11. huhti, 2017

Huhtikuun valtuusto pohti konserniohjausta

Kovin oli lyhyt huhtikuun 10. päivän valtuuston esittelylista. Runsaan puolen tunnin kokouksen ainoa puhuttanut asia oli kunnan konserniohje.

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimus hyväksyttiin keskustelutta. Suurin muutos entiseen on tilaaja-tuottaja –mallista luopuminen. Muutoin sopimuksen perustarkoitus säilyy ennallaan.

Muutaman kysymyksen kirvoitti miljoonan euron siirto Pitkäjärven koulun hankkeelta Vatialan koululle. Huonoon kuntoon päässyttä Vatialan koulua ei kannata remontoida, vaan sen tilalle rakennetaan kokonaan uusi EHA-tiloja lukuun ottamatta. Kokonaiskustannusarvio on kymmenen miljoonan euron luokkaa, ja nyt Pitkäjärven koulun laajennuksesta siirretty raha on alkua.

Kangasalan kunnan konserniohjetta vuodelta 1998 on pitkään uudistettu. Sitä varten perustettiin työryhmä, jonka laatima ohjeistus oli nyt hyväksyttävänä. Asiakirja on pitkälti Kuntaliiton ohjeistuksen mukainen ja pitkälle lakiperusteinen. Vasemmistoliiton ryhmä esitti, että asiakirjassa pitäisi selvemmin tuoda esiin yhteiskunta- ja ympäristövastuu sekä riskienhallintaan sisällyttää erityinen varovaisuus kunnan sijoitusomaisuuden käytössä. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulisi noudattaa voimassa olevia työehtosopimuksia sekä suosia hankinnoissa ympäristövastuullista tuotantoa. Äänin 46-5 (vas+vihr) valtuusto päätti, ettei näitä asioita kirjata konserniohjeeseen. Harri Syrjäläinen (kok.) katsoi, että riittää kun konserniohjeessa sitoudutaan voimassaolevien lakien noudattamiseen. Taustalla on ajatus, että yritystoiminnan tulee olla mahdollisimman vapaata ja sääntelemätöntä.

Näin toimittiin muun muassa Lahdessa. Kaupunki lähti mukaan johdannaiskauppoihin ja on kärsinyt yli 20 miljoonan euron tappiot. Lahdesta tuli kerralla Suomen velkaantunein kunta, yli 6000 euroa asukasta kohti. Toiminta oli laillista. Valitettavasti laillisesti voi tehdä myös tyhmyyksiä. Tiukempi konserniohjaus ja riskien välttäminen olisi voinut pelastaa Lahden ja pari muutakin kaupunkia suurtappioilta.

Kangasalan kunnalla on Hämeen Sähkön myynnin seurauksena kymmenien miljoonien sijoitusomaisuus, jota hallinnoi sijoituspalveluyritys Alfred Berg. Käytännössä se tarkoittaa, että valtuutetut saavat kerran vuodessa raportin mitä sijoitusomaisuudelle on tehty. Olisi kunnan veronmaksajien edun mukaista, että sijoitusomaisuuden käyttöä säänneltäisiin tiukemmin eettisin periaattein.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218691-belsebubin-keksinto-kaupunkien-johdannaiset