Blogi

10. helmi, 2020

Valtuuston helmikuun kokous kesti 17 minuuttia. Ainoa isompi asia oli vastaus Vasemmistoliiton valtuustoaloitteeseen päihde- ja mielenterveystyöstä Kangasalla.

Iikka Nikkisen (vas.) ensimmäisenä allekirjoittama valtuustoaloite huhtikuussa 2019 kokosi 28 allekirjoitusta eli valtuuston enemmistön. Aloitteessa esitettiin työryhmän asettamista selvittämään päihde- ja mielenterveystyön tilaa Kangasalla. Sen tulisi kiinnittää huomiota PILKE-yksikön toiminnallisuuteen, matalan kynnyksen palveluiden parantamiseen, henkilöstön voimavarojen riittävyyteen, millaisin investoinnein hoitotakuu päihde- ja mielenterveyspalvelveluissa saadaan toteutumaan sekä työntekijöiden työkuormaa tasattua ja toteutuuko potilas- ja työturvallisuus päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Kangasalan kaupunginhallitus vastasi myönteisesti aloitteeseen. Aihetta olikin, sillä vajaan vuoden aikana Kangasalla on ollut useita huumekuolemia. Valtakunnallista huomiota herätti 18-vuotiaan Tredun kokkiopiskelija Hilma Laanisen kuolema tammikuussa.

Iikka Nikkinen kiitti kaupungin vastaantuloa ja kaikkia aloitteen allekirjoittaneita. ”Toivottavasti jo ennen kesätaukoa kuulemme ehdotuksista ja linjauksista Kangasalan päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi”, Nikkinen sanoi valtuuston ainoassa puheenvuorossa. Muut valtuustoryhmät eivät käyttäneet puheenvuoroja.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Iikka Nikkisen puhe valtuustossa 10.2.2020.

 

20. tammi, 2020

Sadan vuoden vesisodan välinäytös nähtiin Kangasalan tammikuun valtuustossa. Äänin 34-16 päätettiin ettei kuntalaisaloitteen mukaisesti erota vesiyhtiöstä. Se oli kolmas Kangasalla hylätty kuntalaisaloite.

Valtuuston 20.1. esittelylistalla oli vain yksi isompi asia eli vastaaminen viime elokuussa jätettyyn kuntalaisaloitteeseen. Yli 1200 kannattajaa vaati, että Kangasalan kaupungin tulee erota vesiyhtiö Tavasesta ja näin varmistaa vesilain mukainen Kangasalan etuotto-oikeus Vehoniemenharjun pohjavesivaroihin.

Kuntalaisaloite ei ollut ensimmäinen laatuaan. Toistakymmentä vuotta on tehty aloitteita ja esityksiä ettei Tavase Oy:n tekopohjavesilaitosta rakennettaisi Kangasalle. Pirkanmaalla ja Kangasalla ei ole vesipulaa, joka pakottaisi poikkeuksellisen tekopohjavesiteknologian käyttöön.

Keskustelun sävy on kuitenkin muuttunut. Vielä kymmenen vuotta sitten hankkeella oli kannattajia, mutta nyt heitä ei tunnu löytyvän mistään. Kangasalan tammivaltuustossa kukaan ei suoraan puolustanut Tavasea, vaan puheenvuorojen pääsisältö oli miten siitä päästään eroon. Kaupunginhallituksen vastaus kuntalaisaloitteeseen oli, että Tavasen laitosta ei pidä rakentaa Vehoniemenharjulle, mutta Kangasala pysyy silti yhtiön osakkaana.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen totesi, että Kangasalan kanta on pysyvä: emme halua Tavasen laitosta sijoitettavan tänne, mutta on Kangasalan edun mukaista pysyä osakeyhtiössä. Sakari Eerola (kesk.) sanoi, ettei ole Kangasalan edun mukaista kuulua yhtiöön. Hän teki muutosesityksen, että kaupunki eroaa Tavasesta myymällä tai luovuttamalla osakkeet. Häntä kannatettiin vasemmalta. Kunnanjohtaja Auvinen puolusti edelleen yhtiössä pysymistä: ”Katsotaan lupaprosessi loppuun.”

Sdp ja kokoomus olivat tehneet ryhmäpäätökset pysymisestä yhtiössä. Raimo Kouhia (sd.) totesi, että Kangasala ei tarvitse Tavasea ja vuoden 2012 irtautumispäätös on voimassa, mutta Tampere lopulta päättää tarvitseeko se Tavasen vettä. On Kangasalan edun mukaista pysyä yhtiössä. Mika Ollila (kok.) tuki kaupunginhallituksen esitystä. Osakkaana voimme varmistaa Raikun vedenlaadun, ja ”1200 nimeä on paljon.” On maltettava, ja toimittava oikealla hetkellä.

Jari Leino (ps.) kertoi vastustavansa Tavasea, mutta eroaminen ei poista ongelmia. Osakassopimuksen lunastuslauseke turvaa myyntiriskit. Häntä tuki puoluetoveri Wellu Mäkinen.

Tony Lähde (vihr.) kannatti Sakari Eerolan esitystä ja katsoi, että Valkeakoski oli viisas erotessaan Tavasesta. Hän myös varoitteli, että Pöyryn konsultit lupaavat yhtä vähän ympäristöhaittoja kuin Mekong-joella: ”Yli 1200 allekirjoittajaa ei voi olla väärässä.”

Tero Linna (kesk.) huomautti, että kun Tampere omistaa yli 80% yhtiöstä ”me osallistumme vain kustannuksiin”. Hannu Karppila (kesk.) jatkoi, että olemalla mukana maksamme lisää. Osakkuutemme ei estä myyntiä, jos Tampere niin päättää. Nyt yhtiö on lähes arvoton, mutta toimivana se voi olla jopa 200 miljoonaa.

Anne-Mari Thomassen (sd.) ihmetteli miksi Tavasea vastustetaan niin paljon? Vedestä taistellaan tulevaisuudessa ja siksi hän kannatti kh:n esitystä pysyä yhtiössä. Vesilaitoksen johtaja Antti Kytövaara vastasi kysymykseen ”mikä on kohtuullinen veden hinta”: Vesihuoltolaki säätää, että se on kustannukset ja lisäksi voi olla tuloutusta. Veden hinta ei kaksinkertaistu, vaan Tavasen vaikutus on kohtuullinen. Veden saatavuutta ei voi turvata ilman investointeja. Tero Linna kysyi, miksei investoida omaan kaivoon vaan naapurin kaivoon. Tony Lähde katsoi, että kun rahaa on jo poltettu yli 8 miljoonaa euroa, ei lopulta voida perääntyä, vaan kasvojen menettämisen pelossa laitos rakennetaan. Eroaminen yhtiöstä olisi signaali Tampereelle. Eija Eskola (vihr.) kertoi, että oli 2002 päättämässä Tavasen osakkuudesta. Nyt hävettää, mutta kukaan ei menetetä kasvojaan, jos hanke ei toteudu.

Äänestyksessä kuntalaisaloite kaatui 34-16, 1 tyhjä. Jari Markkinen ja Tony Lähde jättivät eriävät mielipiteet. Persut ja Kd olivat yksimielisesti Tavasen kannalla.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Vasemmiston Jorma Mäntylän puheenvuoro

Lisätietoa:

Pirkanmaan vesihuolto ja tekopohjavesi I - VASEN KAISTA 2019

Pirkanmaan vesihuolto ja tekopohjavesi II - VASEN KAISTA 2019

 

11. joulu, 2019

Kangasalan joulukuun valtuustossa oli vain yksi isompi asia: sote-keskuksen sairauspoissaolokustannukset 2019. Ne ovat kasvaneet niin suuriksi, että tarvittiin muutostalousarvio, jolla myönnettiin 700 000 euron lisämääräraha.

Lukuisat valtuutetut eri puolueista pitivät sote-keskuksen sairauspoissaoloja sekä täyttämättömien virkojen ja toimien määrää huolestuttavana tai jopa lähes katastrofaalisena. Esitetty 700 000 euron määrärahalisäys oli siksi hyväksyttävä.

Ranja Aukee (vas.) ihmetteli miksi asia tuodaan valtuustoon vasta kuukausi budjettikokouksen jälkeen, vaikka ongelmat ovat olleet yleisesti tiedossa pitkään. Salattiinko valtuustolta jotain? Puheenjohtaja Hanna Laine (sd.) keskeytti useaan otteeseen Aukeen puheen ja vaati pysymistä asiassa eli muutostalousarviossa. Aukee sai sentään sanottua, että ”... meidän tulisi kehittää Kangasalan imagoa. Kangasala pilaa ihan itse imagonsa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin takaajana. Mainonnan ja markkinoinnin keinoin hämäystä voidaan pitkittää, mutta jossain vaiheessa huomataan, että luu on jäänyt jakajan kouraan.”

Tony Lähde (vihr.) kertoi, että perheneuvolaan joudutaan ostamaan lisäpalveluja ja vakituisen henkilöstön asema on katastrofaalinen. Akaassa on saman verran resursseja, vaikka se on puolta pienempi kunta. Tony Lähteen puheen jälkeen valtuuston puheenjohtaja Hanna Laine huomautti jälleen, että puhujan pitää pysyä aiheessa.

Jari Hagqvist (kd.) piti kehitystä huolestuttavana ja kysyi mikä on työtyytyväisyyskyselyn tila? Stiina Lahikainen (vihr.) katsoi sairauspoissaolojen kasvaneen räjähdysmäisesti. Jari Leino (ps.) sanoi, että ennaltaehkäisyn laiminlyönti on kallista etenkin huostaanotoissa. Aukee oli oikeassa, jos soten poissaolotilannetta ei kerrottu 11.11. budjettivaltuustossa. Eija Eskola (vihr.) kysyi miksi kutsutaan vuosilomalla olevia ihmisiä töihin? Tieto leviää alalla, jossa on tehokas työntekijöiden keskinäisviestintä. Soili Uotila-Välimäki (kok.) lisäsi, että ongelmat on tunnustettava ja jotain on tehtävä, muutoin vaikeutetaan ennaltaehkäisevää toimintaa.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti muutostalousarvion. Lisäasiana listalle tuotiin Kangasalan jäähallin lainan takaus. Senkin valtuusto hyväksyi.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

 

12. marras, 2019

Kangasalan valtuusto hyväksyi 11.11. talousarvion vuodelle 2020 ja suunnitelman 2020-22. Veroprosentti 21 ja kiinteistövero pysyvät ennallaan. Menojen loppusumma on 210 miljoonaa euroa. Investointeja katetaan lainanottoa lisäämällä. Kangasala on silti vuonna 2020 maan keskitasoa vähemmän velkaantunut.

Talousarvionäytelmän käsikirjoitus lähetettiin sähköpostitse etukäteen ryhmänjohtajille. Kokoomus ja Sdp ilmoittivat, että muutoksia esitykseen ei tehdä. Valtuutetut unohtivat käsikirjoituksen vuorosanat ja tekivät muutosesityksiä. Tarvittiin kuiskaajan käskytys väliajalla, jotta valtuutetut saatiin palautettua alkuperäiseen käsikirjoitukseen. Näytelmästä tulikin pitkä farssi.

Tilinpäätösennusteiden kohdalla talousjohtaja Seppo Saarinen kertoi miten tulorekisteri ja verokorttiuudistus ovat vaikeuttaneet talousarvion laatimista. Kunnille on tilitetty laskettua vähemmän verotuloja. Kertymävaje pitäisi korvata tammi-helmikuussa 2020, mutta kunnissa ei tiedetä mitä ja miten paljon on tulossa. ”Verotulojen ennakoinnista on tullut verotulojen arvaamista.” Tulopohjan vaikeaa ennustettavuutta valitti myös kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Talousarvion yleiskeskustelussa puolueiden edustajat olivat keskimäärin tyytyväisiä. Pekka Lahti (sd.) kiitteli investointeja ja varsinkin Sahalahdelle suunniteltua palvelutaloa. Uusia virkoja tulee etenkin sivistystoimeen. Hän ihmetteli sairauspoissaolojen suurta määrää. Saana Vahvelainen (kok.) kiitti Kuhmalahden koulua, sivistyskeskuksen uusia virkoja sekä Kimmo Pyykkö –museon saamista valtionavun piiriin. Vihreiden Mari Orell piti yhteistyötä ja valmistelua hyvänä. Joukkoliikennettä kehitetään ja ilmastonmuutoksen hillintää painotetaan. Simo Arra (kesk.) oli tyytyväinen Kuhmalahden kouluun sekä Sahalahden palvelutaloon. Julkisen sektorin investoinnit laman aikana tasapainottavat taloutta. Entä jos korkotaso nousee? Riskinä on taloustaantuma ja velka jää rasitteeksi suunniteltua pitemmäksi aikaa. Timo Keskinen (kd.) katsoi, että valmistelu on tehty usvassa verotulojen epäselvyyksien takia. Perusopetuksen tuntimäärän lisäys ei sisälly talousarvioon, ja hän lupasi tehdä muutosesityksen, jota ei sitten tehnyt. Miia Kinnari (ps.) halusi olla mukana uudistamassa Kangasalaa - ei lisäveroja eikä palvelujen leikkauksia.

Ensimmäisen muutosesityksen teki kepun Simo Arra. Kaupunkistrategiaan lisättiin: ”Emme hyväksy työpaikkakiusaamista ja häirintää missään muodossa.” Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Wellu Mäkinen (ps.) esitti, että leikataan Kimmo Pyykkö –museon rahoituksesta 40 000 euroa ja palkataan säästyvin rahoin koulupsykologi. Kepun Hannu Karppila kannatti. Syntyi pitkä väittely museo vastaan psykologi. Mäkiselle huomautettiin, että Pyykkö –museon pääsy valtionavun piiriin on vasta esitys eikä 40 000 riitä psykologin palkkaukseen, tarvittaisiin 60 000 euroa. Mäkisen esitys kaatui äänin 43-8.

Kepun Heikki Mäkelä katsoi, että Sahalahden suunniteltu vanhainkoti merkitsee Kuhmalahden Pentorinteen lakkauttamista ja esitti sen toiminnan turvaamista. Esitys kaatui 44-6.

          Vain muutaman euron tähden

Vasemmistoliitto ja vihreät tekivät lisää käsikirjoituksen vastaisia muutosesityksiä. Vasemmisto esitti, että talousarvioon merkitty lähes miljoonan lisäys vanhuspalvelujen ostoihin yksityisiltä hoivafirmoilta muutetaan muotoon lisäys vanhuspalvelujen tuottamiseen - sana ”osto” siis pois. Muutosta perusteltiin kesän 2019 Attendo-skandaalilla, joka laajasti pilasi Kangasalan mainetta ja julkisuuskuvaa. Vanhuspalvelujen lisäyksityistäminen osoittaa, että tapahtuneesta ei haluta oppia.

Sina Isokallio (vihr.) esitti, että varataan 35 000 euroa diabeetikkojen silmänpohjakuvauksiin, kuten sote-lautakunta on jo kahdesti esittänyt. Anne-Mari Thomassen (sd.) teki saman sisältöisen muutosesityksen. Aiheesta väiteltiin lähes kaksi tuntia. Sote-johtaja Marika Lanne ja Oskari Auvinen käynnistivät raivokkaan vastahyökkäyksen estääkseen muutokset. Auvinen pelotteli, että koko talousarvio romahtaa, jos muutos tehdään. Stiina Lahikainen (vihr.) huomautti, että 35 000 euroa on promille erikoissairaanhoidon kuluista. Mauri Jussila (kok.) kannatti Isokallion esitystä. Kuvaukset tuovat aikaa myöten säästöä, sillä sokeutumisen kustannukset ja kärsimykset ovat suuremmat. Jaakko Hyytinen (kesk.) halusi ”antaa kasvot diabetekselle” ja piti väittelyä farssinomaisena.

Koska kokdem-akselin rivit alkoivat hajota sisältä, tarvittiin väliaika. Valtuutetuille kuiskattiin oikeat vuorosanat. Isokallio ja Thomassen peruivat kiltisti muutosesityksensä. Spagettiwestern muuttui farssiksi. Pirkanmaalle jää kaksi kuntaa, jotka perivät maksun diabeetikkojen silmänpohjakuvauksista, Kangasala ja Pälkäne. Valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa lukee: ”Kehitämme Kangasalan imagoa.” Jopa pienet Kihniö, Juupajoki ja Ruovesi hoitavat diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset maksutta.

Sivistyskeskuksen osuus kuitattiin vähällä keskustelulla. Teknisen keskuksen kohdalla kyseltiin keskustan toimimattoman katuvalaistuksen syytä. Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala kertoi, että katuvalaistus on ulkoistettu ja yksityistetty ja sitä hoitaa nykyään Kaapelipojat Oy. Asiasta ei ole vaivauduttu edes kertomaan valtuustolle.

Investointien kohdalla Pekka Lahti (sd.) esitti 250 000 määrärahaa Sahalahden-Huutijärven kevyen liikenteen väylän loppuun rakentamiseksi 2021-22. Esitys voitti äänin 23-28.

Tommi Rönö (sd.) teki vielä valtuustoaloitteen, että Kangasala painattaa velkaneuvontaesitteen, jota jaetaan kohdennetusti velkaongelmaisille.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (Vas.)

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro 11.11.2019

 

8. loka, 2019

Kangasalan valtuuston 7.10. piti olla esittelyn mukaan lyhyt läpihuutojuttu. Iikka Nikkisen (vas.) valtuustoaloite lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista vuoteen 2025 mennessä kiihotti väittelyn, jollaista ei ole ennen nähty.

Kaupunginhallituksen vastaukset tarkastuslautakunnan kysymyksiin aiheuttivat puheenvuoroja Sahalahden kevytväylästä. Jorma Urkko (kok.) ihmetteli neljän kilometrin pätkän kustannusten nousua puolesta puoleentoista miljoonaan euroon. Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala vastasi, että kustannusten nousu johtuu maastosta ja aiemmin rakennetuista vesi— ja kaasuputkista. Kevytväylän rakentaminen on viimein aloitettu.

Muutostalousarvion kohdalla talousjohtaja Seppo Saarinen kävi lukemassa tavanomaiset madonluvut lähestyvästä katastrofista. Odotettavissa oleva alijäämä on 300 000 euroa ja verokertymä on jäämässä 3,1 miljoonaa vajaaksi. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen oli siksi tehnyt 1,5 miljoonan euron leikkausohjelman, mutta se oli kaatunut kaupunginhallituksessa. Sen sijaan lainanotto-oikeutta lisättiin 3,1 miljoonalla eurolla. Seppo ”synkkä” Saarinen kutsui tätä happamasti ”syömävelaksi”, vaikka korkotaso on nollaa tai negatiivista ja lainaraha on erinomaisen halpaa. Epävarmuutta kuntiin tuovat Antti Rinteen hallituksen epäselvät suunnitelmat kuntataloudesta ja kuntien valtionavuista.

Loppuilta kului valtuustoaloitteiden parissa, joita oli peräti viisi. Saana Vahvelainen (kok.) oli tehnyt aloitteen nuorten mielenterveysongelmien ja masentuneisuuden hoidosta, Torsti Tulenheimo (kok.) valtuustoaloitteiden tekijöiden kuulemisesta, Eija Eskola (vihr.) yhdyskuntajätteen kierrätyksen vähentymisestä Kangasalla ja Jaakko Hyytinen (kesk.) energia- ja ilmastotyöryhmän perustamisesta. Se kannustaisi Kangasalan rakentajia aurinko- ja maalämmön sekä päästöttömän ja uusiutuvan energian käyttöön.

Yksi ylitse muiden oli Iikka Nikkisen valtuustoaloite kaupungin ateriapalvelujen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamisesta kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Osasto MTK teki vastaiskun. Hannu Karppila (kesk.), joka on naudanlihakarjatilan omistaja, hyökkäsi kiivaasti Nikkistä vastaan ja syytti väärien tietojen levittämisestä. Karppilan mukaan suomalaisen naudan hiilijalanjälki on pieni verrattuna riisin tuotantoon Aasiassa. Rajoitukset ja kiellot johtaisivat lihan tuonnin lisääntymiseen. Soili Uotila-Välimäki (kok.) oli sitä mieltä, että ihmisillä pitää olla ”vapaus valita mitä syö”. Koululaisia ei saa pakottaa kasvisruokaan, uhosi Jari Leino (ps.).

Vihreiden Stiina Lahikainen ja lääkäri Sonja Koto muistuttivat punaisen lihan terveyshaitoista, ja heitä tuki Anne-Mari Thomassen (sd.).

Kaupunginhallituksen vastaukset valtuustoaloitteisiin saadaan ensi talvena.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas).

Iikka Nikkisen valtuustoaloite