Blogi

14. helmi, 2022

Helmikuun valtuuston lyhyt esittelylista kuitattiin Kangasalla puolessatoista tunnissa. Ainoa keskustelu käytiin veneiden vesillelaskupaikoista. Soten uudet lastensuojelun virat hyväksyttiin ilman keskustelua.

Marraskuun 2021 budjettivaltuustossa nähtiin kummia. Sosiaali- ja terveystoimeen perustettiin peräti 25 uutta virkaa. Kangasalan vasemmistossa ihmeteltiin miten yhtäkkiä toteutettiin puolueen vuosien vaatimukset lisäsatsauksista soteen. Helmikuussa tuli vielä lisää: perustettiin kaksi uutta lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa, mitä vasemmisto on vuosikausia vaatinut. Uusia virkoja sosiaali- ja terveystoimeen on tulossa peräti 27.

Jos vasemmisto olisi esittänyt moista lisäystä kolme vuotta sitten, Kangasalan kokoomusjohto olisi antanut murskaavan moukarivastaiskun: ”Täysin epärealistista, rahat eivät riitä.”

Nyt 27 uutta sote-virkaa on mennyt viheltäen läpi. Syynä lienevät sote-uudistus, verotulojen nousu sekä korona-avustukset. Rahaa on tullut korona-aikana Kangasalle enemmän kuin hurjimmissa unelmissa osattiin kuvitella. Kangasala pystyy hyvin maksamaan uudet virat tämän vuoden loppuun asti. Vuonna 2023 soten virat ja palkanmaksu siirtyvät hyvinvointialueelle. Samalla loppunevat kuntien korona-avustukset, jotka on rahoitettu lisäämällä Suomen valtionvelkaa.

Valtuuston hupinumerona oli kaksi kokoomuksen valtuustoaloitetta veneiden vesillelaskupaikoista. Simo Hillo vaati Vesijärven Ruutanan veneenlaskupaikan parantamista, tien leventämistä ja asfaltoimista, koska isot veneet trailereineen eivät mahdu tielle ja rannalle. Tapio Tulenheimo esitti Längelmäveden Mobilian rannan vesillelaskupaikan pysäköintialueen laajentamista. Isot venetrailerit eivät mahdu sinne. Kokoomusryhmä vaatii kuntaa rakentamaan isojen veneiden ja rumien trailereiden säilytyspaikan, jotta niitä ei tarvitse pitää omistajien pihoissa.

Aloitteista syntyi lähetekeskustelu. Ruutanassa asuva Jaana Heinänen (sd) vastusti Hillon aloitetta ja piti Ruutanan julkisen uimarannan parantamista tärkeämpänä kuin muskeliveneiden vesillelaskupaikkaa. Vasemmistosta kysyttiin miksi joku ostaa niin ison veneen, ettei se trailereineen sovi vesillelaskupaikalle? Jos ei kykene huolehtimaan omaisuudestaan eli liian isosta veneestä ja trailerista, ei pidä pyytää kunnan tukiaisia.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

 

17. tammi, 2022

Vuoden 2022 ensimmäinen valtuusto kokoontui 17.1. kuulemaan vastauksia valtuustoaloitteisiin. Kangasala ei tee metsien hoidon toimintamallia. Kesko sai haluamansa kaavamuutoksen, joka mahdollistaa keskustan K-marketin laajentamisen Citymarketiksi.

Saana Vahvelainen (kok) kehui asemakaavan muutosta. Se on keskustan määrätietoista kehittämistä, jolla parannetaan kirkonkylän palveluja ja lisätään päivittäistavarakaupan tarjontaa. K-marketin kaavamuutos hyväksyttiin ilman soraääniä, eikä kukaan huomannut edes kysyä kuinka mones muutos se oli vuonna 2010 hyväksyttyyn keskustan osayleiskaavaan.

Illan äänestys pidettiin vasemmiston ja vihreiden valtuustoaloitteesta metsien hoidon toimintamallista. Aloitteessa esitettiin sen laatimista, kuten ovat tehneet mm. Espoo, Oulu, Joensuu, Lahti ja Tampere. Kangasalan metsäomaisuus on huomattava, yli 2200 hehtaaria. Metsien hoito valtuuston hyväksymän mallin mukaisesti olisi perusteltua, jotta päätöksenteko olisi läpinäkyvää ja yhteisesti hyväksyttyä. Nyt muutama virkamies päättää metsistä. Kunnan vastaus oli, että toimintamalli ei toisi lisäarvoa. Kristiina Härkönen (vihr) kannatti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Jyrkimmän vastustavan puheenvuoron piti Jari Leino (ps), jonka mielestä asiantuntemattomien valtuutettujen ei pidä sekaantua kunnan metsien hoitoon. Jari Markkinen (sd) kannatti Leinoa ja jatkoi, että kunnan metsien hoito on hyvällä tasolla. Lautakunnassa vastausta muokattiin siten, että Kangasalan verkkosivulla on nyt aineistoa kunnan metsistä. Palautusesitys kaatui äänin 45-6. Metsien hoidon toimintamallin puolella oli vasemmiston ja vihreiden valtuutettuja.

Aurinkokeräimet eivät saa vapautusta 250 euron toimenpidemaksusta. Tapio Tulenheimo (kok) ja Hannu Karppila (kesk) paheksuivat ja ihmettelivät Hinku-kunnan vastausta, mutta eivät tehneet muutosesitystä. Sen sijaan Kangasalan kaupunki hakeutuu mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta –toimintamalliin. Poikkihallinnollista Hyvinvoiva Kangasala –ohjausryhmää ei perusteta. Uimahallissa eläkeläisten lipun hintaa ei lasketa, koska silloin myös opiskelijoiden ja työttömien lipun hintaa pitäisi myös laskea, jolloin kustannusvaikutus olisi -35 000 euroa vuodessa.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

Valtuustopuheenvuoro metsien hoidon toimintamallista

 

 

14. joulu, 2021

Vuoden viimeisen valtuuston isoin asia oli kaavamuutos ydinkeskustassa Myllystenpohjantiellä. Näkyvälle paikalle sisääntuloväylän varteen 1970-luvulla rakennettu kaksikerroksinen toimistorakennus revitään ja tilalle tulee huomattavasti suurempi timanttikortteliksi ristitty rakennelma. Valtuusto hyväksyi ties kuinka monennen keskustan kaavamuutoksen ilman äänestystä.

Kangasalan keskustaa on kehitetty vuosikymmeniä. Tosin kenelläkään ei ole ollut tiedossa kehityksen suuntaa, vaan sen on määrittänyt markkinavoima. Niinpä maakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön on vuosikymmenien saatossa noussut toinen toistaan erikoisempia rakennuksia, joista mikään ei sovi yhteen 1700-luvulla rakennetun kirkon sekä harju- ja järvimaiseman kanssa. Räikein on uimahallin viereen noussut ruma tornihotelli.

Tapio Tulenheimo (kok) kiitteli timanttikorttelin kaavoitusta, mutta totesi sen pitkäaikaisen vaikutuksen näkyvän vasta 10-20 vuoden kuluttua. Hän valitti, ettei suunnittelussa ole otettu riittävästi huomioon Business Kangasalaa, ja tulossa on liikaa vuokra-asuntoja. Pitäisi olla enemmän omistusasumista ja liiketiloja.

Jari Markkinen (sd) piti kuusikulmaista timanttikorttelia vetovoimaisena. Maisema-arvoista on neuvoteltu maakuntamuseon kanssa ja kokonaisuus on toimiva.

Vasemmiston puheenvuorossa kysyttiin miten 8900 kerrosneliömetriä on sovitettavissa yhteen keskustan osayleiskaavan kanssa, jonka mukaan keskustan maisematilallinen ja –historiallinen yhteys säilyy, kun kirkkoympäristön rakennustehokkuutta ei lisätä. Kaavamuutos aiheuttaa huomattavan rakennustehokkuuden lisäyksen verrattuna entiseen kaksikerroksiseen toimistorakennukseen.

Soili Uotila-Välimäki (kok) oli tehnyt valtuustoaloitteen taajama-alueiden kiinteistöjen jätehuollon kierrätysjärjestelyistä. Vastauksessa korostettiin asukkaiden omatoimisia kimppa-keräyspisteitä. Elina Salmi (vas) kommentoi, että asukaslähtöisesti muodostettu kimppa siirtää kaupungille kuuluvan työn asukkaiden vastuulle eikä tue kierrättämisen edesauttamista.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

8. marras, 2021

Vain kahdessa ja puolessa tunnissa Kangasalan uusi valtuusto hyväksyi ilman äänestyksiä viimeisen talousarvion, jossa sosiaali- ja terveystoimi on mukana. Vuoden 2022 talousarvion menot ovat 232 miljoonaa euroa. Tuloveroprosentti 21 pysyy ennallaan, kuten myös kiinteistövero.

Vuonna 2023 talousarvion loppusummaksi ennakoitiin 104 miljoonaa, kun sote siirtyy hyvinvointialueille. Merja Hackspik-Tuomisto (kok) piti tärkeänä, että soten muutosvaiheessa verotus ei saa kiristyä, mieluummin leikataan. Kiinteistöveroa korotettiin vuosi sitten rajusti rakentamattomien tonttien osalta. Tiedusteltaessa tuottiko tämä rakennustyömaita, saatiin kuulla muutamien alkaneen Ruutanassa.

Puolueiden ryhmäpuheenvuoroissa hyvästeltiin sosiaali- ja terveystoimi peräti 25 uuden viran voimin. Kangasalaa ei täten voi syyttää kunnallisen soten alibudjetoinnista, mistä julkisen alan ammattiliitot ovat olleet huolissaan. Kaikki puolueet olivat tyytyväisiä talousarvion uusiin virkoihin. Henkilöstömäärän lisäys on peräti 67 vuodesta 2021. Yhtä huolissaan puolueet olivat kaupungin työnantajakuvasta ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Keskusta ja vasemmisto nostivat esiin kaupungin rekrytointiongelmat. Epäiltiin saadaanko kaikkia uusia virkoja täytettyä.

Sariolan koulun yläasteen lakkautussuunnitelma herätti kiivaita vastalauseita. Toisaalta oltiin tyytyväisiä Kuhmalahden uuteen kouluun ja, että Sahalahti-Kangasala kevyen liikenteen väylä viimein valmistuu. Kolmen kilometrin pätkä on puuttunut 13 vuotta.

Vuoden 2022 talousarvioon tehtiin yksi muutos. Jorma Malm (kok) esitti Ruutanan monitoimitalon liikuntasalin laajennusta. Kaikki puolueet tukivat 351400€ lisämäärärahaa.

Peräti seitsemään valtuustoaloitteeseen saatiin vastaukset. Tekojäärataa Kangasalle ei tulle, mutta Sahalahti saa frisbeegolfradan. 1-2 luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta nähdään mahdolliseksi ja koulujen A2-kielivalikoimaa laajennetaan.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

 

16. elo, 2021

Kangasalan uusi valtuusto järjestäytyi maanantaina 16.8. Puheenjohtajaksi valittiin Hanna Laine (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Jussi Haavisto (kok). Kaupunginhallituksesta kokoomus sai peräti kolme paikkaa.

Simo Arra (kesk, 75) avasi kokouksen valtuuston ikäpuheenjohtajana. Avauspuheenvuorossaan hän ihmetteli miten sote-uudistus jättää kunnille vain vähän yli kolmanneksen nykyisistä rahoista, mutta silti pitäisi torjua ilmastonmuutosta.

Puolueet olivat etukäteen sopineet paikkajaosta, mutta Hanna Holma (kesk) arvosteli neuvottelujen kulkua. Paikkoja ei jaettu tasapuolisesti, vaan kokoomukselle tuli yliedustus. Äänestyksiin ei silti tarvinnut mennä.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Hanna Laine ja varapuheenjohtajiksi Mika Ollila (kok) sekä Jari Leino (ps). Yhdeksänjäseniseen kaupunginhallitukseen kokoomus sai kolme paikkaa, perussuomalaiset kaksi ja kristilliset yhden. Näillä kolmella puolueella on valtuustossa enemmistö 28-23. Demareilla on kaksi paikkaa ja vihreillä yksi. Keskustalla ja vasemmistoliitolla ei ole edustusta kaupunginhallituksessa.

Kokoomus ja persut kahmivat runsaasti paikkoja sosiaali- ja terveyslautakunnasta sekä sivistys-, viranomais- ja elinvoimalautakunnasta. Demarit saivat kahden lautakunnan puheenjohtajuuden, kokoomus yhden ja persut yhden. Sote-lautakunta istuu toukokuun 2023 loppuun, jolloin toiminnot siirtyvät maakunnille.

Vasemmistoliitto sai pari merkittävämpää lautakuntapaikkaa sekä paikan Kangasalan vesi-liikelaitoksen johtokunnasta.

Avauskokouksessa jätettiin yksi valtuustoaloite Pitkäjärven luonnonsuojelualueesta. Ilkossa ja Pitkäjärvellä on menossa kaavoitushankkeita, jotka ovat hämmästyttäneet paikallisia asukkaita sekä luonnonsuojelijoita. Pitkäjärvi on lähes 40 metriä syvä kalliorotkojärvi, jonka ainutlaatuiset maisemat ovat Kolin ja Posion Korouoman veroisia. Vihreiden Kristiina Härkösen esittelemän aloitteeseen tuli mukaan myös vasemmistoliiton ja demarien valtuutettuja.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 VALTUUSTOALOITE