11. maalis, 2019

Aloitteellinen maalisvaltuusto

Eduskuntavaalien läheisyys räiskyi maaliskuun 2019 valtuustossa. Puolueet olivat tehtailleet peräti seitsemän valtuustoaloitetta hyvien asioitten puolesta. Kangasalan ja Sahalahden sekä Kuhmalahden kuntaliitossopimuksia katsottiin täpärässä äänestyksessä asiallisesti noudatetun.

Valtuustoa edelsi kyselytunti, jossa vastattiin kansanedustajaehdokas Jussi Haaviston (kok.) kysymykseen yritystonttien saatavuudesta Kangasalla. Kaupunginhallituksen vastauksessa todettiin, että kunnalla on tarjolla 83 rakentamatonta yritystonttia, joita voidaan tarvittaessa vielä jakaa pienemmäksi yritysten tarpeiden mukaan. Lisää on tulossa Lamminrahkaan sekä Tarastenjärvelle.

Valtuuston kokouksen pääasia oli kaupunginhallituksen vastaus kepun valtuustoaloitteeseen, jossa vaadittiin selvitystä Sahalahden ja Kuhmalahden kuntaliitossopimusten pitämisestä. Kuntaliitokset toteutettiin 2005 ja 2011. Ne kuumentavat tunteita edelleen. Kaupunginhallitus katsoi vastauksessaan, että sopimukset on pidetty ja asia on loppuun käsitelty. Simo Arra (kesk.) piti pitkän julistuspuheen, ettei sopimuksia ole pidetty. Itsenäisen Sahalahden aikana investoinnit olivat noin miljoona euroa vuodessa, mikä 12 vuoden aikana olisi ollut 6 miljoonaa enemmän kuin yhdistyneen kunnan aikana on toteutunut Sahalahdella. Heikki Mäkelä (kesk.) muistutti, että kuntaliitoksen ansiosta Kangasala sai Kuhmalahdelta 450 hehtaaria arvokasta metsäomaisuutta, mutta Kuhmalahti on ollut yhdistyneen kunnan leikkauskohde. Hän kannatti Arran esitystä asian palauttamisesta uuteen kaupunginhallituksen käsittelyyn epätyydyttävän vastauksen takia.

Kaupunginhallitus sai synninpäästön täpärästi äänin 27-23, yksi tyhjä. Kangasalan sinipuna-akselin rivit repeilivät äänestyksessä. Asian käsittelyä jatkettiin. Kepun valtuutetut lisäsivät tykitystä ja pitivät Kangasalaa epäluotettavana sopimuskumppanina. Vasemmistoliiton puheenvuorossa todettiin Kangasalan olevan jakautumassa lännen hyvinvoivaan nauhataajamaan ja Tampereen raja-alueeseen sekä toisaalta laajaan itäosaan, joka jää kehityksessä laitapuolen asemaan samaan tapaan kuin Itä- ja Pohjois-Suomea tyhjennetään valtakunnan mitassa.

Voihan eduskuntavaalit! Eipä liene Kangasalan valtuustossa nähty vastaavaa aloitesumaa kuin nyt. Puolueet olivat tehtailleet peräti seitsemän valtuustoaloitetta kaikkien mahdollisten hyvien asioitten puolesta. Kokoomus oli huolestunut köyhyydestä(!). Saana Vahvelaisen aloitteessa esitettiin kouluopetukseen Kangasalla lisättävän köyhyyden ymmärtämistä. Wellu Mäkinen (ps.) esitti kouluvalokuvausten kilpailuttamista hintojen laskemiseksi. Jari Markkinen (sd.) esitti vessapassia suolisto- ja virtsatiesairaille. Timo Keskinen (kd.) esitti perusopetuksen tuntimäärää lisättäväksi yhdellä tunnilla viikossa. Jari Hagqvist (kd.) halusi lisäresursseja vanhusten kotihoitoon. Hannu Karppila (kesk.) ehdotti Kirkkoharjun koulun purkamista ja uuden rakentamista tilalle keskustaan. Anne-Mari Thomassen (sd.) halusi Kangasalan käyttävän yhteiskunnallisia yrityksiä, jos ja kun se ulkoistaa palvelutuotantoaan.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen tilannekatsauksessa saatiin kuulla verokertymän olevan yli kolme miljoonaa odotettua pienempi. Mitä tästä seuraa, selviää lähikuukausien luvuista samalla, kun alkaa vuoden 2020 talousarvion valmistelu.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Vasemmistonäkemys kuntaliitoksista