Blogi

16. helmi, 2021

Kangasalan helmikuun 2021 valtuuston pääasia oli maapoliittinen ohjelma. Kiivaan väittelyn lisäksi vaadittiin neuvottelutauko asiakirjan hyväksymiseksi. Kuntavaalien lähestyminen näkyi puolueiden aloitetulvana.

Koronapandemian paheneminen on näkynyt pitkin talvea valtuutettujen runsaana etäosallistumisena. Helmikuun kokoukseen osallistui Kangasala-talon isossa salissa alle 20 valtuutettua. Enemmistö oli läsnä tietokoneen ja Teams-ohjelman avulla.

Kangasalan maaseutuohjelmasta eniten ääntä piti keskusta. Simo Arra piti ohjelmaa hyvänä, tosin yleispiirteisenä ja toteavana. Kyläkoulut ja palvelut on ajettu alas maaseudulla. Arra esitti asiakirjan palauttamista uuteen valmisteluun. Jari Leino (ps) katsoi, että ohjelman tarkoitus ja päämäärä ovat epäselviä ja kannatti Arraa. Äänin 41-10 käsittelyä jatkettiin ja asiakirja hyväksyttiin.

Kangasalan edellinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta 2010. Sen uusiminen on ollut aiheellista lähestyvän soten takia. Kuntien talous heikkenee tuntuvasti, jos 60% rahoista siirretään ns. hyvinvointialueille. Maapoliittisten ohjelmien avulla kunnat pyrkivät varmistamaan tulonlähteitään soten jälkeen. Kangasalan uudessa ohjelmassa on tavoite, että tontteja ensisijaisesti vuokrataan ja 30% voidaan myydä. Tämä takaa kaupungille vakaan ja pysyvän tulovirran, jonka tuotto kasvaa kumulatiivisesti. Talousjohtaja Seppo Saarisen mukaan tuotto olisi 20 vuodessa tuloveroprosentin verran. Kertaluonteiset myyntitulot tuottaisivat vähemmän, ja 50 vuodessa tappio olisi 60 miljoonaa euroa eli tuplasti kunnan nykyisen sijoitusomaisuuden verran.

Mauri Jussila (kok) ja Jari Leino (ps) halusivat tontteja myytäväksi eivätkä hyväksyneet 30% rajaa. Väittely äityi niin kiivaaksi, että vaadittiin neuvottelutauko. Sen aikana ryhmät sopivat, että 30% tonteista on ostettavissa heti tai 3 vuoden kuluessa. Jari Haaparanta (sd) totesi, että vuokraaminen helpottaa ensirakentajia ja tasaiset vuokratuotot on tarpeen tulevaisuuden kunnille. Vasemmistoliiton ryhmässä kannatettiin samoin vuokraamisen ensisijaisuutta, koska se mahdollistaa työläistaustaisille mahdollisuuden rakentamiseen pienemmällä alkupääomalla.

Kangasalan sijoitusomaisuuden tuotosta päätettiin tulouttaa 7,9 miljoonaa euroa ”olennaisiin investointihankkeisiin”. Sijoitusomaisuus on peräisin Hämeen Sähkö Oy:n osakkeiden myynnistä vuonna 1997 ruotsalaiselle Vattenfallille. Kangasala sai tuolloin osakkeista 12,4 miljoonaa. Osakesalkun arvo on nyt 32 miljoonaa. Tuloutuksen jälkeen sijoituspääoman vähimmäispääoma on 25 miljoonaa. Valtuutetut innostuivat tuloutuksesta niin, että sijoitusomaisuus nähtiin uutena Eldoradona. ”Hienoa, kun saadaan tulouttaa”, sanoi Raimo Kouhia (sd). Vasemmiston Jorma Mäntylä muistutti, että Kangasalan tuloutus on pikkurahaa verrattuna ruotsalainen Vattenfallin tasaiseen tulovirtaan. Se on 20 vuoden aikana imuroinut moninkertaisesti sijoituksensa takaisin kangasalalaisten sähkölaskuissa. Taloussanomien mukaan Vattenfallin Suomen yksikön tulos 2019 oli 6 miljoonaa euroa, mikä tekee 20 vuodessa 120 miljoonaa.

Hämeen Sähkön myynti ruotsalaisille on varoittava esimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisen seurauksista.

Vaalit lähestyvät ja puolueet tehtailevat valtuustoaloitteita. Viime kolmen kuukauden aikana niitä on jätetty 14. Helmivaltuustossa vihreät esittivät mielenterveyden ensiapukoulutusta, kristilliset vaativat Finnentien pysäköintialueen laajennusta, demarit esittivät osallistavaa politiikkakäytäntöä liikuntapaikkojen rakentamisessa, kepu esitti sähköistä kokouspöytäkirjojen allekirjoituskäytäntöä ja perussuomalaiset halusivat eläkeläisten uimahallilipun hinnaksi korkeintaan neljä euroa.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

LISÄTIETOA

Vattenfallilla tilipäivä Suomessa. Hämeen Sanomat 14.6.2018.

 

18. tammi, 2021

Kangasalan vuoden 2021 valtuusto kesti vähän toista tuntia. Suurimman osan ajasta veivät kaupunginjohtajan pitkät Powerpoint-esitykset. Yksityismaan kaavoituksesta sentään uskallettiin kysyä.

Tälläkin kerralla suurin osa valtuutetuista osallistui etänä Teams-ohjelman kautta. Kokous aloitettiin hetken hiljaisuudella joulukuussa menehtyneen Sdp:n valtuutetun Kari Koljosen muistoksi.

Laurilan ranta-asemakaava Längelmävedellä ja Vesijärvellä herätti pari kysymystä. Tony Lähde (vihr) ihmetteli rakennusoikeuksien siirtoa kiinteistöltä toiselle ja eikö tällainen menettely aseta maanomistajia kovin eriarvoiseen asemaan? Toisten maat sopivat siihen, useimpien eivät. Jorma Mäntylä (vas) totesi ongelman johtuvan siitä, että Kangasala kaavoittaa rutiininomaisesti yksityismaata. Suurin osa Suomen kunnista pyrkii asemakaavoittamaan lähtökohtaisesti vain omistamiaan maa-alueita. Tämä olisi yksityisten maanomistajien tasa-arvoista kohtelua. Laurilan kaava oli kuitenkin hyvin pieni ja siksi esitys hyväksyttiin.

Seuraavat 50 minuuttia valtuusto kuunteli mitä kaupunginjohtaja Oskari Auvinen oli mielestään saanut aikaan viime vuonna, ja päälle vielä hänen ajankohtaiskatsauksensa. Auvinen täytti suurimman osan kokousajasta. Valtuuston puheenjohtajan Hanna Laineen (sd) aikana Auvisen pitkistä kalvosulkeisista on tullut vakio, jollaista ennen ei ollut. Virkamies syö valtuuston aikaa, jota pitäisi olla keskustelulle ja kysymyksille. Lisää auviskehua tulee, kun helmikuussa alkavat kaupunginjohtajan live-tapaamiset.

Kuntavaalien lähestyessä puolueet suoltavat valtuustoaloitteita. Joulukuussa esiteltiin kuusi aloitetta ja nyt kolme. Demaritkin haluavat lisätä loma-asuntojen muuttamista vakituiseen käyttöön helpottamalla vesivessojen asentamista. Kokoomus haluaa laajentaa kouluissa A1- ja A2-kielten valinnaisuutta, ja saatiinpa kuulla miten venäjän ja kiinan kielten opiskelusta olisi hyötyä. Kokoomus on myös ekovihreä ja esittää kaava-alueille lähikierrätyspisteitä.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

15. joulu, 2020

Kangasalan valtuusto hyväksyi ensi vuodelle -5,9 miljoonaa euroa alijäämäisen talousarvion. Lamminrahkan lähiön rakentaminen on kaupungin suurin hanke vuosikymmeniin. Vesiyhtiö Tavaselle lähetetään lisää rahaa osallistumalla osakepääoman korotukseen.

Vuoden 2020 viimeinen valtuusto kesti lähes seitsemän tuntia. Kokous alkoi vain 15 minuuttia myöhässä, vaikka puolet valtuutetuista osallistui etänä.  Kangasala-talon tekniikka ja valtuutetut ovat pikku hiljaa oppineet käyttämään Teams-ohjelmaa.

Kiivain väittely ja äänestykset käytiin taas kerran vesiyhtiö Tavasesta. Rahat ovat vaihteeksi loppu ja yhtiökokous esitti jäsenkunnille osakepääoman korotusta 1,2 miljoonalla, mistä Kangasalan osuus olisi 101 150 euroa. Summa vastaa 2-3 kunnan työntekijän vuosipalkkaa sivukuluineen. Puolet pitäisi maksaa tänä syksynä, loput kuntavaalien jälkeen.

Osallistuminen osakepääoman korotukseen ratkesi äänin 32-18, eikä puutteellista esittelyä palautettu uuteen valmisteluun. Tavasen tukena olivat kokdem ja kristilliset, vastaan olivat kepu, vasemmisto, persut ja vihreät. Päätös oli vaikea myös osakepääoman korotusta tukeneille. Mika Ollila (kok) valitti 20 vuoden ”päätöstaakkaa”, mutta katsoi että olemalla mukana yhtiössä ”saamme sammuttaa Tavasen valot” Vehoniemellä.

Keskustelussa oli ruma näytös, kun virkamiehet kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola pelottelivat valtuutettuja mahdollisilla korvausvaatimuksilla, jos osakepääoman korotukseen ei suostuta. Valtuuston puheenjohtaja Hanna Laine (sd) ilmoitti virkamiesten tavoin jättävänsä eriävän mielipiteen korvausvaatimusten välttämiseksi, jos lisärahoitukseen ei suostuta. Raimo Kouhia (sd) pelotteli valtuustoa Kittilän tiellä. Hän tosin jätti mainitsematta, että käräjillä Kittilän luottamushenkilöt voittivat, sillä valta kunnissa kuuluu vaaleilla valituille luottamushenkilöille, ei virkamiehille.

Virkamiesten ja demarien pelottelu korvausvaatimuksista oli niin kovasanaista, että lopulta Tavasen hallituksen jäsen Jussi Haavisto (kok) puuttui peliin. Hän ilmoitti, ettei Tavase haasta ketään oikeuteen eikä vaadi vahingonkorvauksia. Donald Trumpin kaltainen uhkailu tuotti kuitenkin tuloksen. Valtuutetut tottelivat ja Tavase saa ainakin puolikkaan haluamastaan eli 50 570 euroa, ellei päätöksestä valiteta. Toisesta puolikkaasta päättää kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto.

Kangasala on kuin Britannian brexit pienoiskoossa. Toinen puoli tahtoo EU:sta eroon, toinen olla mukana. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen julisti ties kuinka monennen kerran, että kantamme on ”täysin selkeä, emme halua Tavasea alueellemme.” Samalla Kangasala osallistuu yhtiön rahoitukseen.

Vuoden 2021 talousarvio ja suunnitelma 2021-23 vietiin läpi viidessä tunnissa. Loppusumma on 242 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 21. Vastoin ennakko-odotuksia verotulot ovat kasvaneet 6,6 miljoonaa ja valtionosuudet peräti 6,3 miljoonaa euroa. Talousarvio olisi reilusti ylijäämäinen, mutta Lamminrahkan lähiön suurten investointien takia se on -5,9 miljoonaa alijäämäinen.

Joitakin muutosesityksiä tehtiin. Läpi meni demarien ja kokoomuksen yhdistetty esitys Sahalahti-Kangasala kevyenliikenteen väylän rakentamisesta loppuun. Perussuomalaisten esitys leikata 50 000 eurolla Kangasala-talon tukea kaatui äänin 42-9.

Pitkän kokouksen päätteeksi esiteltiin peräti kuusi valtuustoaloitetta. Kangasalan puolueet ovat kuntavaalien lähestyessä hämmästyttävän lapsi- ja liikuntamyönteisiä. Kokoomus, Sdp ja vihreät esittelivät lapsialoitteitaan, kokoomus ja persut haluavat tekojääkentän sekä frisbeegolfradan Sahalahdelle. Kokoomus haluaa helpottaa kesämökkien muuttamista vakituiseen asumiseen.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)


Lisätietoa:

VASEMMISTON RYHMÄPUHEENVUORO BUDJETTIVALTUUSTOSSA 2020

 

9. marras, 2020

Kangasalan kuntavero pysyy ennallaan 21 prosentissa. Rakentamattomien tonttien kiinteistövero kaksinkertaistuu. Marraskuun valtuustossa nuijittiin isot asiat läpi tunnissa.

Kevään 2021 kuntavaalien läheisyys näkyi Kangasalan valtuuston 9.11. kokouksessa. Valtuustoaloitteita ja muutosesityksiä sävytti perussuomalaisten pelko.

Kokous alkoi nyt vain 15 minuuttia myöhässä etäosanottajien läsnäolojen tarkistuksen venyttyä äänen tai kuvan katkeilun takia. Marraskuussa on tavallisesti pidetty talousarviokokous. Kuntatalouden sekavan tilan ja epäselvien valtionosuuksien sekä korona-avustusten takia Kangasalla päätettiin marraskuussa vain pakollisista veroprosenteista. Talousarvio käsitellään joulukuussa.

Kaupunginhallitus esitti rakentamattomien tonttien kiinteistöveron korottamista kolminkertaiseksi. Näin pakotettaisiin maanomistajat rakentamaan. Lisääntynyt verotuotto olisi suhteellisen vähäinen, mutta rakentaminen ja uudet asukkaat toisivat miljoonia kunnan kassaan. Rakentamattomia asuintontteja on Kangasalla 441. Esitys nosti niin kovan julkisen myrskyn, että kokoomus teki jälkeenpäin muutosesityksen vain kaksinkertaisesta veronkorotuksesta. Se hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

Vasemmiston Jorma Mäntylä kysyi miksi asiassa pitää edetä Trumpin tavoin uhkailemalla ja pelottelemalla: jollette tottele, tapahtuu kauheita asioita ja vero kolminkertaistetaan. Myönteinen kannustin tuottaa usein parempia tuloksia. Kun Kangasalan vesilaitoksen liittymismaksu on 4680€, se saattaa olla monelle pienituloiselle syy lykätä rakentamista. Entä jos tarjottaisiin 50% ale, jos aloittaa rakentamisen vuoden kuluessa? Tätä voisi miettiä virkamiesportaassa.

Kangasalan valtuustolle esiteltiin Tampereen raitiotien tulevia linjauksia naapurikuntiin. Todennäköinen yhteys Kangasalle muodostuu Tampereen Linnainmaan kautta Lamminrahkan uuteen lähiöön. Kustannus on 128 miljoonaa, eikä Kangasalan osuutta siitä ole vielä laskettu. Saarenmaan alueelle ei ole ratavarausta Tampereen puolella.

Talousjohtaja Seppo Saarinen kertoi koronakriisin yllättävistä vaikutuksista. Kangasalan kuntatalous porskuttaa, kun valtio sakkaa. Erikoissairaanhoidon kulut ovat laskeneet 2,7 miljoonaa, eivätkä verotulot ole laskeneet pelätysti. Valtionosuudet ovat 5,8 miljoonaa plussalla. Kangasalan tilikauden tulos saattaa olla viisi miljoonaa ylijäämäinen. Mutta mitä tapahtuu 2022, ja 2023 tulee sote? Talous on vuoristorataa, mitä Saarinen havainnollisti Pentti Jaarlan Fingerporin avulla. Sanna Marinin hallitus on lainannut Suomelle 10 miljardia euroa ja jakelee näyttävästi tätä velkarahaa kunnille kuntavaalien alla.

Pääministeri Sanna Marin linjasi vuosi sitten, että kunnat saavat päättää otetaanko maanteiden ruuhkamaksut käyttöön. Puoluetoveri Pekka Lahti luki Kangasalan demarien valtuustoaloitteen, että Tampereen seudulla ei oteta ruuhkamaksuja käyttöön. Aloitetta perusteltiin Kangasalan ja Tampereen välisellä vilkkaalla työmatkaliikenteellä.

Mari Orell luki vihreiden valtuustoaloitteen, että Kangasala julistaisi alueellaan ilmastohätätilan. Näin ovat tehneet Bryssel, Pariisi, Rooma, Lontoo ja Budapest. Suomessa 5000 asukkaan Jokioisissa on tehty vastaava aloite.

Jorma Mäntylä
valtuutettu (vas)

 

6. loka, 2020

Kangasala antoi hyvin kriittisen lausunnon Sanna Marinin hallituksen sote-esityksestä. Valtuuston kokous 5.10. oli enimmäkseen ilmoitusasioita kaupunginhallituksen päätöksistä. Keskustelua herätti valtatie 12 laajennus Kangasalan kohdalla.

Lokakuun valtuuston kokous alkoi tunnin myöhässä. Kangasala-talon tekniikka ei saanut toimimaan etäosallistujien ääniä. Lopulta ne saatiin miten kuten kuuluville Teams-ohjelmassa. Siihen on totuttu Suomen kunnissa ja työpaikoilla korona-aikana.

Vs ylijohtaja Juha Sammallahti esitteli Pirkanmaan väylähankkeita, joista monet kulkevat Kangasalan läpi. Merja Hackspik-Tuomisto (kok) kyseli valtatien 12 laajennuksen meluhaitoista. Vasemmiston Jorma Mäntylä kysyi lisää meluhaitoista suunnitellun nelikaistaisen moottoritien kulkiessa Kirkkojärven Natura 2000 –alueen ja kuntakeskuksen läpi. Meluhaitat ovat huomattavia, kun nopeusrajoitus on 100 km/t. Juha Sammallahti totesi meluntorjunnan olevan haasteellista Kangasalan keskustan kohdalla.

Valtuuston kokouksen pääaihe piti olla Kangasalan lausunto Sanna Marinin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta. Siitä ei käytetty puheenvuoroja, koska valtuustoryhmissä oltiin tyytyväisiä kaupunginhallituksen kriittiseen lausuntoon.

Kokouksen päätteeksi Mika Ollila luki kokoomuksen valtuustoaloitteen terveyspalveluiden digitalisoinnin nopeuttamisesta. Aloitteen mukaan yksityinen sektori on edelläkävijä terveydenhuollossa ja nimenomaan perusterveydenhuollon asiakaskeskeisissä digiratkaisuissa: ”Kangasalan kaupunki selvittää, kartoittaa ja analysoi aidosti vaihtoehtoa, jossa terveyspalveluiden digiloikka otetaan yksityisen sektorin osaamista ja kyvykkyyttä hyödyntämällä lyhyellä aikavälillä.”

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas)

Lisätietoa:

Kangasalan lausunto sotesta:
https://www.kangasala.fi/ajankohtaista/kangasalan-kaupungin-keskeiset-kannanotot-sote-maakuntauudistukseen/