätöksessä todetaan oikein, että tulevina vuosina ”...nopean velkaantumisen riski ja korkotason muutoksen vaikutukset on lähes mahdotonta ennakoida.”

Vasemmiston ryhmän puolesta toivon, että ylijäämät käytetään siten, että Kangasalan kaupungilla on pelivaraa korkotason yllättävän nousun varalta. Suomi on vielä melko hyvässä kunnossa AA+ luottoluokituksen maana verrattuna Italiaan, joka on BBB. Muistettakoon, että Suomeen ulottunut talouskriisi puhkesi maaliskuussa 2020, kun Italian valtionlainojen korot pomppasivat parissa päivässä 15%.

Kangasalan lainakanta on tilinpäätöksen valossa kestävällä tasolla eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2012 lainaa oli 2101 €/as, nyt tilinpäätöksen mukaan 2020 sitä oli 2262 €/as eli luku on melko ennallaan. Konsernivelka asukasta kohti on kasvanut ja on nyt 4655 €, kun se vuosi sitten oli 4317 €. Kangasala on edelleen keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Vertailun vuoksi, talouden veturiksi mainostettu Espoo alkaa olla kohta kriisikunta. Asukasta kohti siellä velkaa on 5278 € ja konsernivelkaa peräti 13125 €/as. Suomesta löytyy lukuisia kuntia, jossa asukasta kohti laskettu velka on yli 4000 €, Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula.

Kangasalan ylijäämästä on maksettu monta vuotta maksettu kovaa hintaa. Vuonna 2012 kunnassa oli 2112 työntekijää, nyt tilinpäätöksen mukaan 1942. Vuonna 2012 veroprosentti oli 20, nyt 21. Työntekijöitä on muutamassa vuodessa vähennetty yli 150 ja samaan aikaan veroa on kiristetty prosentilla. Täytyyhän tällaisten toimien näkyä talouden tasapainossa. Sen soisi näkyvän myös henkilöstön määrässä ja hyvinvoinnissa. Ylijäämä on nyt niin iso, että sen tulisi näkyä myös henkilöresursseissa ja palveluissa. Terveyskeskusmaksujen alentaminen tai poistaminen olisi Kangasalla aivan mahdollista ja tehokasta ennaltaehkäisevää työtä. Pitkäaikaisvaikutuksena saattaisi olla vuosittain ajoissa tehtyjä diagnooseja, jotka toisivat rahat takaisin säästyvinä erikoissairaanhoidon kuluina.

Jorma Mäntylä
Vas.

 

12. huhti, 2021

Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Kangasalan kaavoituskatsaus 2021 kertoo, että kaavoituksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta monissa asioissa poljetaan paikoillaan. Lähes 40 vuotta kestänyt yksipuolinen kaavoitus ja rakentaminen ovat luoneet infraa ja rakenteita, joiden muuttaminen ei ole helppoa. Pyrkimys sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään rakentamiseen alkaa kuitenkin hiljalleen näkyä, vaikka Kangasalan kokoinen 30 000 asukkaan laiva ei ihan heti käänny riittävästi.

Myönteistä on rakentamisen monipuolistuminen. Nyt rakentumistavoitteena on kaavoituskatsauksen mukaan noin 210 asuntoa vuosittain, mistä noin kolmasosa on kerrostaloasuntoja, neljäsosa rivitaloasuntoja ja loput omakotirakentamista. Tämä on myönteinen muutos verrattuna vuosikymmeniä kestäneeseen lähes yksinomaiseen matalan asumistehokkuuden pientalorakentamiseen. Kaavoituskatsauksen lukija miettii mistä muutos on tullut, kunnan sisältä vai seutuyhteistyön kautta? Saan sen käsityksen, että enempi jälkimmäisestä. Katsauksessa viitataan maakuntakaavaan sekä Tampereen kaupunkiseudun suunnitteluun 2021. Niinpä saamme lukea Pirkanmaan energiastrategiasta sekä alueellisesta biodiversiteettiohjelmasta ja kävelyn sekä pyöräliikenteen kehittämisohjelmasta. Myönteistä on myös ensimmäisten liityntäpysäköintialueiden ilmaantuminen Kangasalan joukkoliikenneväylien varteen. Vuoden loppuun mennessä laaditaan seudullisen lähijunaliikenteen tulevaisuuskuva.

Kaavoituskatsauksessa luvataan myös Sahalahden ja Kuhmalahden rantaosayleiskaavojen valmistumista. Niitä onkin odotettu kohta 10 vuotta. Kaavat ovat erittäin merkittäviä sisältäen maakuntajärvemme Längelmäveden rantoja sekä kymmeniä pienempiä Laipanmaan erämaajärviä ja Kuhmalahdella tärkeitä vesijakoalueen järviä.

Kaavoituskatsausta on kiinnostava verrata Raine Raition toimittamaan kirjaan Edelläkävijän roolissa (2017), jossa tarkasteltiin Kangasalan 50-vuotista kaavoitusta. Onko nyt onnistuttu siinä missä ennen on ollut vaikeuksia? Kirjassa todetaan Kangasalan keskustan osalta, että postimerkkikaavoina tehdyt kaavamuutokset olivat johtaneet sekavaan ja hallitsemattomaan tilanteeseen (s. 112). Kun katsoo tänään Kangasalan keskustaa, siellä näkyy edelleen suunnittelemattomuus, umpimähkäisyys, sekava ja hallitsematon tilanne. Sekasotkun symbolina on järkyttävä kaksikko tornihotelli ja parkkitalo, joissa ei ole hotellia ja autoilijat välttävät parkkitaloa. Kaavoituskatsaus lupaa, että tällä tiellä jatketaan.

Toinen ongelmakohta Kangasalan kaavoituksessa on rakentaminen joukkoliikenneväylien varteen. Lähes 40 vuotta harjoitettu yksipuolinen matalan asumistehokkuuden rakentaminen on ollut lyhytnäköistä, etenkin Tampere-Orivesi radan varressa. Lamminrahkaan, joka on rautatien varressa, ei suunnitella edes pysäkkiä, vaikka sellainen oli Lemetyssä 1990-luvulle saakka. Pääkaupunkiseudun kunnat kaavoittavat asemien ja pysäkkien alueita kehämäisesti. Aseman välittömässä läheisyydessä on korkeaa asumistehokkuutta ja kaupan palveluja sekä liityntäpysäköinnit ja kevyen liikenteen väylät ulommille kehille. Siellä ovat rivi- ja luhtitaloalueet sekä ulompana pientaloalueet.

Kangasalan asemalla on tänään silmänkantamattomiin pientaloalueita. Näin on saatu aikaan absurdi tilanne, että lähijunat eivät enää pysähdy asemalla, vaan ihmiset joutuvat kulkemaan rautatien varresta autolla Tampereelle töihin. Kaavoituskatsaus lupaa lisää pientaloalueita Suinulan asemalle. Tekisi mieli kysyä, että miksi ja miten tämä on sovitettavissa maakunnallisiin lähijunahankkeisiin, joihin nyt on saatavilla valtion rahoitusta?

Kokonaisuutena totean, että laivan suunta on alkanut hiljalleen kääntyä oikein. Tarkkana pitää kuitenkin olla, ettei käy kuin Ever Given –laivalle Suezin kanavassa. Ihminen oli suunnitellut niin ison laivan, ettei kyennyt enää hallitsemaan sen liikkeitä.

Jorma Mäntylä
Vas.

Lisätietoa:
Kangasalan 50 vuoden kaavoituskatsaus: Sydän-Hämeen Lehti 29.12.2017.

 

9. maalis, 2021

Kangasalalle metsien hoidon toimintamalli

Kangasalan kaupungin metsäomaisuus on huomattava, 2249 hehtaaria eli lähes 22,5 km2. Kangasalan metsien sijainnista, hoidosta ja käytöstä ei ole luottamushenkilöiden ja kaupunkilaisten hyväksymää suunnitelmaa. Metsillä on suuri ekologinen ja taloudellinen merkitys. Siksi monet kunnat ovat laatineet metsien hoidon toimintamalleja. Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Kangasala laatii kymmenvuotisen metsien hoidon toimintamallin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan yli kolmasosa Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Metsäluonnon monimuotoisuutta heikentää voimakkaimmin metsätalous. Merkittävä uhka monimuotoisuudelle on myös ilmastonmuutos. Tutkimusten mukaan metsän luontaisia häiriöitä ja kehitystä mukailevat metsänkasvatuksen menetelmät parantavat lajien elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Tässä metsänhoidossa eri-ikäinen metsänkasvatus on tärkeää. Tämä edellyttää metsien suunnitelmallista hoitoa. Tutkimusten mukaan tällä on huomattava merkitys kunnan vetovoimaisuuden kannalta. Siksi on kaupungin edun mukaista, että sen omistamat metsät ovat ekologisesti monimuotoisia ja tarjoavat asukkaille virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia. Luonnon ja kaupungin imagon kannalta on tärkeää, että kunnan omistamissa metsissä toteutetaan esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Kangasalan metsien tulisi olla ekologinen esimerkki myös yksityisille metsänomistajille.

Kunnat ovat huomattavia metsänomistajia ja etenkin isommat kaupungit ovat oivaltaneet metsäomaisuuden arvon sekä luonnon että kunnan imagon kannalta. Metsien hoidon toimintamallin ovat laatineet mm. Espoo, Oulu, Joensuu ja Lahti. Tampereen kaupunki päivittää metsien hoidon toimintamallia vuosiksi 2021–2030. Metsät 2030 -luonnos on nähtävänä ja kommentoitavana 8.2.–9.3.2021. Se ohjaa kaupungin metsien hoitoa ja käyttöä. Tavoitteena on monikäyttöinen, monimuotoinen, turvallinen, elämyksellinen ja hyvinvointia edistävä sekä ilmastonmuutosta hillitsevä metsäluonto. Asiakirjassa on esitetty työn taustat ja valmistelu, vuorovaikutus ja sen tulokset, käyttäjäprofiilit, kaupungin metsät, niiden käytön ja hoidon painopisteet, metsäluokittaiset linjaukset sekä toteutus ja seuranta. Asiakirja ohjaa metsäsuunnitelmien valmistelua ja se on alueellinen toimenpidesuunnitelma 10 vuodeksi. Siinä on tiedot metsien tilasta metsikkökuvioittain ja ehdotukset hakkuista, metsänhoitotöistä, luonnonhoitotöistä ja suojeltavista kohteista. Metsäsuunnitelma valmistellaan vuorovaikutteisesti asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Vuotuinen metsätyöohjelma valmistellaan metsäsuunnitelman ja asukastoiveiden pohjalta.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Kangasala laatii valtuuston hyväksyttäväksi metsien hoidon toimintamallin 10 vuodeksi. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain valtuustossa. Suunnitelma laaditaan hallintolain 2003/434 mukaisesti kuulemisineen, jolloin kaupunkilaiset ja kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa yhteisen metsäomaisuuden käyttöön.

Kangasala 8.3.2021

Vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmät

 

15. joulu, 2020

Hyvät kuulijat

Kangasalan talousarviota 2021 ja taloussuunnitelmaa 2021–2023 on tehty poikkeuksellisissa oloissa. Kunnan suurin investointi vuosikymmeniin Lamminrahka alkaa toden teolla rakentua. Samaan aikaan iskevät talouden laskusuhdanne koronakriisin myötä sekä epävarmuus sote-uudistuksesta ja koko kuntalaitoksen tulevaisuudesta.

Jos eläisimme normaaleja aikoja, talousarvio olisi roimasti ylijäämäinen. Verotulot ovat kasvaneet 6,6 miljoonaa ja valtionosuudet peräti 6,3 miljoonaa euroa. Lamminrahkan investoinnit kuitenkin nielevät yli 20 miljoonaa euroa. Tässä suhteessa -5,6 miljoonaa euroa negatiivinen talousarvion tulos on hyväksyttävä, vaikka kaupungin velkaantuminen kääntyy selvään nousuun.

Tulevaisuutta ajatellen voi vain katsoa taivaalle ja toivoa, että Lamminrahkaan saadaan toivotut 8000 asukasta maksamaan veroja, jotta lainat saadaan maksettua takaisin. Ja samalla ylöspäin katseella pitää toivoa, ettei tule uutta eurokriisiä nostamaan korkotasoa. Tällä hetkellä lainaraha on halpaa.

Kangasalan Vasemmisto katsoo, että taloudellisen laskun oloissa ei tule perääntyä Lamminrahkan rakentamisesta. Julkistalouden tehtävä on tasapainottaa suhdannevaihteluja pitämällä talouden pyörät pyörimässä myös vaikeina aikoina. Parempina aikoina maksetaan sitten lainoja takaisin.

Sanna Marinin hallitus on avokätisesti jakanut kunnille rahaa lainaamalla Suomen valtiolle 10 mrd euroa. Hallituspuolueet näyttävät olettavan, että näin selvitään kevään 2021 kuntavaalien yli. Samalla Suomi on kuitenkin liittynyt ”etelän hulttiomaiden” Italian, Kreikan ja Espanjan joukkoon rikkomalla tietoisesti EU:n Maastrichtin EMU-kriteereitä.

Lainarahan jako loppuu 2022. Siitä on tulossa Suomen kuntien kohtalonvuosi, jos sote hyvinvointialueineen toteutuu. Suomeen jää sadoittain pahoinvointikuntia. Voi vuoden 2022 valtuutettuja.

JORMA MÄNTYLÄ
Vas ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa
14.12.20

 

6. loka, 2020

Kangasalan kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta on hyvä. Täydennän lausuntoa kahdesta asiakohdasta, jotka ovat valtiollinen ja paikallinen demokratia sekä talous. Sote-esitys merkitsee taantumista nykyisestä. Kuntaperusteinen sote olisi parempi.

Pääpiirteittäin Sanna Marinin hallituksen esitys on sama kuin edellinen Juha Sipilän hallituksen kaatunut esitys. Erona on valinnanvapaus, joka on poistettu ja näin oletetaan hillittävän yksityistä voitontavoittelua terveydenhuollossa. Ongelmia tulee siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto on paljon muutakin kuin yksityistä voitontavoittelua. Se on Suomessa, kuten useimmissa muissakin maissa, julkista eli verovaroin kustannettua.

Sanna Marinin ja Juha Sipilän hallitusten sote-esityksissä on heikot valtio-opilliset perustelut. Ei ymmärretä mihin perustuu valtion pakkovalta sekä miksi valtiolla ja valtion paikallisilla hallintoelimillä eli kunnilla on verotusoikeus, ja miten alueellisesti hajautettua pakkovaltaan perustuvaa verotusoikeutta tasapainotetaan demokratian avulla. Kun tietämys liberaalin demokratian perusteista on kateissa, päädytään esittämään uutta väliportaan hallintoa, jonka rahoituksen valtio ottaisi kunnilta antamatta muodostettavalle maakuntahallinnolle verotusoikeutta.

Kangasala on oikeassa arvostellessaan sote-esitystä demokratianäkökulmasta. Suomessa oli 8999 kunnanvaltuutettua vuonna 2019. Heitä oli 1900-luvun lopulla yli 12 000, mutta määrä on laskenut kuntaliitosten takia. Valtuutetut päättivät Tilastokeskuksen mukaan vuosittain 45 mrd€ rahan käytöstä, eli lähes Suomen valtion budjetin suuruisesta rahasta.

Marinin hallituksen esityksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 maakuntaa, joille siirtyy yhteensä noin 20 mrd€ rahoitus. Kunnallisveroprosentin vähennettävä määrä olisi 13,26 prosenttiyksikköä (VM Sote-sivu 1.10.20). Jatkossa 20 mrd€ käytöstä päättäisi 21 maakunnassa vain noin 1600 maakuntavaltuutettua. Huomattavasti aiempaa pienempi joukko päättäisi ison rahan jaosta. Edustuksellinen demokratia kaventuisi tuntuvasti.

Esityksen mukaan nuo 21 maakuntaa olisivat jäljelle jäävät suurkunnat. Lakiesitys maakunnista on pääpiirteittäin nykyisen kuntalain toisinto, jossa kunta-sana on korvattu copy/paste-menetelmällä maakunta-sanalla. Näiden 21 suurkunnan sisälle jäisivät nykyiset kunnat eräänlaisina kunnanosavaltuustoina. Tehtävien määrän pienentyessä rajusti näissä tynkäkunnissa valtuustoja pienennettäisiin nopeaan tahtiin.

Nykyisissä maakuntavaltuustoissa on keskimäärin 77 jäsentä. Suunniteltuihin 21 maakuntaan muodostuu d’Hondtin vaalimenetelmässä 4-5% äänikynnys. Tällöin on mahdollista, että pienimmistä kunnista ei tulisi lainkaan edustusta maakuntavaltuustoon. Näiltä kunnilta otettaisiin puolet rahoista, mutta ne eivät voisi vaikuttaa rahojensa käyttöön. Pirkanmaalla on kolme alle 3000 asukkaan kuntaa, Juupajoki, Kihniö ja Punkalaidun.  

Lakiesitys maakuntahallinnosta on merkittävä demokratian kavennus ja Suomen 150-vuotisen kuntademokratian alasajoa.

Valtio-opin käsitteistöä on byrokratia. Kun luodaan uusi hallinto, se pyrkii legitimoimaan ja vakiinnuttamaan toimintansa sekä rahoituksensa. Vaikka uuden väliportaan hallinto olisi ideaalia weberiläistä byrokratiaa, se kuluttaa resursseja, jotka ovat valtion pakkovallan avulla kannettuja verovaroja. On hyvin vaikea kuvitella, että uudet väliportaan hallintoyksiköt voisivat toimia tehokkaammin kuin moneen kertaan saneeratut nykyiset kunnat ja valtion keskushallinto. On ilmeisen varmaa, että esitetty sote-hanke maakuntineen ei voi tuottaa minkäänlaisia säästöjä, pikemmin päinvastoin. Se ei näytä olevan edes tavoite, vaan tavoite on jo olemassa olevan rahan siirtäminen maantieteellisesti ja poliittisesti paikasta toiseen. Ymmärrän täysin miksi suuret kaupungit ovat antaneet erittäin kielteisiä lausuntoja Marinin hallituksen esityksestä. Väestön valtaenemmistön sote-palvelut huonontuisivat. Ne siirtyisivät kauemmaksi käyttäjistä. Lähipalveluja tarjoavat kunnat tietävät maakuntia paremmin miten palvelut tulee kohdentaa. Tulisi samankaltainen tilanne kuin siirrettäessä toimeentulotuki kunnilta Kelalle.

Suomen oloissa kuntapohjainen sote olisi toimivampi. Pelastustoimen, mielenterveyspalvelujen, psykologien ja kuraattorien yms. siirtäminen sote-maakuntiin ei ole perusteltua.

Sote-ongelman ydin on erikoissairaanhoito. Yhteiskunnalliset voimavarat pitäisi keskittää erikoissairaanhoidon rahoittamiseen. Suurin osa Suomen kunnista hoitaa perusterveydenhuollon ja soten. Ongelman nimi on erikoissairaanhoito. Miksi liikutetaan kymmentä palikkaa, kun vika on yhdessä?

Jorma Mäntylä
Vatuutettu (vas)

https://www.kangasala.fi/ajankohtaista/kangasalan-kaupungin-keskeiset-kannanotot-sote-maakuntauudistukseen/