Blogi

8. huhti, 2019

Kangasalan huhtikuun valtuusto lakkautti yhden koulun ja lykkäsi toista yli eduskuntavaalien. Lamminrahkaa kaavoitetaan autoliikenteen varaan ja kaupunki varautuu alijäämäiseen tilinpäätökseen. Peräti 27 valtuutettua allekirjoitti vasemmiston valtuustoaloitteen päihde- ja mielenterveystyöstä.

Valtuuston kokouksen aloitti hiljainen hetki edesmenneen valtuutetun Anja Aarnion (sd.) muistolle. Perussuomalaisten ryhmä oli järjestäytynyt uudelleen ja uusi ryhmänjohtaja on Jussi Jokilampi. Varapuheenjohtaja on nyt Jari Leino.

Lamminrahkan eteläosan asemakaavan kohdalla tiedustelin miksi 8000 asukkaan kaupunginosan suunnittelun alkaessa luvattiin ekologisuutta ja tehokasta joukkoliikennettä, mutta eteläosan kaavassa esitetään luopumista lähijunaliikenteestä. Kaksoisraiteisen junaradan varrella olevasta lähiöstä on tulossa autoliikenneriippuvainen eli lupaukset petetään. Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala lupasi vastauksessaan, että lähijunaliikenteeseen voidaan ehkä palata. Kangasalan vihreitä lähijuna ei kiinnostanut puheenvuoron vertaa.

Kautialan ja Pohjan koulujen lakkauttamisten odotettiin herättävän vilkkaan keskustelun, mutta molemmat nuijittiin läpi nopeasti ja yllättävän vähin puheenvuoroin. Pekka Lahti (sd.) esitti Kautialan pöydällepanoa sekä valtuuston iltakoulua selvittämään olisiko kohtuullisen kuntoinen koulu remontoitavissa kapseloimalla vielä muutaman vuoden ajaksi. Häntä kannattivat Raimo Kouhia (sd.) sekä Torsti Tulenheimo (kok.). Keskustelussa kysyttiin onko todellinen tarkoitus lykätä epämiellyttävä asia yli eduskuntavaalien, sillä kukapa haluaa vaalien alla lakkauttaa kouluja? Vaalien jälkeen koulu voidaankin lakkauttaa. Hannu Karppila (kesk.) epäili, että kuukauden kuluttua tulee sama päätösesitys lakkauttamisesta. Äänin 37-14 Kautialan asia pantiin kuukaudeksi pöydälle.

Heikki Mäkelä (kesk.) totesi Kuhmalahden Pohjan koulun lakkauttamisen valmistelun ja kuulemisen olleen alusta alkaen puolueellista. Seurauksena oli joukkoliike uuden 1-6 luokan koulun puolesta Kuhmalahden keskustaan. Mari Orell (vihr.) katsoi sivistyslautakunnan tukeneen uutta kouluhankketta, ja hänen kanssaan oli samaa mieltä Saana Vahvelainen (kok.). Iikka Nikkinen (vas.) piti Pohjan koulun lakkauttamista kuntastrategian vastaisena ja esitti vähimmäisvaatimuksena uuden koulun rakentamista Kuhmalahden keskustaan. Muutoin lasten koulumatkat kunnan itäosista muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi.

Päätösesitys meni läpi muutoksitta. Kuhmalahtelaiset jäävät odottamaan pidetäänkö lupaukset uudesta koulusta.

Kaksi valtuustoaloitetta jätettiin. Vasemmistoliiton aloitteen päihde- ja mielenterveystyöstä sekä Pilke-yksiköstä oli allekirjoittanut peräti 27 valtuutettua eli enemmistö, mikä on harvinaista valtuuston historiassa. Keskustan valtuustoaloitteen esitteli Simo Arra. Siinä esitettiin uusien yhteistyökumppaneiden etsimistä Saarenmaan teollisuusalueen rakentamiseen, koska Kangasalan voimavarat eivät yksin riitä kolmen suuren kaavahankkeen eli Lamminrahkan, Tarastenjärven sekä Saarenmaan toteuttamiseen.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

11. maalis, 2019

Eduskuntavaalien läheisyys räiskyi maaliskuun 2019 valtuustossa. Puolueet olivat tehtailleet peräti seitsemän valtuustoaloitetta hyvien asioitten puolesta. Kangasalan ja Sahalahden sekä Kuhmalahden kuntaliitossopimuksia katsottiin täpärässä äänestyksessä asiallisesti noudatetun.

Valtuustoa edelsi kyselytunti, jossa vastattiin kansanedustajaehdokas Jussi Haaviston (kok.) kysymykseen yritystonttien saatavuudesta Kangasalla. Kaupunginhallituksen vastauksessa todettiin, että kunnalla on tarjolla 83 rakentamatonta yritystonttia, joita voidaan tarvittaessa vielä jakaa pienemmäksi yritysten tarpeiden mukaan. Lisää on tulossa Lamminrahkaan sekä Tarastenjärvelle.

Valtuuston kokouksen pääasia oli kaupunginhallituksen vastaus kepun valtuustoaloitteeseen, jossa vaadittiin selvitystä Sahalahden ja Kuhmalahden kuntaliitossopimusten pitämisestä. Kuntaliitokset toteutettiin 2005 ja 2011. Ne kuumentavat tunteita edelleen. Kaupunginhallitus katsoi vastauksessaan, että sopimukset on pidetty ja asia on loppuun käsitelty. Simo Arra (kesk.) piti pitkän julistuspuheen, ettei sopimuksia ole pidetty. Itsenäisen Sahalahden aikana investoinnit olivat noin miljoona euroa vuodessa, mikä 12 vuoden aikana olisi ollut 6 miljoonaa enemmän kuin yhdistyneen kunnan aikana on toteutunut Sahalahdella. Heikki Mäkelä (kesk.) muistutti, että kuntaliitoksen ansiosta Kangasala sai Kuhmalahdelta 450 hehtaaria arvokasta metsäomaisuutta, mutta Kuhmalahti on ollut yhdistyneen kunnan leikkauskohde. Hän kannatti Arran esitystä asian palauttamisesta uuteen kaupunginhallituksen käsittelyyn epätyydyttävän vastauksen takia.

Kaupunginhallitus sai synninpäästön täpärästi äänin 27-23, yksi tyhjä. Kangasalan sinipuna-akselin rivit repeilivät äänestyksessä. Asian käsittelyä jatkettiin. Kepun valtuutetut lisäsivät tykitystä ja pitivät Kangasalaa epäluotettavana sopimuskumppanina. Vasemmistoliiton puheenvuorossa todettiin Kangasalan olevan jakautumassa lännen hyvinvoivaan nauhataajamaan ja Tampereen raja-alueeseen sekä toisaalta laajaan itäosaan, joka jää kehityksessä laitapuolen asemaan samaan tapaan kuin Itä- ja Pohjois-Suomea tyhjennetään valtakunnan mitassa.

Voihan eduskuntavaalit! Eipä liene Kangasalan valtuustossa nähty vastaavaa aloitesumaa kuin nyt. Puolueet olivat tehtailleet peräti seitsemän valtuustoaloitetta kaikkien mahdollisten hyvien asioitten puolesta. Kokoomus oli huolestunut köyhyydestä(!). Saana Vahvelaisen aloitteessa esitettiin kouluopetukseen Kangasalla lisättävän köyhyyden ymmärtämistä. Wellu Mäkinen (ps.) esitti kouluvalokuvausten kilpailuttamista hintojen laskemiseksi. Jari Markkinen (sd.) esitti vessapassia suolisto- ja virtsatiesairaille. Timo Keskinen (kd.) esitti perusopetuksen tuntimäärää lisättäväksi yhdellä tunnilla viikossa. Jari Hagqvist (kd.) halusi lisäresursseja vanhusten kotihoitoon. Hannu Karppila (kesk.) ehdotti Kirkkoharjun koulun purkamista ja uuden rakentamista tilalle keskustaan. Anne-Mari Thomassen (sd.) halusi Kangasalan käyttävän yhteiskunnallisia yrityksiä, jos ja kun se ulkoistaa palvelutuotantoaan.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen tilannekatsauksessa saatiin kuulla verokertymän olevan yli kolme miljoonaa odotettua pienempi. Mitä tästä seuraa, selviää lähikuukausien luvuista samalla, kun alkaa vuoden 2020 talousarvion valmistelu.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Vasemmistonäkemys kuntaliitoksista

 

22. tammi, 2019

Kangasalan valtuusto aloitti vuoden 2019 hyväksyen 21.1. keskustaan huomattavan kaavamuutoksen. Virkamiesvaltaa lisättiin ja parkkitalolle myönnettiin 7,5 miljoonan lainan takaus.

Keskustan kaavamuutos Urheilutiellä nykyisen kunnanvirasto II:n ja keskusurheilukentän alueella kirvoitti vilkkaan keskustelun ja aiheutti lopulta äänestyksen. Alueelle ehdotetaan rakennettavaksi pien- ja kerrostaloja. Erityisesti urheiluväki oli suivaantunut keskusurheilukentän lakkauttamisesta. Jussi Jokilampi (ps.) ja Jari Haaparanta (sd.) muistuttivat, että keskusurheilukenttä on kesällä erinomainen pesäpallokenttä ja talvella seudun paras pikaluistelurata. Keskustan asukkaiden liikuntamahdollisuudet heikkenevät merkittävästi, jos keskusurheilukenttä hävitetään. Jokilampi esitti kaavamuutoksen palauttamista kaupunginhallituksen uuteen käsittelyyn.

Muistutin, että Urheilutien kaavamuutos on kahden vuoden sisällä jo kolmas suuri ja laajasti vaikuttava kaavamuutos keskustan alueella. Edelliset olivat uimahallin viereen rakennettava tornihotelli ja Keskon hypermarket Ellintiellä. Ei ole demokratian hengen mukaista, että alkuperäisiä kaavoja muutetaan lukuisien kaavamuutosten avulla. Tulos on jotain aivan muuta kuin kansalaiskuulemiset ja lausunnot huomioon ottanut alkuperäinen kaava on luvannut, ja kyse onkin eräänlaisesta kuntalaisten petkuttamisesta. Esitin siksi pontta, että kaupunginhallitus laatisi ohjeistuksen kaavamuutosten ehdoista ja kuinka paljon alkuperäistä kaavaa voidaan muuttaa.

Jussi Jokilammen esitystä kannatettiin ps-ryhmässä. Äänin 36-14 kaavamuutos hyväksyttiin. Puolesta äänesti kokdem+kd. Valtuuston puheenjohtaja Hanna Laine hylkäsi ponsiesitykseni, koska katsoi sen laajentavan liikaa alkuperäistä esitystä.

Hallintosääntöä muutettiin jo 13. kerran sitten vuoden 2012. ”Tarkoituksenmukaisuusperiaatteen” mukaisesti elinvoimalautakunnan nimi muutettiin elinympäristölautakunnaksi. Virkamiesvaltaa lisättiin poistamalla sivistyslautakunnalta päätösvalta rehtorien valinnasta. Jatkossa hyvinvointijohtaja päättää alaistensa viranhaltijoiden valinnasta. Kaupunginhallituksen esitys luottamushenkilöiden vallan luovuttamisesta virkamiehille oli yksimielinen. Kuinkahan paljon valtaa virkamiehet vielä kahmivat vaaleilla valituilta edustajilta, kun kukaan ei tässä kohdassa käyttänyt ainoatakaan poikkipuolista sanaa?

Tammivaltuuston taloudellisesti merkittävin päätös oli takauksen myöntäminen Kangasalan Parkki Oy:n 7,5 miljoonan euron lainalle Kangasalan Osuuspankista. Kaupungin kokonaan omistama parkkitalo rakennetaan uimahallin nykyiselle parkkialueelle ja sinne tulee 325 paikkaa. Kokonaiskustannukset ovat 8,2 miljoonaa. Valtuutetut, mm. Eija Eskola (vihr.) ihmettelivät mistä parkkitalo aikoo saada tuloja. Kysymys oli aiheellinen, sillä parkkitalon jokaisen paikan pitäisi tuottaa 1011 euroa vuodessa 25 vuoden ajan kokonaiskustannusten kattamiseksi. Parkkitalosta tulee kaupungille huomattava pysyvä menoerä. Vastausta tuotoista ei virkamiehiltä saatu. Siitä huolimatta takaus myönnettiin yksimielisesti, ja kuntakonsernin velka nousi 7,5 miljoonalla.

Ilmoitusasioissa kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että hyvät ajat ovat ohi. Verotulot ovat laskussa ja tilinpäätös osoittanee miljoonan tappiota.

Perussuomalaisten valtuutettu ja kansanedustajaehdokas Marko Törhönen kävi vielä lukemassa puolueen valtuustoaloitteen, että Kangasala hankkisi talven liukkaita varten kaikille yli 70-vuotiaille liukuesteet kengänpohjiin.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa: Ponsiesitys §3 Urheilutien kaavamuutos

11. joulu, 2018

Kangasalan vuoden viimeisen valtuuston esityslistalla 10.12. oli isoimpana asiana osakkeen ostaminen tamperelaisesta Tuomi Logistiikka Oy:stä. Kangasala antoi yhtiölle viideksi vuodeksi yksinoikeuden päättää lähes 4 miljoonan vuotuisista hankinnoista.

Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri olivat viime keväänä tarjonneet Pirkanmaan kunnille osakkuutta Tuomi Logistiikka Oy:ssä. Yhtiö hoitaa laajasti kuntien hankintoja hoitotarvikkeista, apuvälineistä, erityisryhmien matkustus- ja kuljetuspalveluista, kiireettömistä ambulanssikuljetuksista sekä potilaskuljetuksista paari- ja invataksilla. Kangasalan osuus on ollut 3,7 m€.

Yhtiön toiminta on herättänyt tyytymättömyyttä mm. Sastamalassa, Valkeakoskella ja Nokialla. Osakkuustarjous oli ajoitettu puoli vuotta ennen kuin tiedetään toteutuuko sote eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistaminen. Yhtiö pyrkii saamaan monopolin sote-hankinnoista viideksi vuodeksi vaikka sote ei toteutuisi. Tuomi Logistiikka Oy:n osakassopimus ja yhtiöjärjestys ovat suoranaista kiristystä. Tampereen naapurikunnilla ei ole yhtiön hallinnossa mitään vaikutusvaltaa. Sopimukseen kuuluu salassapitovelvollisuus, jota täydentää 100 000 euron sopimussakko. Tuomi Logistiikka Oy on veronmaksajien rahoittama täydellinen sisäpiiri ja hyvävelijärjestelmä. Valtuuston esittelijäkin totesi, että ”kaupunki harkitsee kuitenkin mahdollisuutta irtaantua tulevaisuudessa Tuomi Logistiikka Oy:stä”, mutta nyt kuitenkin ostetaan yksi osake.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti, että päätöksentekoa lykättäisiin kesäkuun valtuustoon, jolloin tiedetään varmasti miten sote—uudistuksen käy. Esitystä kannatti Tony Lähde (vihr.). Kriittisiä puheenvuoroja Tuomi Logistiikka Oy:stä käyttivät myös Hannu Karppila (kesk.), Miia Kinnari (PS) sekä Elina Rinne (vihr.). Anne-Mari Thomassen (sd) puolusti osakkuutta, koska hänen mukaansa iso yhtiö pystyy tekemään paremmin maakuntaa hyödyttäviä hankintoja kuin yksittäiset kunnat. Kaupunginhallituksen esitys yhden osakkeen ostamisesta ja sitoutumisesta yhtiöön hyväksyttiin äänin 40-7 (2 tyhjää). Muutosesitystä kannatti vasemmiston lisäksi pari vihreää ja perussuomalaista.

Demarien valtuustoaloite toisen asteen opiskelijoiden oppikirjojen ja muiden oppimisvälineiden kilpailuttamisesta oli saanut kaupunginhallituksen myönteisen vastauksen. Esitys siis toteutuu vuonna 2019. Vasemmistoliiton valtuustoaloitteeseen työttömyysturvan aktiivimallista Kangasalla kaupunginhallitus sen sijaan vastasi, että ”työvoimapoliittista toimintaa voidaan järjestää, mikäli se on asiakkaan palvelutarpeen mukaista toimintaa ja asiakas on motivoitunut lähtemään työllistämistoimenpiteisiin”. Siis voidaan, mikäli. Kangasalan työttömistä 43% ei ole täyttänyt aktiivisuusvelvoitetta. Kustannukset työllistää työtön 18 tuntia viikossa minimipalkalla olisi n. 370 €/henkilö eli se maksaisi kaupungille 110 000 € tarkastelujakson aikana. Tähän ei vastauksen mukaan ole riittävää tarvetta. Asiaan kuitenkin palataan tulevassa valtuuston iltakoulussa.


Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

12. marras, 2018

Marraskuun valtuusto piti veroprosentin ennallaan ja hyväksyi talousarvion vuodelle 2019. Se on 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kangasalan lainakanta kasvaa maltillisesti, vaikka tulevalla kolmivuotiskaudella investoinnit vievät yli 100 miljoonaa Lamminrahkan alkavan rakentamisen takia. Valtuusto hyväksyi yli viisituntisessa kokouksessaan muutaman muutoksen talousarvioon.

Talousarvion kokonaismenot ja -tulot vuonna 2019 ovat 238 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 21. Lisääntyvästä lainanotosta huolimatta kaupungin lainakanta on 1908 euroa asukasta kohti, mikä on reilusti alle maan keskitason.

Suurin puolue kokoomus esiintyi vaisusti eikä pitänyt lainkaan ryhmäpuheenvuoroa. Veroprosentin kohdalla kansanedustajaehdokas Jussi Haavisto kävi pöntössä puhumassa kuntaveron alentamisesta, mutta ei tehnyt muutosesitystä. Kaupunginhallituksessa 0,25% veronalennusesitys oli jo kaatunut äänin 6-3. Kiinteistövero pysyy samoin ennallaan.

Pekka Lahti (sd.) suitsutti kunnan hyvää taloustilannetta ja katsoi sen kirkastavan kaupunkikuvaa sekä brändiä. Ongelmia tuo nuorisotyöttömyydestä nouseva syrjäytymisvaara. Kaupungin palvelutuotannon pitää olla pääasiallisesti omaa. Simo Arra (kesk.) piti hyvänä, ettei talousarviossa ole lakkautuksia ja alasajoja. Vuoden 2015 koulujen ja kirjastojen lakkautukset olivat virhe. Uimahallin toimitusjohtajan irtisanominen ja ilmitulleet kiusaamistapaukset ovat vahingoittaneet kaupunkikuvaa ja brändiä. Stiina Lahikainen (vihr.) kehui hyvää taloustilannetta ja toivoi panostuksia leikkausten sijaan. Ne tuovat hyötyä ja parantavat kaupunkikuvaa. Vesiyhtiö Tavasea hän piti lehtokotilon kaltaisena vieraslajina, josta pitää päästä eroon. Puoluetoveri Tony Lähde vaati samoin irtautumista Tavase Oy:stä, koska Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen lupaehdoista tulee erittäin tiukat ja kustannustaso nousee yli kaksinkertaiseksi. Timo Keskinen (kd.) piti talousarviota myönteisenä ja kiitteli sivistystoimen uusia virkoja. Hän valitteli sijaiskieltoja ja tuntikehyksen tilaa, mutta KD ei tee muutosesityksiä. Ranja Aukee (vas.) ihmetteli miksi hyvästä taloustilanteesta huolimatta ei vieläkään saada palveluja vuoden 2015 leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Kepun Simo Arra teki ensimmäisen muutosesityksen, jonka mukaan kaupunkistrategiaan lisättäisiin lause ”Emme hyväksy työpaikkakiusaamista missään muodossa”. Esitys kaatui äänin 30-21. Salissa kävi pieni kohahdus, kun valtuutetut ihmettelivät miksi sosialidemokraatit äänestivät työhyvinvoinnin parantamista vastaan.

Vasemmistoliitto teki kaksi muutosesitystä. Ensimmäisessä esitettiin Kangasalan uimahalli Oy:n toiminta-avustuksen lisäämistä 200 000 eurolla voimakkaasti laskeneen asiakasmäärän takia. Syyt ovat yleisesti tiedossa. Lippujen hintaa ei voi nykyisestä korottaa ilman, että kävijämäärä laskisi lisää. Esitys kaatui äänin 48-3. Ranja Aukeen aloitteessa esitettiin terveyskeskuksen viikonlopun kiirepäivystykseen 400 000 euron määrärahaa. Kokoomus teki tästä aloitteen vajaa vuosi sitten ja vasemmistoliitto kannatti aloitetta. Kesän aikana kokoomus luopui aloitteestaan, jolloin vasemmisto otti sen kierrätykseen ja uudisti sen talousarvion yhteydessä. Tony Lähde kannatti, mutta esitys meni nurin äänin 44-6. Kokoomus äänesti tosiasiassa omaa aloitettaan vastaan.

Sivistystoimen sijaiskiellosta käytiin pitkä keskustelu, jonka aikana tehtiin useita muutosesityksiä. Äänin 11-40 hyväksyttiin Jari Leinon (ps.) esitys, jonka mukaan sijaiskarenssia ei ole, vaan annetaan lainmukainen opetus. Sonja Koto (vihr.) esitti 690 000 euron määrärahaa kaupungin oman uuden päiväkodin suunnittelua ja rakentamista varten. Taustalla oli huoli yksityisen päiväkotitoiminnan osuuden nopeasta kasvusta. Jos Kangasalan omat resurssit samalla heikkenevät, voi syntyä tilanne ettei kaupunki pysty tiukan paikan tullen vastaamaan lakisääteisestä päivähoitovelvoitteestaan. Esitys kaatui äänin 41-10 (vihr.+vas.). Vihreiden Eija Eskola kummasteli paradoksia: kun on nousukausi, raha ei riitä hyvinvointi-investointeihin, ja laskukausien aikaan leikataan ja supistetaan. Eskolan ihmettelyn jälkeen budjetti nuijittiin läpi.

Jos päiväkotiin ei riitä rahaa, niin tykkilumeen sitä on. Demarien valtuustoaloitteen mukaisesti talousarvioon varattiin 100 000 euroa lumetuskaluston hankintaan ja siihen liittyvän infran rakentamiseen.

Demarien toinen valtuustoaloite koski kunnan 100% omistamien yhtiöiden työnantajaedunvalvontaa ja henkilöstön eläkevakuutuksia. Nyt eri yhtiöissä on vaihteleva käytäntö. Kaupunginhallituksen vastauksen mukaan asialle ei tarvitse tehdä mitään. Huomautin, että nyt alkavat tulla esiin yhtiöittämisen haitat, sillä eri yhtiöissä työskentelevät joutuvat eriarvoiseen asemaan. Ongelmaa ei olisi, jos palvelutuotanto olisi kaupungin omaa työtä. Demarit ovat olleet innokkaasti yhtiöittämässä kunnan palveluja ja nyt se kapsahtaa omaan nilkkaan. Äänin 30-20 päätettiin, että demarien aloitetta ei palauteta kaupunginhallitukseen, vaan on tyytyminen syntyneeseen tilaan.

Vihreiden aloitteelle maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille oltiin suopeita ja toiminta käynnistyy.

Kaksi uutta valtuustoaloitetta jätettiin. Simo Arran (kesk.) aloitteessa palautettiin mieliin uimahallin toimitusjohtajan irtisanominen ja siitä aiheutunut julkisuushaitta. Osakeyhtiömuotoa ja liikesalaisuutta käytettiin niin väärin, että edes valtuutetut eivät ole saaneet asianmukaista tietoa mitä kunnan 100% omistamassa yhtiössä on tapahtunut. Salaileva hallintokäytäntö ei ole lain pakko, vaan osakeyhtiö voi olla avoin ja tiedottava. Siksi Kangasalan konserniohjeeseen tulee lisätä kohta, jonka mukaan kaupungin omistamissa yhtiöissä noudatetaan kuntalain mukaista tiedottamiskäytäntöä. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen.

Vihreiden Sonja Koto esitteli valtuustoaloitteen, että Kangasala liittyisi Hinku-hankkeeseen eli julistautuisi hiilineutraaliksi kunnaksi. Hän perusteli esitystä ilmastonmuutoksen torjunnalla. Mukana on jo 42 kuntaa, Kangasalan naapureista Kuhmoinen ja Padasjoki. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti tämänkin aloitteen.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro 12.11.2018.

HINKU - Hiilineutraalit kunnat -hankkeen verkkosivut