17. huhti, 2016

Maaliskuun 2016 valtuusto

Kangasalan Vasemmistoliiton verkkosivulla julkaistaan kerran kuukaudessa valtuustopakina. Sen toimittaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Mäntylä. Valtuustouutisia on viime marraskuusta alkaen luettavissa sähköpostin lisäksi tästä blogista.

           ■ ■ ■

Maaliskuun 2016 valtuuston esittelylistalla 14.3. oli kaksi isoa asiaa: työterveyshuollon yksityistäminen ja osallistuminen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin. Terveydenhuollon yksityistäminen lähti voimallisesti liikkeelle kokoomuksen ja Pihlajalinna-konsernin aloittein.

Jo viikkoja ennen kokousta valtuutetut saivat sähköposteja, joissa mainostettiin Pihlajalinna-konsernin halukkuutta ottaa haltuun kunnan terveydenhuolto. Viestien lähettäjä oli kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Harri Syrjäläinen. Hän kutsui valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Pihlajalinnan mainostilaisuuteen kuntoutumiskeskus Apilaan. Yhtiön toimitusjohtaja Mikko Wiren kävi jo helmikuussa propagoimassa kunnanhallitukselle konsernin haluja järjestää terveydenhuollon ja soten palveluita.

Valtuuston kokouksesta sentään oli poissa lääkärivaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Teija Kulmala, joka on Pihlajalinna-konsernin palveluksessa. Jääviysongelma olisikin ollut ilmeinen.

Esittelijä Marika Lanne esitti, että kunnan työterveyshuollon palvelut kokonaisuudessaan yhtiöitetään ja yksityistetään. Kyse on isosta potista. Kangasalan työterveyshuollolla on 384 asiakasta, joista suurin on 1900 työntekijän Kangasalan kunta. Käytin aiheesta puheenvuoron, joka on blogissani:

http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//128

Vasemmistoliiton ryhmän puolesta esitin, että työterveyshuoltopalveluja ei yhtiöitetä, vaan ne jatkuvat kunnan omana toimintana.

Esitystä kannatti Seppo Tallin lisäksi vihreiden Tony Lähde. Odotusten mukaisesti yksityistämistä kannattivat kokoomuksen Miia Kinnari ja Harri Syrjäläinen. Hannu Karppila (kesk.) oli unohtanut, että vasemmiston ja keskustan voimin säädetty kansanterveyslaki on peruskoulu-uudistuksen ohella suurimpia demokraattisia uudistuksia mitä Suomessa on tehty sotien jälkeen. Nyt kepu on pilkkomassa ja yksityistämässä omaa aikaansaannostaan. Hämmästyttävin oli demarien Hanna Laineen puheenvuoro. Kunnanhallituksen jäsen ja lähihoitaja kannatti työterveyshuollon yksityistämistä ”koska ei pidä aina sanoa automaattisesti ei” – ”kaiken vastustaminen ei kannata”. Vastasin Laineelle, että demarit ovat ennen olleet julkisen terveydenhuollon puolella, mutta nytpä nähdään sellainen ihme, että Kangasalan demarit ovat yksityistämässä terveydenhuoltoa.

Valtuusto päätti yhtiöittää ja yksityistää työterveyshuollon palvelut kokonaisuudessaan äänin 46-4. Yksi demari äänesti tyhjää.

Toinen iso asia 14.3. valtuustossa oli Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin osallistuminen. Esitin sen johdosta neljä kysymystä, joista ensimmäinen koski kustannusarviota. Valtuutetuille jaetussa esittelyssä kokonaiskustannuksiksi ilmoitettiin 286 mE ja Kangasalan 8% osuudeksi ilmoitettiin 21,8 mE. Joulukuisen valtuustoseminaarin aineistossa tj Timo Heinonen ilmoitti kustannusarvioksi 309 mE, ja tästä Kangasalan osuus olisi jo noin 25 mE. Mistä johtuu yli kolmen miljoonan euron ero?

Toinen kysymykseni koski osakeyhtiömuotoa. Jätevesipuhdistamo on luonnollinen monopoli, ja sellaisen hallintaan osakeyhtiömuoto ei sovi. Osakeyhtiö on tarkoitettu markkinakilpailun oloihin, mutta ei monopoliin, jossa tuotteen hinta määräytyy poliittisin perustein. Omistajalla on tosiasiallinen verotusoikeus luonnollisen monopolin oloissa. Siksi tällaisen laitoksen hallinnossa on oltava poliittinen demokratia. Nyt tarjottavassa osakeyhtiössä yhdellä omistajalla eli Tampereella on 71% omistusosuus. Sillä on silloin täydellinen määräysvalta, ja muut kunnat ovat maksavia kuunteluoppilaita. Onko tutkittu muita hallintomalleja, esimerkiksi kuntayhtymää tai osuuskuntaa? Nyt olemme luomassa Tampereen kaupungin omistamaa rahastusautomaattia.

Kolmas kysymykseni koski osakassopimusta, jota valtuutetuille ei ole jaettu. Se on kuin sijoittaisi 22 miljoonaa euroa tietämättä ehtoja. Ensin pitää nähdä osakassopimus, ja sitten päättää liittymisestä osakeantiin. Miksi osakassopimusta ei ole jaettu valtuutetuille?

Neljäs kysymys koski oman puhdistamon kustannuksia. Kangasala on vuodesta 1980 johtanut jätevetensä Tampereelle, ja vastaavasti Tampere on saanut ottaa ilmaiseksi talousvettä Roineesta Liuksialan vedenottamosta. Tampere ei ota Kangasalan jätevesiä Viinikkan puhdistamolle ilmaiseksi, eikä myöskään Sulkavuoreen. Vuosien 2016-18 taloussuunnitelmassa on varattu 1,5 miljoonaa euroa Tampereelle maksettavia jätevesikorvauksia varten. Voi varovasti laskea, että 35 vuoden aikana olemme maksaneet Tampereelle noin 25-30 miljoonaa euroa jätevesistämme, ja nyt päälle on tulossa 22 miljoonan uusinvestointi sekä Sulkavuoren laitoksen käyttökulut. Eikö tällä hinnalla jo saisi komean puhdistamon Kangasalle? Hinta olisi suunnilleen sama kuin osallistuminen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamoon, mutta rahat jäisivät omaan kuntaan ja laitos olisi kunnan omistuksessa ja määräysvallassa. Miksi kunnanhallitus ei ole teettänyt laskelmaa oman puhdistamon kustannuksista?

Kunnanjohtaja Auvinen vastasi, että kustannustaso on laskenut ja siksi Kangasalan osuus on pienentynyt. Osakeyhtiömuotoon on päädytty, eikä muita ole vakavasti harkittu. Osakassopimus tulee joskus loppukeväällä valtuutetuille, eikä ole mielekästä rakentaa omaa puhdistamoa. Iso keskitetty laitos on parempi.

Keskuspuhdistamosta ei syntynyt enempää keskustelua, ja osallistuminen sadan vuoden suurhankkeeseen meni läpi sellaisenaan.

Lopuksi sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski sekä kunnanjohtaja Auvinen esittelivät viime aikojen kuulumisia. Palvelusetelin piirissä on Kangasalla nykyään 110 lasta, ja kunnassa on kaksi yksityistä päiväkotia. Toinen on Touhulan liikuntapäiväkoti Ilkossa ja uusin on Mäntyveräjässä avattu luontokasvatus- ja seikkailuliikuntaprofiloitunut päiväkoti Vekaramäki.

Pakolaisten vastaanottokeskuksia on Kangasalla nyt kaksi. Kaivannon lisäksi Herttualassa on avattu alaikäisten turvapaikanhakijoiden 44-paikkainen ryhmäkoti. Peruskoulun yläasteikäisille järjestetään valmistavaa ja esiopetusta erillisrahoituksen turvin. Jos nuoret saavat turvapaikan, heistä tulee kunnan koululaitoksen oppilaita. Maahanmuuttoa käsittelevä kotoutusohjelma tulee valtuuston käsittelyyn toukokuussa.

Terveisin,

Jorma Mäntylä
valtuutettu (vas.)