Blogi

14. joulu, 2021

Vuoden viimeisen valtuuston isoin asia oli kaavamuutos ydinkeskustassa Myllystenpohjantiellä. Näkyvälle paikalle sisääntuloväylän varteen 1970-luvulla rakennettu kaksikerroksinen toimistorakennus revitään ja tilalle tulee huomattavasti suurempi timanttikortteliksi ristitty rakennelma. Valtuusto hyväksyi ties kuinka monennen keskustan kaavamuutoksen ilman äänestystä.

Kangasalan keskustaa on kehitetty vuosikymmeniä. Tosin kenelläkään ei ole ollut tiedossa kehityksen suuntaa, vaan sen on määrittänyt markkinavoima. Niinpä maakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön on vuosikymmenien saatossa noussut toinen toistaan erikoisempia rakennuksia, joista mikään ei sovi yhteen 1700-luvulla rakennetun kirkon sekä harju- ja järvimaiseman kanssa. Räikein on uimahallin viereen noussut ruma tornihotelli.

Tapio Tulenheimo (kok) kiitteli timanttikorttelin kaavoitusta, mutta totesi sen pitkäaikaisen vaikutuksen näkyvän vasta 10-20 vuoden kuluttua. Hän valitti, ettei suunnittelussa ole otettu riittävästi huomioon Business Kangasalaa, ja tulossa on liikaa vuokra-asuntoja. Pitäisi olla enemmän omistusasumista ja liiketiloja.

Jari Markkinen (sd) piti kuusikulmaista timanttikorttelia vetovoimaisena. Maisema-arvoista on neuvoteltu maakuntamuseon kanssa ja kokonaisuus on toimiva.

Vasemmiston puheenvuorossa kysyttiin miten 8900 kerrosneliömetriä on sovitettavissa yhteen keskustan osayleiskaavan kanssa, jonka mukaan keskustan maisematilallinen ja –historiallinen yhteys säilyy, kun kirkkoympäristön rakennustehokkuutta ei lisätä. Kaavamuutos aiheuttaa huomattavan rakennustehokkuuden lisäyksen verrattuna entiseen kaksikerroksiseen toimistorakennukseen.

Soili Uotila-Välimäki (kok) oli tehnyt valtuustoaloitteen taajama-alueiden kiinteistöjen jätehuollon kierrätysjärjestelyistä. Vastauksessa korostettiin asukkaiden omatoimisia kimppa-keräyspisteitä. Elina Salmi (vas) kommentoi, että asukaslähtöisesti muodostettu kimppa siirtää kaupungille kuuluvan työn asukkaiden vastuulle eikä tue kierrättämisen edesauttamista.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

8. marras, 2021

Vain kahdessa ja puolessa tunnissa Kangasalan uusi valtuusto hyväksyi ilman äänestyksiä viimeisen talousarvion, jossa sosiaali- ja terveystoimi on mukana. Vuoden 2022 talousarvion menot ovat 232 miljoonaa euroa. Tuloveroprosentti 21 pysyy ennallaan, kuten myös kiinteistövero.

Vuonna 2023 talousarvion loppusummaksi ennakoitiin 104 miljoonaa, kun sote siirtyy hyvinvointialueille. Merja Hackspik-Tuomisto (kok) piti tärkeänä, että soten muutosvaiheessa verotus ei saa kiristyä, mieluummin leikataan. Kiinteistöveroa korotettiin vuosi sitten rajusti rakentamattomien tonttien osalta. Tiedusteltaessa tuottiko tämä rakennustyömaita, saatiin kuulla muutamien alkaneen Ruutanassa.

Puolueiden ryhmäpuheenvuoroissa hyvästeltiin sosiaali- ja terveystoimi peräti 25 uuden viran voimin. Kangasalaa ei täten voi syyttää kunnallisen soten alibudjetoinnista, mistä julkisen alan ammattiliitot ovat olleet huolissaan. Kaikki puolueet olivat tyytyväisiä talousarvion uusiin virkoihin. Henkilöstömäärän lisäys on peräti 67 vuodesta 2021. Yhtä huolissaan puolueet olivat kaupungin työnantajakuvasta ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Keskusta ja vasemmisto nostivat esiin kaupungin rekrytointiongelmat. Epäiltiin saadaanko kaikkia uusia virkoja täytettyä.

Sariolan koulun yläasteen lakkautussuunnitelma herätti kiivaita vastalauseita. Toisaalta oltiin tyytyväisiä Kuhmalahden uuteen kouluun ja, että Sahalahti-Kangasala kevyen liikenteen väylä viimein valmistuu. Kolmen kilometrin pätkä on puuttunut 13 vuotta.

Vuoden 2022 talousarvioon tehtiin yksi muutos. Jorma Malm (kok) esitti Ruutanan monitoimitalon liikuntasalin laajennusta. Kaikki puolueet tukivat 351400€ lisämäärärahaa.

Peräti seitsemään valtuustoaloitteeseen saatiin vastaukset. Tekojäärataa Kangasalle ei tulle, mutta Sahalahti saa frisbeegolfradan. 1-2 luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta nähdään mahdolliseksi ja koulujen A2-kielivalikoimaa laajennetaan.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

 

16. elo, 2021

Kangasalan uusi valtuusto järjestäytyi maanantaina 16.8. Puheenjohtajaksi valittiin Hanna Laine (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Jussi Haavisto (kok). Kaupunginhallituksesta kokoomus sai peräti kolme paikkaa.

Simo Arra (kesk, 75) avasi kokouksen valtuuston ikäpuheenjohtajana. Avauspuheenvuorossaan hän ihmetteli miten sote-uudistus jättää kunnille vain vähän yli kolmanneksen nykyisistä rahoista, mutta silti pitäisi torjua ilmastonmuutosta.

Puolueet olivat etukäteen sopineet paikkajaosta, mutta Hanna Holma (kesk) arvosteli neuvottelujen kulkua. Paikkoja ei jaettu tasapuolisesti, vaan kokoomukselle tuli yliedustus. Äänestyksiin ei silti tarvinnut mennä.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Hanna Laine ja varapuheenjohtajiksi Mika Ollila (kok) sekä Jari Leino (ps). Yhdeksänjäseniseen kaupunginhallitukseen kokoomus sai kolme paikkaa, perussuomalaiset kaksi ja kristilliset yhden. Näillä kolmella puolueella on valtuustossa enemmistö 28-23. Demareilla on kaksi paikkaa ja vihreillä yksi. Keskustalla ja vasemmistoliitolla ei ole edustusta kaupunginhallituksessa.

Kokoomus ja persut kahmivat runsaasti paikkoja sosiaali- ja terveyslautakunnasta sekä sivistys-, viranomais- ja elinvoimalautakunnasta. Demarit saivat kahden lautakunnan puheenjohtajuuden, kokoomus yhden ja persut yhden. Sote-lautakunta istuu toukokuun 2023 loppuun, jolloin toiminnot siirtyvät maakunnille.

Vasemmistoliitto sai pari merkittävämpää lautakuntapaikkaa sekä paikan Kangasalan vesi-liikelaitoksen johtokunnasta.

Avauskokouksessa jätettiin yksi valtuustoaloite Pitkäjärven luonnonsuojelualueesta. Ilkossa ja Pitkäjärvellä on menossa kaavoitushankkeita, jotka ovat hämmästyttäneet paikallisia asukkaita sekä luonnonsuojelijoita. Pitkäjärvi on lähes 40 metriä syvä kalliorotkojärvi, jonka ainutlaatuiset maisemat ovat Kolin ja Posion Korouoman veroisia. Vihreiden Kristiina Härkösen esittelemän aloitteeseen tuli mukaan myös vasemmistoliiton ja demarien valtuutettuja.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 VALTUUSTOALOITE

 

15. kesä, 2021

Kangasalan vanha valtuusto äänesti nuorisovaltuustosta ja ilmastohätätilasta maanantaina 14.6. Kokouksessa nähtiin iloisia ilmeitä ja myös pettyneitä pudonneita.

Valoputkentien yksityismaan kaavoitus meni Kangasalalle tyypilliseen tapaan läpi. Demarien Timo J. Lehtinen kävi kehaisemassa kaavahanketta.

Nuorisovaltuuston aloiteoikeus herätti kiivaan keskustelun. Mari Orell (vihr), Saana Vahvelainen ja Soili Uotila-Välimäki (kok) halusivat nuorisovaltuustolle suoran aloiteoikeuden, kun kaupunginhallituksen esitys oli, että valtuustolle tuodaan puolivuosittain tiedoksi nuorisovaltuuston tekemät aloitteet. Kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 30-21.

Samaan yhteyteen oli esittelyyn ympätty kohta, jonka mukaan lautakuntien ja muiden toimielinten esittelylistat toimitetaan luottamushenkilöille vähintään neljä päivää ennen kokousta. Vasemmistoliitto teki muutosesityksen, jonka mukaan listat tulee lähettää viisi arkipäivää ennen kokousta. Perustelu oli, että neljä päivää on usein liian vähän etenkin työssä käyville luottamushenkilöille, koska esimerkiksi viranomaislautakunnan listoissa on normaalisti 100-200 sivua. Neljässä päivässä ei ehdi kunnolla tutustua asiakirjoihin. Äänestyksessä vasemmiston esitys yllättäen voitti äänin 25-26.

Vanhan valtuuston viimeinen äänestys koski ilmastohätätilan julistamista. Vihreiden valtuustoaloitteessa esitettiin, että julistus lisäisi kaupunkilaisten tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja vauhdittaisi mittavia ja ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi. Kaupunginhallituksen vastauksessa katsottiin, että hätätilajulistus on syyllistävää ja lamaannuttavaa uhkakuvien maalailua. Stiina Lahikainen (vihr) esitti hätätilan julistamista ja häntä kannatti Tony Lähde (vihr). Äänin 41-9 valtuusto päätti, että Kangasala ei julista ilmastohätätilaa. Puolesta äänesti vihreiden lisäksi Vasemmistoliitto. Se oli Kangasalan vanhan valtuuston viimeinen päätös.

Kangasalan uusi valtuusto kokoontuu elokuussa 2021.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas)

 

25. touko, 2021

Kangasalan viimeisessä valtuustossa ennen kesäkuun kuntavaaleja ihmeteltiin 18,8 miljoonan euron tulosta. Valtion kunnille jakamat korona-avustukset tekevät tuloksesta tilapäisen ja kertaluonteisen.

Huimasta tuloksesta huolimatta valtuutetut olivat huolissaan tulevaisuudesta eikä suuria esityksiä hyvän jakamisesta tehty. Demarien vähäinen esitys kaupungin henkilökunnan kulttuuri- ja liikuntaetuuden korottamisesta 150 eurosta 225 euroon kaatui äänin 35-16.

Toukokuun valtuuston pääasia oli vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksyminen. Valtuustoryhmien puheenvuoroissa ja virkamiesten esittelyissä hämmästeltiin valtavaa tulosta: 18,8 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämää 11 miljoonaa euroa. Tulos ei jää pysyväksi, vaan jo parin vuoden kuluttua mahdollisesti toteutuva sote iskee kuntiin kovaa. Kokonaisveroasteen nousua pidettiin selviönä.

Jari Haaparanta (sd) totesi, että pahin skenaario ei toteutunut. Marinin hallituksen koronatuki on ollut tarpeen eikä pelättyjä irtisanomisia tullutkaan. Pari vuotta menee vielä hyvin, sitten seuraa hämärää.

Mari Orell (vihr) piti plussatulosta yllätyksenä, ja hämmästyttävintä oli verotulojen kasvu. Yhtä hyvää ei ole luvassa jatkossa. Ylijäämästä tulisi sijoittaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta myöhemmin ei tarvitse sammuttaa tulipaloja. Stiina Lahikainen (vihr) sanoi, että henkilöstön saatavuudessa on henkilöstökertomuksen mukaan ongelmia. Sote-lautakunta esitti 16 uutta virkaa, mutta kaupunginhallitus pudotti määrän kahdeksaan. Kaupungin työnantaja-maineeseen tulee kiinnittää huomiota.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että Sanna Marinin hallitus on lainannut Suomelle kahdessa vuodessa lähes 30 mrd euroa ja julkisen talouden alijäämä on noussut 12,9 mrd euroon. Näin Suomi rikkoo EU:n perussopimuksia ja EMU-kriteereitä. Ollaan siirtymässä omalaatuiseen velkatalouteen, jossa sopimuksia ja sääntöjä tietoisesti rikotaan. Siksi tulevan ennakointi on lähes mahdotonta.

Mikä Ollilan (kok) mukaan ylijäämästä huolimatta on elettävä niin, että pärjätään jatkossakin. Talous on pitkäkestoista, mutta nyt ei ole tietoa mihin ollaan menossa. Kokonaisuus on kummallinen. Ongelmia tulee kunnille, jotka nyt pääsivät nipin napin nollatasoon. Taseeseen tullutta rahaa pitää käyttää varautuen tulevaisuuteen. Sote taivuttaa niskoja.

Simo Arra (kesk) piti ylijäämää historiallisen suurena korona-avustuksen takia. Velkataakan kasvu pelottaa. Hankkeiden siirto olisi vapauttanut rahaa esimerkiksi Huutijärven-Sahalahden kevytväylään.

Perussuomalaisten Jussi Jokilampi ja Jari Leino kiittelivät hyvää valmistelua loistavasta tuloksesta. Säästöt onnistuttiin perumaan. Nyt voitaisiin vaikka alentaa veroa ja rakentaa uusi tenniskenttä.

Timo Keskisen (kd) mukaan muuttuvassa ja sekavassa tilanteessa investointivaraukset ovat vastuulliset. Kaupunkilaisille voisi jakaa ”pikku kivaa”, kuten koulunkäyntiohjaajia tai vastaavaa ennaltaehkäisevää.

Tilinpäätös hyväksyttiin ja tili- ja vastuuvapaudet myönnettiin.

Vaalien alla esiteltiin jälleen kasapäin valtuustoaloitteita. Kangasalle halutaan kaasuautojen tankkausasema ja kunnan pitää hankkia kaasuautoja. Kangasalan on laadittava sisäisen ohje rakennusaikaisesta sääsuojauksesta kosteuden estämiseksi. Sahalahden terveysasemalle on saatava lisää laboratoriopalveluja, koska nykyiset ajat eivät riitä. Kangasalan tulee laatia huumeiden vastainen strategia. Icehearts-toiminta tulee aloittaa Kangasalla.

Vihreiden aloite, jota vasemmisto tuki, Kangasalan ja Tampereen rajalle perustettavasta luonnonsuojelualueesta Kaukajärvelle sekä Pitkäjärvelle sai aikaan lähetekeskustelun. Perussuomalaisten Jari Leino ilmoitti vastustavansa hanketta. Luonnonsuojelualueita ei saa perustaa yksityisten maille kuulematta maanomistajia.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa: Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä 2020