16. helmi, 2021

Maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin

Kangasalan helmikuun 2021 valtuuston pääasia oli maapoliittinen ohjelma. Kiivaan väittelyn lisäksi vaadittiin neuvottelutauko asiakirjan hyväksymiseksi. Kuntavaalien lähestyminen näkyi puolueiden aloitetulvana.

Koronapandemian paheneminen on näkynyt pitkin talvea valtuutettujen runsaana etäosallistumisena. Helmikuun kokoukseen osallistui Kangasala-talon isossa salissa alle 20 valtuutettua. Enemmistö oli läsnä tietokoneen ja Teams-ohjelman avulla.

Kangasalan maaseutuohjelmasta eniten ääntä piti keskusta. Simo Arra piti ohjelmaa hyvänä, tosin yleispiirteisenä ja toteavana. Kyläkoulut ja palvelut on ajettu alas maaseudulla. Arra esitti asiakirjan palauttamista uuteen valmisteluun. Jari Leino (ps) katsoi, että ohjelman tarkoitus ja päämäärä ovat epäselviä ja kannatti Arraa. Äänin 41-10 käsittelyä jatkettiin ja asiakirja hyväksyttiin.

Kangasalan edellinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta 2010. Sen uusiminen on ollut aiheellista lähestyvän soten takia. Kuntien talous heikkenee tuntuvasti, jos 60% rahoista siirretään ns. hyvinvointialueille. Maapoliittisten ohjelmien avulla kunnat pyrkivät varmistamaan tulonlähteitään soten jälkeen. Kangasalan uudessa ohjelmassa on tavoite, että tontteja ensisijaisesti vuokrataan ja 30% voidaan myydä. Tämä takaa kaupungille vakaan ja pysyvän tulovirran, jonka tuotto kasvaa kumulatiivisesti. Talousjohtaja Seppo Saarisen mukaan tuotto olisi 20 vuodessa tuloveroprosentin verran. Kertaluonteiset myyntitulot tuottaisivat vähemmän, ja 50 vuodessa tappio olisi 60 miljoonaa euroa eli tuplasti kunnan nykyisen sijoitusomaisuuden verran.

Mauri Jussila (kok) ja Jari Leino (ps) halusivat tontteja myytäväksi eivätkä hyväksyneet 30% rajaa. Väittely äityi niin kiivaaksi, että vaadittiin neuvottelutauko. Sen aikana ryhmät sopivat, että 30% tonteista on ostettavissa heti tai 3 vuoden kuluessa. Jari Haaparanta (sd) totesi, että vuokraaminen helpottaa ensirakentajia ja tasaiset vuokratuotot on tarpeen tulevaisuuden kunnille. Vasemmistoliiton ryhmässä kannatettiin samoin vuokraamisen ensisijaisuutta, koska se mahdollistaa työläistaustaisille mahdollisuuden rakentamiseen pienemmällä alkupääomalla.

Kangasalan sijoitusomaisuuden tuotosta päätettiin tulouttaa 7,9 miljoonaa euroa ”olennaisiin investointihankkeisiin”. Sijoitusomaisuus on peräisin Hämeen Sähkö Oy:n osakkeiden myynnistä vuonna 1997 ruotsalaiselle Vattenfallille. Kangasala sai tuolloin osakkeista 12,4 miljoonaa. Osakesalkun arvo on nyt 32 miljoonaa. Tuloutuksen jälkeen sijoituspääoman vähimmäispääoma on 25 miljoonaa. Valtuutetut innostuivat tuloutuksesta niin, että sijoitusomaisuus nähtiin uutena Eldoradona. ”Hienoa, kun saadaan tulouttaa”, sanoi Raimo Kouhia (sd). Vasemmiston Jorma Mäntylä muistutti, että Kangasalan tuloutus on pikkurahaa verrattuna ruotsalainen Vattenfallin tasaiseen tulovirtaan. Se on 20 vuoden aikana imuroinut moninkertaisesti sijoituksensa takaisin kangasalalaisten sähkölaskuissa. Taloussanomien mukaan Vattenfallin Suomen yksikön tulos 2019 oli 6 miljoonaa euroa, mikä tekee 20 vuodessa 120 miljoonaa.

Hämeen Sähkön myynti ruotsalaisille on varoittava esimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisen seurauksista.

Vaalit lähestyvät ja puolueet tehtailevat valtuustoaloitteita. Viime kolmen kuukauden aikana niitä on jätetty 14. Helmivaltuustossa vihreät esittivät mielenterveyden ensiapukoulutusta, kristilliset vaativat Finnentien pysäköintialueen laajennusta, demarit esittivät osallistavaa politiikkakäytäntöä liikuntapaikkojen rakentamisessa, kepu esitti sähköistä kokouspöytäkirjojen allekirjoituskäytäntöä ja perussuomalaiset halusivat eläkeläisten uimahallilipun hinnaksi korkeintaan neljä euroa.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

LISÄTIETOA

Vattenfallilla tilipäivä Suomessa. Hämeen Sanomat 14.6.2018.