Blogi

21. syys, 2022

Ensi kevään eduskuntavaalit alkavat näkyä ja kuulua kunnissa. Kangasalan syyskuun valtuustossa puolueet näyttäytyivät hyväntekijöinä. Sahalahden terveysaseman palveluista äänestettiin.

Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia innosti Raimo Kouhiaa (sd) kehumaan miten hyvä ja osallistava asiakirja on tehty. Lähijunaliikennettä kehitetään ja Ruutanaan tulee pian seisake sekä Vatialaan vuonna 2050. Datakeskukselle ja akkutehtaalle kaavoitetaan tontit Saarenmaalle. Stiina Lahikainen (vihr) kehui miten hyvin ekologia on otettu huomioon seutustrategiassa.

Kangasalan kaupunkikonsernin talouden ja toiminnan puolivuotisseuranta sai Mauri Jussilan (kok) kyselemään miksi uimahallin lippuhinnat ovat niin korkeita. Aikuisten kertalippu on nykyään 8,60e. Virkamiesvastaus oli, että Kangasala on uimahallien keskivertohinnoissa ja kunnan subventio on riittävä.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen valtuustoryhmät olivat tehneet valtuustoaloitteen Sahalahden terveysaseman laboratorioaikojen lisäämisestä yhdestä kahteen päivään viikossa. Kaupunginhallituksen vastaus oli, että laboratorioaikoja ei lisätä, vaan henkilöstöpulan takia pyritään turvaamaan keskusterveysaseman Fimlabin palvelut. Seurasi perussuomalaisten ja kokoomuksen tunnin yhteenotto. Persut syyttivät kokoomuslaisia sahalahtelaisten pettämisestä, kun he kaupunginhallituksessa asettuivat allekirjoittamaansa aloitetta vastaan. Anna-Maria Muhonen (kok) vastasi, että päätöksenteon tulee perustua tietoon ja olla tasapuolista. Uusille ajoille ei ole lääketieteellisiä perusteluja. Käyttöaste olisi alhainen ja muut ajat on saatava Sahalahdella tehokkaampaan käyttöön. Henkilöstöpula on suuri ja lisäaika olisi muualta pois. Sahalahden ja Kuhmalahden alueella asuu 3000 ihmistä, keskusterveysaseman alueella 30 000. Persujen muutosesitys kaatui äänestyksessä 31-19.

Demarit olivat tehneet valtuustoaloitteen, että vanhusten tehostettu palveluasuminen tuotetaan pääsiassa kaupungin omana tuotantona niin että hoivapaikoista yli puolet on kaupungin tuottamia. Yksityisesti tuotettua tehostettua asumispalvelua käytetään täydentävänä palveluna. Kaupunginhallituksen vastaus oli tyly: aloitteen mukaiseen tilanteeseen, jossa vähintään puolet ikäihmisten tehostetun palveluasumisen tarpeesta tuotettaisiin omana tuotantona, ei ole enää mahdollista päästä. Perusteluksi sote-johtaja Marika Lanne ilmoitti resurssipulan ja soten siirtymiseen hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Isto Kaarne (sd) totesi tilanteen, mutta jatkoi, että enemmistö vanhuspalveluista pitäisi olla julkista.

Vihreät ja vasemmistoliitto olivat tehneet valtuustoaloitteen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Pitkäjärven etelä-, itä- ja pohjoisosien alueille niin, että se kattaa järven rannat lähialueineen. Teknisen keskuksen myönteisen vastauksen mukaan Kangasala laajentaa Kaukajärven ja Pitkäjärven etelärannoille perustettavan luonnonsuojelualueen perustamiseksi tehtävän selvityksen myös Pitkäjärven pohjois- ja itäosiin. Kristiina Härkönen (vihr) kiitti hyvästä vastauksesta ja myönteisestä suhtautumisesta suojeluun. Samalla hän toivoi, että alueen yksityisten maanomistajien edut turvataan luonnonsuojelualuetta muodostettaessa.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

14. kesä, 2022

Ylijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2021 sekä Saarenman kaavoitus puhuttivat pitkään Kangasalan uutta valtuustoa kesäkuun kokouksessa. Tampereen Ruskoon rajoittuva kaava nro 36 meni läpi eriävän mielipiteen kera. Vihreiden ja vasemmiston valtuustoaloite Kaukajärven-Pitkäjärven luonnonsuojelualueesta sai kaupungin myönteisen vastauksen.

Kangasalan vuoden 2021 tilinpäätöksen taseen loppusumma on 267 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 21. Tilikauden ylijäämä on 5,96 miljoonaa. Investointeja tehtiin 25 miljoonalla lähinnä Lamminrahkan lähiön rakentamiseen. Silti pitkäaikaisia lainoja ei otettu lainkaan 2021, vaan lainakanta väheni 14 miljoonaa ollen nyt 64 miljoonaa. Kangasalan asukasta kohti laskettu velka on nyt 1805 euroa, kun se oli 2262 euroa vuonna 2020. Se on 1200 euroa vähemmän kuin kunnissa keskimäärin. Kuntakonsernitaseen loppusumma on 373 miljoonaa ja ylijäämä 6,3 miljoonaa.

Talousarvio 2021 oli laadittu alijäämäiseksi, mutta tulos olikin ylijäämäinen. Valtuutetut kiittelivät ryhmäpuheenvuoroissa onnistuneesta taloudenpidosta. ”Olemme saavuttaneet ja ylittäneet tavoitteet. Alijäämäisestä talousarviosta ylijäämäiseen tulokseen on saavutus”, hehkutti Merja Hackspik-Tuomisto (kok). Korona-ajan poikkeuksellisuus ja nousevien korkojen riskit tuotiin esiin. ”Kangasala on saanut korona-avustuksia 12 miljoonaa euroa kahdessa vuodessa, ja se on maksettu valtionvelalla”, muistutti Simo Arra (kesk). Hän varoitti myös lähestyvästä talouskriisistä ja korkotason nousun vaaroista. Yhden prosentin korkotason nousu lisäisi lainanhoitokuluja 640000 euroa ja kaksi prosenttia 1,28 miljoonaa. Ukrainan sodan ja uuden eurokriisin riskeistä varoiteltiin. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Maiju Nupponen arvosteli Kangasalan kaupungin propagandaa, jonka mukaan Kangasala kärsii siitä, että sote-menot ovat muualla kasvaneet, vaikka meillä sote on hoidettu tehokkaasti.
- Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei jaa tätä näkemystä. Kangasala on käyttänyt sote-palveluihinsa liian vähän rahaa, minkä vuoksi asukkaat eivät ole saaneet tarvitsemiansa palveluja joko oikea-aikaisesti tai lainkaan, Nupponen sanoi.

Saarenmaan osayleiskaava nro 36 aiheutti pitkän väittelyn. Alue rajoittuu Tampereen Ruskon teollisuusalueeseen ja Annalan lähiöön. Kaavan mukaan sinne olisi tulossa laajoja yritysalueita ja 7700 asukasta. Tampereen eteläinen kehätie II kulkisi alueen läpi Ruskosta Kangasalan Lentolan risteykseen. Laskelmien mukaan Kangasalan läpi kulkisi 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jussi Haavisto (kok) kiitti kaavan tarjoamia laajoja yritysalueita ja merkittävää asuinrakentamista: ”Kasvu rahoittaa paremmin kuin velka.” Vihreiden Stiina Lahikainen suhtautui kaavaan kriittisesti, mutta piti sitä luonnoksena. Ongelmallisina hän piti Kaukajärven yli kulkevaa Kuuselantietä, kehä II:n tuomia saasteita sekä linjausta Alasen luonnonsuojelualueen läpi Pitkäjärven rotkon itäpäässä. Jari Markkinen (sd) myönsi, että laajat metsien hakkuut aiheuttavat hiilinielujen ja -varastojen menetyksen. Vihreät yritti vielä tehdä ponnen, jossa vaadittiin riittäviä luontoselvityksiä. Jussi Haavisto ja Jari Leino (ps) eivät hyväksyneet pontta, jolloin vihreät vetivät sen pois. Vasemmistoliitosta esitettiin kaavan palauttamista valmisteluun, mitä myös Tampereen kaupunki on esittänyt. Kiirettä ei ole, sillä rakentaminen alkaa vasta 2030-luvulla. Esitys ei saanut kannatusta, mutta pöytäkirjaan jäi eriävä mielipide.

Vasemmiston ja vihreiden valtuustoaloitteeseen uuden luonnonsuojelualueen perustamisesta Kaukajärven ja Pitkäjärven alueelle saatiin kaupungin myönteinen vastaus, jossa todettiin alueen täyttävän luonnonsuojelualueen kriteerit. Selvitystä vaativat yksityisille maanomistajille maksettavat korvaukset. Alue sijoittuisi Kangasalan ja Tampereen rajalle. Vastaava aloite on tehty myös Tampereella. Alue suojelisi erikoista Pitkäjärven rotkojärveä sekä Kaukajärveä, joka on tuhansien tamperelaisten virkistyspaikka. Kommenttipuheenvuoroissa toivottiin, että samanaikainen Saarenmaan kaavoitus ei pilaisi Pitkäjärveä.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

Lisätietoa:

 

 

9. touko, 2022

Kangasalan kaupunkistrategia 2025-2029 sekä pari kaavamuutosta puhuttivat toukokuun valtuustoa niin, että jouduttiin kertaalleen äänestämään. Arvostelua herätti kaavoituksessa pitkään noudatettu pilkkomistaktiikka, jolla hämärretään kokonaisuuksia.

Kaupunkistrategia oli tehty niin loppuun, että muutosesityksiä ei otettu vastaan. Puolueet kävivät vuorotellen kehumassa miten erinomainen ja toimintaa ohjaava asiakirja on tehty sote-uudistuksen jälkeistä aikaa varten. Erityisen hyvänä pidettiin tavoitteeksi asetettua hiilineutraaliutta sekä liikunnan painoarvon lisäämistä. Miia Kinnari (ps) kyseli miten elävää maaseutua käytännössä tuetaan ja Stiina Lahikainen (vihr) halusi kuvalliseen ulkoasuun positiivisempaa ilmettä.

Satulankaaren-Lahdentien kaavamuutos Lamminrahkan eteläpuolella herätti vilkkaan keskustelun. Tehty ponsiesitys aiheutti äänestyksen. Jari Markkinen (sd) valitteli, että Lemettyn kaavasta tehdyt muistutukset ja huomautukset on sivuutettu ja pilkottu minkä jälkeen kaava ajetaan osina läpi. Hän teki ponsiesityksen, että olemassa oleva polkuverkko ja metsän puustoa VT12 eteläpuolella on säästettävä. Markkista kannattivat kd ja vihreät sekä Karri Palovuori (ps). Ponsi hyväksyttiin äänin 14-35.

Sivistyskeskuksen 214 000 euron lisämääräraha kasvaneisiin henkilöstökuluihin hyväksyttiin ilman äänestystä.

Suoraman urheilukentän uutta huoltorakennusta varten myönnettiin 720 000 euroa. Rakennus tuhoutui käyttökelvottomaksi tuhopoltossa kesäkuussa 2021 (ks. kuva). Parissa puheenvuorossa ihmeteltiin hintaa. Teknisen keskuksen johtaja Sirkku Malviala kertoi, että nykyaikainen 300 neliön huoltorakennus laajalle ympärivuotisessa käytössä olevalle urheilukentälle ei rakennu halvemmalla. Puoliksi palanut vuonna 1982 valmistunut rakennus korvataan uudella kevääseen 2023 mennessä.

Illan viimeisenä oli vastaus valtuustoaloitteeseen puiden istuttamisesta kaupungin omistamille metsäalueille. Simo Arra (kesk) piti vastausta asiallisena ja metsittämistä hakkuiden jälkeen kuntastrategian mukaisena hiilinielujen lisäämisenä.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

11. huhti, 2022

Ukrainan sotaa paenneet kiinnostivat Kangasalan huhtikuun valtuustoa enemmän kuin lista-asiat. Lamminrahkan uuden lähiön kaavamuutos hyväksyttiin ilman keskustelua.

Rakenteilla olevan Lamminrahkan alueen kaukolämmön tuottaa aiemmista suunnitelmista poiketen Tampereen Sähkölaitos. Tarkoitukseen varattu energiahuollon alue päätettiin siksi muuttaa teollisuusrakennusten korttelialueeksi.

Kangasalan kaupunginviraston lipputangossa on pari viikkoa liehunut Ukrainan lippu. Kaupunginvaltuutettujen halu auttaa Venäjän käynnistämää sotaa pakenevia oli vilpitön. Aiheesta käytettiin useita puheenvuoroja, kun kaupungin valmistautumista pakolaisten vastaanottamiseen esiteltiin.

Kangasalla on jo järjestetty varhaiskasvatusta ukrainalaislapsille. Kaupunki on varautunut antamaan tyhjillään olevia asuntoja ukrainalaisten käyttöön. Tampereen ev.lut. seurakunnan Ilkon kurssikeskuksesta tarjotaan majoitustiloja osana Tampereen vastaanottokeskusta. Kunnat tekevät yhteistyösopimuksia ja koordinoivat toimintaa valtion tuella. Sopimusten perusteella kunnilla on oikeus saada järjestelyistä korvaus valtion rahoista, kun kulut on kirjattu.

Aiemmista pakolaisista poiketen ukrainalaiset voivat saada vuodeksi tilapäisen suojelun oleskelulupia, joihin sisältyy oikeus terveyspalveluihin ja työntekoon. Tästä seuraa etuja ja ongelmia, kun maahan tulee kerralla kymmeniä tuhansia Suomen työmarkkinoita ja työlainsäädäntöä tuntemattomia ihmisiä. Kangasalla on varauduttava hädänalaisten hyväksikäyttöön, jota Suomessa on jo ilmennyt.

Suomeen on tänä keväänä tullut noin 15 000 ukrainalaista sotapakolaista. Se vastaa viime vuoden koko kausityöntekijöiden määrää, joista noin 10 000 oli ukrainalaisia. Heistä suurin osa työskenteli marja- ja vihannestiloilla.

Kangasalan valtuutetuille vakuuteltiin, että kaupunki on varautunut erittäin hyvin sotapakolaisten vastaanottoon.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

14. maalis, 2022

Palvelusetelikustannusten huima nousu ja kaavoituskatsaus puhuttivat puolentoista tunnin verran maaliskuun valtuustoa. Vasemmistoliitto jätti valtuustoaloitteen kunnan työntekijöiden määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisen vähentämisestä.

Palveluseteli otettiin käyttöön Kangasalla vuonna 2013 valtuuston äänestyspäätöksellä 35-16. Tuolloin palvelusetelin perusteluksi esitettiin valinnanvapaus ja kustannussäästöt. Jo päätöstä tehtäessä valtuustossa arvosteltiin, että muiden kuntien ja ulkomaisten kokemusten perusteella kustannukset ehkä aluksi laskevatkin, mutta kun yksityiset palveluntuottajat saavat riittävän markkinaosuuden, hinnat alkavat nousta. Tänä talvena 2021-22 Kangasalan sivistyskeskuksen ja erityisesti varhaiskasvatuksen palvelusetelikustannukset ovat nousseet peräti 414 000 euroa. Jari Markkinen (sd) ihmetteli huimasti nousseita kustannuksia ja totesi, että yksityinen päiväkotibisnes on palvelusetelin avulla vahvasti verovaroin tuettua. Valinnanvapautta ei käytännössä ole, sillä kunta tarjoaa vain palveluseteliä. Yksityisten markkinaosuus on noussut 15 prosentista kolmeen kymmeneen. Vasemmistoliitosta kysyttiin missä ovat luvatut säästöt? Sivistystoimen johtaja Kati Halonen vastasi, että kustannuslaskelmia ei ole tehty. Muutosesityksiä ei tullut ja sivistyskeskus sai pyytämänsä lisämäärärahan.

Kaavoituskatsaus 2022 herätti keskustelua ja kysymyksiä etenkin Kangasalan itäosista Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Simo Arra ja Eero Ojanen (kesk) kyselivät missä viipyvät Sahalahden rantaosayleiskaava ja Sahalahden yleiskaava, joita on valmisteltu toistakymmentä vuotta? Vasemmistosta kysyttiin onko tänä vuonna valmistuvassa Kuhmalahden rantaosayleiskaavassa rantarakentamisen tehokkuusluku sama kuin vanhan Kangasalan lainvoimaisessa rantaosayleiskaavassa? Kunnan eri osissa ei voi olla erilaisia tehokkuuslukuja. Teknisen keskuksen johtaja Sirkku Malviala ei osannut vastata, mutta lupasi kaavojen olevan tulossa.

Vasemmistoliitto jätti Maiju Nupposen laatiman valtuustoaloitteen kaupungin määräaikaisten virkojen ja toimien ketjuttamisen vähentämisestä. Kangasalan 2000 työntekijästä 17% on määräaikaisia ja tilapäisiä. Aloitteessa esitetään mahdollisimman monen vakinaistamista kaupungin työnantajamaineen parantamiseksi ja työvoimapulan vähentämiseksi.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

Lisätietoa:

Vasemmiston Maiju Nupposen valtuustoaloite