31. touko, 2017

Valtuustokauden päätös

Kangasalan vanhan valtuuston viimeinen kokous 29.5. viitoitti tietä uudelle valtuustolle. Talouden huomattavia ylijäämiä ei käytetä leikattujen ja supistettujen palvelukeskusten toimintaan. Demokratian alasajoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien heikentämistä jatketaan.

Puolille öille venyneen maratonkokouksen isoin asia oli vuoden 2016 tilinpäätös. Se osoitti 8,8 miljoonan euron ylijäämää. Kokosin koko valtuustokauden 2013-16 tilinpäätökset (miljoonia euroja):

2013

6,4

2014

-1,7

2015

5,7

2016

8,8

Yhteensä

+19,2

Lähde: Tilinpäätökset 2013-2016.

Kuluneella valtuustokaudella kunta on siis tehnyt tulosta huimaavat lähes 20 miljoonaa euroa. Mihin rahat ovat menneet? Ainakin on lyhennetty velkaa. Se on nyt 1986 e/asukas, ja siis reilusti alle Suomen kuntien keskiarvon (2835 e/as). Kun korot ovat historiallisen alhaalla, nollaa tai jopa negatiivisia, olisi mielekästä hyödyntää investoinneissa halpaa rahaa. Näin ei ole tehty, vaan valtuustokautta ovat leimanneet säästöt ja leikkaukset. Palvelukeskukset ovat laskeneet vuosittain paljonko menoja on leikattu, mitä toimintoja, kouluja, terveysasemia ja kirjastoja on lopetettu tai ulkoistettu, ja miten pienemmällä työntekijäjoukolla työtä tehdään. Kangasalan tilastokirja kertoo, että vuonna 2012 kunnalla oli 2318 työntekijää. Vuonna 2016 heitä oli 1915, vähennystä 403.

Olisi järkevää, että reilua ylijäämää käytettäisiin leikattujen palvelukeskusten resurssien palauttamiseen ja palvelumaksujen alentamiseen. Vaan ei. Kunnanhallitus esitti yksimielisesti, että ylijäämästä 6,8 miljoonaa käytetään investointivaraukseen, Lamminrahkan eritasoliittymään ja pääkatuun. Demarien Anja Aarnio totesi ryhmäpuheenvuorossa, että rahat tulee käyttää nimenomaan investointiin eikä muuhun. Vasemmistoliiton ryhmä esitti, että investointivarauksesta vähennettäisiin miljoona käytettäväksi muihin tarkoituksiin. Esitys kaatui äänin 47-3, yksi tyhjä. Niukkaslinja palvelukeskuksissa siis jatkuu, ellei uusi valtuusto ryhdistäydy ja kuule kuntalaismielipidettä.

Tilinpäätöksen sivulla 103 kerrotaan, että kunta on tehnyt johdannaissopimuksen eli koronvaihtosopimuksen vuoden 2017 loppuun. Nämä johdannaiset ovat aiheuttaneet miljoonatappioita muun muassa Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Tampereen kaupungeille. Kysyin siksi kuka on tehnyt ja kenen valtuuttamana Kangasalan sopimuksen, kun vielä elokuussa 2016 vakuutettiin, ettei sellaista ole. Talousjohtaja Seppo Saarinen vahvisti epämääräisesti sopimuksen voimassaolon vuoden 2017 loppuun, mutta ei kertonut tarkemmin. Tähän palataan vielä. Kuntien ei kuulu olla mukana johdannaisten kaltaisessa riskibisneksessä.

Tilinpäätös hyväksyttiin ja tilivelvolliset saivat tili- ja vastuuvapauden.

Kunnan strateginen yleiskaava vuoteen 2040 on valmisteltu nopeassa ajassa, mutta siitä huolimatta kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen vetämässä prosessissa onnistuttiin kohtuullisesti kuulemaan eri tahoja. Strateginen yleiskaava hyväksyttiin yksimielisesti. Kriittisiä puheenvuoroja kuultiin silti, ja ikävintä on kunnan kahtiajaon vahvistuminen kaavan avulla. Resurssit ja palvelut keskitetään länsiosan nauhataajamaan, kun eteläosat sekä entiset Sahalahti ja Kuhmalahti jäävät toispuolen asemaan.

Valtuuston työjärjestyksen ja hallintosäännön muutokset kirvoittivat keskustelua ja äänestyksen. Kokouksen alussa oli jo esitelty Saara Asikaisen tutkimus valtuustokauden työnarvioinnista, jonka mukaan ongelmakohtia ovat kiire sekä heikko kansalaiskuuleminen. Uusi hallintosääntö ja valtuuston työjärjestys vähentävät valtuuston valtaa ja lisäävät kiirettä. Valtaa siirrettiin yhä lisää virkamiehille, kuten terveyskeskuksen johtavan ylilääkärin valinta, sekä valmistautumisaika lyhenee viikosta viiteen päivään. Vasemmistoliiton ryhmä teki muutosesityksen, että esittelylistojen on oltava valtuutetuilla seitsemän päivää ennen kokousta, jolloin jää kaksi viikonloppua tutustua aineistoon. Luettavaa tätäkin valtuustoa varten oli yli 300 sivua. Esitys kaatui äänin 41-8, yksi tyhjä. Valtuutetut saavat siis listat tästä lähtien 5 päivää ennen kokousta. Jään uteliaana odottamaan mitä seuraava työnarviointi kertoo kiireestä.

Seuraavana oli kolme yhteistoimintasopimusta joukkoliikenteestä, koulutuksesta ja jätehuollosta. Kaikissa enemmistö on Tampereella ja kehyskunnat ovat vähemmistönä. Hannu Karppila (kesk.) esitti noin klo 22.30 jätehuollon yhteistoimintasopimuksen pöydällepanoa, mutta kukaan ei jaksanut enää kannattaa. Olisi pitänyt. Jätelietteestä 95% tulee kehyskunnista, mutta jätehuoltolautakunnassa on tamperelainen enemmistö 7-5. Vähemmistö päättää siis enemmistön asioista, erityisesti hinnoista.

Kokousfarssin mahalaskuosuus seurasi hyvinvointikertomuksessa ja tykkilumen käyttöä koskevassa valtuustoaloitteessa. Mika Ollila (kok.) oli lukenut hyvinvointikertomusta ja löytänyt sieltä kasapäin virheitä ja lapsuksia, sekä viehättävän kielihelmen:

”Liikuntaneuvonnan polkua on kehitetty kuntaan, mutta toistaiseksi sen aloittamiseen eivät ole resurssit riittäneet” (s. 46).

Tuomo Jussila (kok.) oli perehtynyt kunnan vastaukseen tykkilumialoitteeseen. Kustannukset oli laskettu väärin, ja luvuissa oli pilkun paikka väärin. Laskelmassa oli kaikkiaan kymmenien tuhansien eurojen virhe. Jussila ihmetteli miksi kukaan ei huomannut sitä. Tykkilumi on siis oleellisesti halvempaa kuin laskelmassa esitettiin, ja Pekka Lahti (sd.) vaatikin hankkeen viemistä eteenpäin.

Valtuuston vastaus oli siis valmistautumisajan lyhentäminen viikosta viiteen päivään. Pilkkuvirheiden lisäksi jatkossa myös nollien määrät voivat olla väärin, lapsuksia ja huonoa kieltä riittää, eikä kiireessä kukaan huomaa mitään. Mutta päätösten teko on tehokasta, nopeaa ja sujuvaa.

Kolme valtuustoaloitetta esiteltiin vielä klo 23 aikaan. Tapio Tulenheimo (kok.) esitti Kirkkoharjun näkötornin korottamista yhdellä kerroksella maisemanäkyvyyden parantamiseksi. Wellu Mäkinen (ps.) esitti, että ruotsin kielen pakollisuus poistettaisiin kaikilla asteilla Kangasalan kouluissa. Hanna Holma (kesk.) oli seurannut televisiosta Turun seudun Littoistenjärven kemiallista puhdistusta polyalumiinikloridin avulla. Ainetta suihkutettiin järveen 200 tonnia ja nyt Kangasalaa vaaditaan selvittämään olisiko sama mahdollista Kirkkojärvessä. Syksyllä saanemme kuulla aletaanko Kirkkojärveen kipata polyalumiinikloridia.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

http://www.vas-kangasala.fi/426949865

http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218691-belsebubin-keksinto-kaupunkien-johdannaiset