Blogi

6. loka, 2020

Kangasala antoi hyvin kriittisen lausunnon Sanna Marinin hallituksen sote-esityksestä. Valtuuston kokous 5.10. oli enimmäkseen ilmoitusasioita kaupunginhallituksen päätöksistä. Keskustelua herätti valtatie 12 laajennus Kangasalan kohdalla.

Lokakuun valtuuston kokous alkoi tunnin myöhässä. Kangasala-talon tekniikka ei saanut toimimaan etäosallistujien ääniä. Lopulta ne saatiin miten kuten kuuluville Teams-ohjelmassa. Siihen on totuttu Suomen kunnissa ja työpaikoilla korona-aikana.

Vs ylijohtaja Juha Sammallahti esitteli Pirkanmaan väylähankkeita, joista monet kulkevat Kangasalan läpi. Merja Hackspik-Tuomisto (kok) kyseli valtatien 12 laajennuksen meluhaitoista. Vasemmiston Jorma Mäntylä kysyi lisää meluhaitoista suunnitellun nelikaistaisen moottoritien kulkiessa Kirkkojärven Natura 2000 –alueen ja kuntakeskuksen läpi. Meluhaitat ovat huomattavia, kun nopeusrajoitus on 100 km/t. Juha Sammallahti totesi meluntorjunnan olevan haasteellista Kangasalan keskustan kohdalla.

Valtuuston kokouksen pääaihe piti olla Kangasalan lausunto Sanna Marinin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta. Siitä ei käytetty puheenvuoroja, koska valtuustoryhmissä oltiin tyytyväisiä kaupunginhallituksen kriittiseen lausuntoon.

Kokouksen päätteeksi Mika Ollila luki kokoomuksen valtuustoaloitteen terveyspalveluiden digitalisoinnin nopeuttamisesta. Aloitteen mukaan yksityinen sektori on edelläkävijä terveydenhuollossa ja nimenomaan perusterveydenhuollon asiakaskeskeisissä digiratkaisuissa: ”Kangasalan kaupunki selvittää, kartoittaa ja analysoi aidosti vaihtoehtoa, jossa terveyspalveluiden digiloikka otetaan yksityisen sektorin osaamista ja kyvykkyyttä hyödyntämällä lyhyellä aikavälillä.”

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas)

Lisätietoa:

Kangasalan lausunto sotesta:
https://www.kangasala.fi/ajankohtaista/kangasalan-kaupungin-keskeiset-kannanotot-sote-maakuntauudistukseen/

 

14. syys, 2020

Syyskuun valtuusto päätti tukea Kangasalan jäähallin laajennusta. Kaupungin talous on korona-shokista huolimatta pinnan yläpuolella. Marinin hallituksen sote-esityksestä annetaan hyvin kriittinen lausunto.

Tampereen ja Kangasalan rajalle Tarastenjärvelle on rakentumassa jäte- ja kiertotalousalue. Kangasalan puolella se toteutetaan yksityisyrittäjän voimin. Yrittäjä haki kaavamuutosta laajan alueen muuttamiseksi jätteenkäsittelyalueeksi. Tony Lähde (vihr) piti kaavamuutosta merkittävänä ja kysyi mitä tapahtuu jos yhdelle annetaan suuri poikkeus, tuleeko jonoon jatkoa. Vasemmiston Jorma Mäntylä huomautti, että yksityisestä jätehuollosta on Suomessa huonoja kokemuksia. Limingan, Tyrnävän, Utajärven ja Muhoksen jätehuollon yksityistäminen ei ole toiminut, vaan jätteitä viedään Ruotsiin. Kangasalla on varoittava esimerkki Kuhmalahden jätelaitos Metalli ja Kone välitys MJU Oy. Se ajautui vararikkoon aiheutettuaan huomattavia ympäristövahinkoja. Niitä siivottiin veronmaksajien varoin, kun konkurssipesä ei siihen kyennyt. Toivottavasti Tarastenjärvellä ei käy samoin, jos liiketoiminta ei kannata.

Talouden ja toiminnan puolivuotisraportissa kuultiin, että tilanne on parempi kuin keväällä. Verotulot ovat laskeneet, mutta eivät romahtaneet. Yhteisöveron tuotto on noussut ja valtionosuuksissa on 3 M€ nousu.

Kangasalan Jäähalli Oy, josta kaupunki omistaa 33,8%, pyysi 2,5 m€ lainan takausta sekä 400 000 euron kerta-avustusta toisen jäähallin rakentamiseen nykyisen yhteyteen. Mittava hanke hyväksyttiin ilman puheenvuoroja. Vasemmiston arvio oli, että lama-aikana hanke on myönteinen investointi sekä taloudellisesti että terveydellisesti.

Valtuustossa käytiin lopuksi yleiskeskustelu kaupungin lausunnosta Marinin hallituksen sote-uudistuksesta. Kriittinen lausuntoluonnos tuotiin valtuustoon ilmoitusasiana, minkä vuoksi muutamat valtuutetut protestoivat. Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan sote on 20 mrd€ tulonsiirto ja demokratian kavennus. Pirkanmaalla noin 800 valtuutettua päättää osuudestaan. Se siirretään maakuntavaltuustolle, jossa on vain 79 jäsentä. Tapahtuu huomattava edustuksellisen demokratian kavennus. Esityksen mukaan maakuntavaltuustot valittaisiin vaaleilla, mutta niillä ei olisi verotusoikeutta.

Vasemmiston ryhmän puheenjohtaja Jorma Mäntylä kannatti kaupungin kriittistä lausuntoa ja ihmetteli miksi erikoissairaanhoidon takia koko sote pitää siirtää maakuntiin.
- Suomeen muodostuu 21 suurkuntaa, ja niiden sisälle tulee parisensataa kunnanosavaltuustoa, jotka päättävät vähäisistä asioista. Marinin soten ovat laatineet talouspoliitikot sekä muutama lääkäri ja sosiaalipoliitikko. Valtio-opillinen tietämys on kielletty.
- Esityksen laatijat eivät ymmärrä liberaalin demokratian perusteita miksi ja miten valtion keskushallinnon valtaa pitää hajauttaa paikalliselle tasolle.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

Lisätietoa:

Kangasalan Sanomat 7.5.2019: https://kangasalansanomat.fi/torkea-ympariston-turmeleminen-toi-kuhmalahden-uusiojatelaitoksen-yrittajille-vankeutta-ja-yhdyskuntapalvelua-3089


Yle MOT 7.10.2019: Pohjanmaan jäteuudistus: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/07/jatehuollon-yksityistamisen-piti-tehda-maalaiskuntien-kierratyksesta-helppoa

 

 

18. elo, 2020

Kangasalan valtuusto heräsi kesän koronaeristyksestä syksyn ensimmäisessä kokouksessa 17.8. Kaupunginhallituksen vastaus valtuustoaloitteeseen vanhuspalvelujen yksityistämisestä äänestettiin nurin.

Kokous järjestettiin koronaeristyksen jälkeen ensi kerran oikeasti Kangasala-talossa 2-3 metrin turvavälein. Maskeja jaettiin vapaaehtoisesti valtuutetuille. Enemmistölle riittivät turvavälit.

Lähestyvät kevään 2021 kuntavaalit näkyivät elokuun valtuustossa. Kiivain väittely ja äänestys käytiin kaupunginhallituksen vastauksesta Sdp:n valtuustoaloitteeseen, jota vasemmistoliitto tuki. Sen mukaan vähintään puolet vanhuspalveluista tulee olla kunnan omaa tuotantoa. Sote-johtaja Marika Lanteen aikana on toteutettu laaja yksityistäminen ja 2/3 tehostetusta palveluasumisesta on Kangasalla yksityisten hoivayhtiöiden hallussa. Kaupunginhallitus oli hyväksynyt Lanteen vastauksen, jonka mukaan mitään ei tarvitse tehdä. Tommi Rönö (sd) piti vastausta riittämättömänä ja esitti aloitteen palauttamista uuteen käsittelyyn, jotta vähintään puolet olisi kunnan omaa tuotantoa. Vasemmistoliitto kannatti Rönöä. Mika Ollila (kok) puolusti yksityistämisiä ja kyseli miten 50% määritellään. Tukea hän sai äänestyksessä kristillisiltä sekä muutamilta kepun, persujen ja vihreiden valtuutetuilta.

Äänestystulos oli yllättäen 23-28. Puolueiden rivit hajosivat. Kaupunginhallitus velvoitettiin vastaamaan miten vähintään puolet tehostetusta palveluasumisesta tulee olla kunnan omaa tuotantoa. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Kangasalan Sdp ja kokoomus äänestivät eri tavoin isossa asiassa. Kangasalan Sdp on ollut sata vuotta kokoomuksen työläisosasto. Onko jotain muutosta tapahtumassa?

Elokuun valtuustossa toiseksi eniten metelöi autopuolue. Käsiteltäessä MAL3-sopimusta kiukun kohteena olivat ruuhkamaksut. Jari Hagqvist (kd) kysyi mihin maksut menevät ja Jari Leino (ps) katsoi, että ruuhkamaksu iskee kehyskuntalaisiin. Taksiyrittäjä Jorma Urkko (kok) väitti, että kävely ja pyöräily heikentävät autoilua, erityisesti 30 km nopeusrajoitus keskustoissa. Muutosesityksiä he eivät tehneet. Kuten ei tehnyt myöskään Torsti Tulenheimo (kok), joka oli tehnyt valtuustoaloitteen tekijän kuulemisesta valtuustoaloitteen käsittelyvaiheessa.


Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

 

 

9. kesä, 2020

Kangasalan kevään viimeinen valtuusto 8.6. hyväksyi 430 000 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen sekä kaavoitti Pitkäjärvellä yksityismaata. Sahalahden Vilpeilän koulun lakkautus varmistui äänestyksessä.

Pääasiana oli Kangasalan vuoden 2019 tilinpäätös. Taseen loppusumma on 244 miljoonaa ja konsernitaseen loppusumma 339 m€. Veroprosentti on 21 ja tilinpäätös näyttää 430 000 € ylijäämää. Vuonna 2018 tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kokoomuksen, Sdp:n ja vihreiden ryhmäpuheissa kiitettiin hyvää taloudenpitoa, mutta oltiin jo huolissaan koronavuoden 2020 ongelmista. Kesän 2019 Attendo-skandaali vilahti puheissa ja Pekka Lahti (sd) varoitteli yksityistämisten aiheuttamista ongelmista. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tommi Rönö (sd) totesi, ettei Attendo ole pitänyt sovittua. Vasemmiston ryhmäpuheessa arvioitiin myönteisesti ylijäämäistä tulosta, mutta valitettiin maksettua hintaa. Kunnasta on vähennetty yli 200 työntekijää ja veroa on kiristetty prosentilla. Varoittava esimerkki epäonnistuneesta yksityistämisestä on Kangasalan aiemmin voitollinen työterveyshuolto, josta nyt maksetaan Pihlajalinnalle lähes miljoona vuodessa. Tilinpäätös ja tarkastuskertomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kangasala on 40 vuotta rutiininomaisesti kaavoittanut yksityismaata. Tälläkin kertaa Pitkäjärven kaavamuutosta olivat olleet hyväksymässä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa myös demarit ja vihreät. Katumus iski, kun huomattavan rahallisen hyödyn saaja on persuvaltuutettu. Timo Lehtinen (sd) teki muutosesityksen, jota vasemmisto kannatti. Yllättäen Lehtinen veti esityksensä takaisin. Kangasala jatkaa yksityismaan kaavoitusta.

Sahalahden Vilpeilän koulun lakkautus oli lopullisessa käsittelyssä. Simo Arra (kesk) piti värikkään puheen, jossa esitteli isoisänsä jättämien asiakirjojen avulla miten koulu valmistui 1897. Rakentamisessa käytettiin apuna valtion viinarahoja. Niitä saatiin keisari Aleksanteri II:n lopetettua talonpoikien viinanpoltto-oikeuden 1866. Viinanpoltosta tuli liiketoimintaa, jota verotettiin ja rahat käytettiin sivistykseen. Arra kyseli halutaanko yhä hyväkuntoinen sivistyksen muistomerkki lakkauttaa. Häntä kannattivat Miia Kinnari (ps) ja Tony Lähde (vihr). Äänestyksessä kokdem-akselia tukivat kristilliset ja luvuin 29-20 tyhjiä 2 Vilpeilän koulun opetus lopetettiin. Lapset menevät ensi syksynä Sariolan kouluun.

Illan toisessa äänestyksessä kepu ja maaseutu saivat pienen lohdutusvoiton. Raikun ja Kautialan pieniä äänestysalueita esitettiin liitettäväksi suurempiin. Sakari Eerola (kesk) katsoi tämän merkitsevän äänestämisen vaikeuttamista maaseudulla. Häntä tukivat Jari Leino (ps) ja Hannu Karppila (kesk). Esitys kaatui 22-29 eikä äänestysalueita yhdistellä. Puolueiden rivit repeilivät äänestyksessä. Vasemmisto tuki Eerolan esitystä.

Ilman äänestystä ja ainoatakaan puheenvuoroa hyväksyttiin 10 miljoonan euron lainanottovaltuudet.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas)

Vasemmiston ryhmäpuhe

 

 

29. huhti, 2020

Kangasalan kouluverkkosuunnitelma 2020-2030 aiheutti kolmen tunnin kiivaan väittelyn ja äänestyksiä huhtikuun valtuustossa. Sahalahden Vilpeilän koulu päätettiin lakkauttaa, vaikka suunnitelman ensi versiossa oli kolme suljettavaa koulua. Suomi-radasta kysyttiin hintaa ja ympäristövaikutuksia.

Huhtikuun valtuusto pidettiin koronan takia poikkeuksellisesti tiistaina 28.4. Kangasala-talon juhlasalissa. Läsnä oli 33 valtuutettua ja 18 osallistui etäyhteyden kautta. Teknisesti kokous toimi melko hyvin, vaikka ääniyhteys oli välillä säröinen ja kahdella valtuutetulla oli vaikeuksia kirjautua mukaan etäohjelmaan. Lopulta äänestyksetkin onnistuivat.

Kouluverkkosuunnitelma 2020-2030 aiheutti odotetusti kiivaan väittelyn, joka päättyi kolmeen äänestykseen. Tunteet kävivät välillä kuumana. Sekä luottamushenkilöt että virkamiehet syyttelivät toisiaan luottamuksen puutteesta. Jari Markkinen (sd.), Simo Arra (kesk.) ja Miia Kinnari (ps.) tekivät muutosesityksiä kouluverkkosuunnitelmaan. Arran esitys koko asian palauttamisesta uuteen käsittelyyn kaatui ensin äänin 33-18.

Jari Markkisen muutosesitys oli sama kuin kaupunginhallituksen, mutta lisänä oli esitys uudesta koulusta Kangasalan keskustaan sekä Kirkkoharjun koulun jatkon arviointi ja tarvittaessa purkaminen. Esitys hyväksyttiin äänin 34-17, vaikka Kirkkoharjun koulu on vahvasti suojeltu sr3-kaavamerkinnöin. Rakennus on osa Kangasalan historiallista keskustaa vastapäätä vanhaa urkutehdasta. Vasemmistoliitto äänesti rakennuksen säilyttämisen puolesta.

Miia Kinnari esitti, että Sahalahden Vilpeilän koulu saisi jatkaa ja vuonna 2025 tehtäisiin väliarviointi. Esitys kaatui viimeisessä äänestyksessä 29-21 1 tyhjä. Vasemmistoliitto äänesti koulun puolesta. Kokdem-akselin rivit repeilivät. Kristillisten 5 hengen ryhmä ratkaisi Vilpeilän lakkautuksen.

Pääargumentit sulkemiselle olivat taloudelliset. Koulussa on vain 19 oppilasta ja ensi syksylle on ilmoittautunut kaksi oppilasta. Vuonna 1897 valmistuneessa rakennuksessa ei ole sisäilmaongelmia, mutta viimeisin remontti öljylämmitteiseen rakennukseen on tehty 1980.

Kuumassa keskustelussa ottivat yhteen Pakkalan kaavoituksesta sekä sivistyslautakunnan esityksestä Tony Lähde (vihr.) ja Raimo Kouhia (sd.) Erimielisyys sovittiin. Jari Leino (ps.) ja Miia Kinnari pitivät virkamiesvalmistelua puolueellisena. Valtuutetut ovat kumileimasimia, kun asioista tosiasiassa päätetään etukäteen. Tämä lisää epäluottamusta virkamiesvalmistelua kohtaan. Erityisesti hampaissa olivat oppilaaksi ottoalueet. Usea valtuutettu väitti, että virkamiehet ohjaavat tahallisesti lapsia isoihin kouluihin jotta kyläkoulut saadaan lakkautettua. Hyvinvointijohtaja Kati Halonen kiisti väitteet ja sanoi, että oppilaaksi ottoa ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen lisäsi, että valmistelussa otettiin huomioon palaute ja siksi Havisevan sekä Raikun koulujen lakkautukset peruttiin.

Vasemmiston Jorma Mäntylä kysyi miten luottamus virkamiehiin lisääntyy, kun päätöksenteossa asiakirjoja julistetaan salaiseksi? Edellisessä poikkeuskokouksessa saatiin kuulla, että Kangasalan valmiussuunnitelma on salainen. Kouluverkkosuunnitelman liitteistä peräti yhdeksän oli julistettu salaisiksi, jopa kouluja tukevat adressit ja nuorisovaltuuston lausunto. Oskari Auvinen vastasi, että valmiussuunnitelman salaisuus ei pidä paikkansa ja kouluverkkoesityksen liitteet muuttuvat julkisiksi, kun päätös on tehty.

Kangasalla demokratia ja päätöksenteon avoimuus toteutuu siis jälkikäteen, kun päätökset on tehty. Sahalahdella ja Kuhmalahdella julkisuus- ja muitakaan ongelmia kouluverkkoasioissa ei enää ole, sillä kaikki kyläkoulut on nyt lakkautettu.

Viimeinen väittely syntyi Suomi-Rata Oy:stä. Kangasala on lähtemässä mukaan 450 000 euron osakemerkinnällä. Vaihtoehtoja on kaksi: nykyisen pääradan lisäraiteet tai kokonaan uusi luotisuora rata Tampere-Helsinki. Uuden radan kustannukset olisivat mielettömät saavutettavaan hyötyyn nähden. Oskari Auvinen vahvisti, että Kangasala hyväksyy tarvittaessa myös rahanpoltto-operaation.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (Vas.)

Iikka Nikkisen puhe kouluverkosta
Jorma Mäntylän kysymys Suomi-radasta