Blogi

29. huhti, 2020

Kangasalan kouluverkkosuunnitelma 2020-2030 aiheutti kolmen tunnin kiivaan väittelyn ja äänestyksiä huhtikuun valtuustossa. Sahalahden Vilpeilän koulu päätettiin lakkauttaa, vaikka suunnitelman ensi versiossa oli kolme suljettavaa koulua. Suomi-radasta kysyttiin hintaa ja ympäristövaikutuksia.

Huhtikuun valtuusto pidettiin koronan takia poikkeuksellisesti tiistaina 28.4. Kangasala-talon juhlasalissa. Läsnä oli 33 valtuutettua ja 18 osallistui etäyhteyden kautta. Teknisesti kokous toimi melko hyvin, vaikka ääniyhteys oli välillä säröinen ja kahdella valtuutetulla oli vaikeuksia kirjautua mukaan etäohjelmaan. Lopulta äänestyksetkin onnistuivat.

Kouluverkkosuunnitelma 2020-2030 aiheutti odotetusti kiivaan väittelyn, joka päättyi kolmeen äänestykseen. Tunteet kävivät välillä kuumana. Sekä luottamushenkilöt että virkamiehet syyttelivät toisiaan luottamuksen puutteesta. Jari Markkinen (sd.), Simo Arra (kesk.) ja Miia Kinnari (ps.) tekivät muutosesityksiä kouluverkkosuunnitelmaan. Arran esitys koko asian palauttamisesta uuteen käsittelyyn kaatui ensin äänin 33-18.

Jari Markkisen muutosesitys oli sama kuin kaupunginhallituksen, mutta lisänä oli esitys uudesta koulusta Kangasalan keskustaan sekä Kirkkoharjun koulun jatkon arviointi ja tarvittaessa purkaminen. Esitys hyväksyttiin äänin 34-17, vaikka Kirkkoharjun koulu on vahvasti suojeltu sr3-kaavamerkinnöin. Rakennus on osa Kangasalan historiallista keskustaa vastapäätä vanhaa urkutehdasta. Vasemmistoliitto äänesti rakennuksen säilyttämisen puolesta.

Miia Kinnari esitti, että Sahalahden Vilpeilän koulu saisi jatkaa ja vuonna 2025 tehtäisiin väliarviointi. Esitys kaatui viimeisessä äänestyksessä 29-21 1 tyhjä. Vasemmistoliitto äänesti koulun puolesta. Kokdem-akselin rivit repeilivät. Kristillisten 5 hengen ryhmä ratkaisi Vilpeilän lakkautuksen.

Pääargumentit sulkemiselle olivat taloudelliset. Koulussa on vain 19 oppilasta ja ensi syksylle on ilmoittautunut kaksi oppilasta. Vuonna 1897 valmistuneessa rakennuksessa ei ole sisäilmaongelmia, mutta viimeisin remontti öljylämmitteiseen rakennukseen on tehty 1980.

Kuumassa keskustelussa ottivat yhteen Pakkalan kaavoituksesta sekä sivistyslautakunnan esityksestä Tony Lähde (vihr.) ja Raimo Kouhia (sd.) Erimielisyys sovittiin. Jari Leino (ps.) ja Miia Kinnari pitivät virkamiesvalmistelua puolueellisena. Valtuutetut ovat kumileimasimia, kun asioista tosiasiassa päätetään etukäteen. Tämä lisää epäluottamusta virkamiesvalmistelua kohtaan. Erityisesti hampaissa olivat oppilaaksi ottoalueet. Usea valtuutettu väitti, että virkamiehet ohjaavat tahallisesti lapsia isoihin kouluihin jotta kyläkoulut saadaan lakkautettua. Hyvinvointijohtaja Kati Halonen kiisti väitteet ja sanoi, että oppilaaksi ottoa ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen lisäsi, että valmistelussa otettiin huomioon palaute ja siksi Havisevan sekä Raikun koulujen lakkautukset peruttiin.

Vasemmiston Jorma Mäntylä kysyi miten luottamus virkamiehiin lisääntyy, kun päätöksenteossa asiakirjoja julistetaan salaiseksi? Edellisessä poikkeuskokouksessa saatiin kuulla, että Kangasalan valmiussuunnitelma on salainen. Kouluverkkosuunnitelman liitteistä peräti yhdeksän oli julistettu salaisiksi, jopa kouluja tukevat adressit ja nuorisovaltuuston lausunto. Oskari Auvinen vastasi, että valmiussuunnitelman salaisuus ei pidä paikkansa ja kouluverkkoesityksen liitteet muuttuvat julkisiksi, kun päätös on tehty.

Kangasalla demokratia ja päätöksenteon avoimuus toteutuu siis jälkikäteen, kun päätökset on tehty. Sahalahdella ja Kuhmalahdella julkisuus- ja muitakaan ongelmia kouluverkkoasioissa ei enää ole, sillä kaikki kyläkoulut on nyt lakkautettu.

Viimeinen väittely syntyi Suomi-Rata Oy:stä. Kangasala on lähtemässä mukaan 450 000 euron osakemerkinnällä. Vaihtoehtoja on kaksi: nykyisen pääradan lisäraiteet tai kokonaan uusi luotisuora rata Tampere-Helsinki. Uuden radan kustannukset olisivat mielettömät saavutettavaan hyötyyn nähden. Oskari Auvinen vahvisti, että Kangasala hyväksyy tarvittaessa myös rahanpoltto-operaation.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (Vas.)

Iikka Nikkisen puhe kouluverkosta
Jorma Mäntylän kysymys Suomi-radasta

 

20. huhti, 2020

Koronakriisin poikkeusoloissa Kangasalan valtuustossa kiisteltiin onko kunnalla valmiussuunnitelmaa vai ei. Se on julistettu salaiseksi eikä tietoja anneta, vaikka monet muut kunnat ovat julkistaneet valmiussuunnitelmiaan.

Valtuuston kokous 20.4. järjestettiin epätavallisesti Kangasala-talon juhlasalissa. Sisään kutsuttiin yksi kerrallaan ja isoon saliin oli merkitty paikat. Näin valtuutettujen välille saatiin riittävät turvavälit.

Esillä oli vain pari isoa asiaa. Työjärjestyksen muutoksella mahdollistettiin jatkossa sähköiset kokoukset. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Hallintosäännön muutoksessa esitettiin kahden lauseen lisäystä, jolla valta kunnassa keskitetään kunnanjohtajalle. Muualla on samalla otettu käyttöön valmiussuunnitelma, jonka mukaisesti hallinto toimii poikkeusoloissa. Kangasalla valtuuston esityslistan liitteenä ei ollut valmiussuunnitelmaa eikä siitä edes mainittu. Vasemmiston ryhmästä kyseltiin siksi onko asiakirjaa olemassa, koska sitä ei löydy verkkosivulta eikä muualtakaan. Lukuisat kunnat ovat julkistaneet valmiussuunnitelmiaan. Vasemmistosta tehtiin kannatettu muutosesitys, että Kangasala valmistelee ajantasaisen valmiussuunnitelman. Perusteluna oli, että koronakriisi koskettaa kuntien kahta päähallinnonalaa, sosiaali- ja terveystointa sekä sivistystointa. Siksi kahden lauseen muutos hallintosääntöön on riittämätön toimi.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen piti 20.4. päivätyn PowerPoint-esityksen, jossa kerrottiin miten jo syksyllä on osallistuttu kyberhyökkäysharjoituksiin. Valmiussuunnitelmaa hän luonnehti salaiseksi eikä vastannut miksi muut kunnat ovat niitä julkistaneet.

Äänestyksessä muutosesitys kaatui 49—2. Auvinen siis johtaa poikkeusoloissa Kangasalaa kaupunginhallituksen niin päättäessä.

Vasemmiston ryhmästä jätettiin kokouksen jälkeen vaatimus nähdä Kangasalan valmiussuunnitelma. Kuntalain 83§ mukaan valtuutetuilla on oikeus nähdä myös salaisia asiakirjoja.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

LISÄTIETOA; kuntien valmiussuunnitelmia:

Kuopio

Varkaus                                                     

Äänekoski

 

9. maalis, 2020

Kangasalan valtuusto kokoontui maaliskuussa normaalisti koronaviruskohusta huolimatta. Keskustelua käytiin kaavoituksesta sekä kaupungin taloudesta, joka on synkeitä arvioita paremmassa kunnossa. Tilinpäätöksestä vuodelta 2019 on tulossa ylijäämäinen, kun monet muut kunnat ovat suurissa vaikeuksissa.

Talousjohtaja Seppo Saarisen mukaan tulossa on 400 000 euroa ylijäämäinen tilinpäätös. Verotilityksissä kunnille oli ongelmia 2019, mutta silti Kangasalan verotulot kasvoivat 5,7 miljoonaa ja valtionosuudet 2,3 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuus on myös tuottanut ja lisäksi kulut kasvoivat vain 1,4%, mikä on hyvä tulos. Toisaalta investoinnit ja erityisesti Lamminrahka nielevät rahaa ja uutta lainaa on jouduttu ottamaan.

- Tulorekisterin ja verokorttiuudistuksen takia Suomen kunnilta jäi viime vuonna saamatta 400 miljoonaa euroa verotuloja, Saarinen selvitti.

Valtuutetut olivat huolestuneita Lamminrahkan rakentamisen aiheuttamista isoista poistoista. Jari Leino (ps.) kysyi pitääkö säästää seuraavat pari vuotta, ja pitääkö jopa leikata toiminnallisia kuluja? Seppo Saarisen mukaan on tarve tehostaa toimintaa, ja ehkä investointeja joudutaan leikkaamaan.

- Verotulojen kehitys ratkaisee, ja niiden ennustaminen on vaikeaa viitaten yleiseen talouteen. Koronavirus heikentää jo EU:n tasolla näkymiä, Saarinen arvioi.

Vasemmistosta kysyttiin onko sijoitusomaisuuden tuottoa ja tuloutettu? Jos osakekurssien syöksylasku jatkuu, ei ole kohta tuloutettavaa.

- Ei ole tuloutettu. Siitä päätetään lähiaikoina, vastasi kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Sirkku Malvialan kaavoituskatsaus kirvoitti puheenvuoroja. Tapio Tulenheimo (kok.) kysyi loma-asuntojen muuttamisesta vakituiseen asumiseen ja ihmetteli mihin Suinulan alueen kaava on kadonnut? Elinympäristöjohtajan mukaan loma-asuntojen muuttamista vakituiseen asumiseen haetaan vähän, suosituimmuusaluilla vain pari tapausta vuodessa. Suinulan Kivihuhdan alueen kaava on tulossa, ongelmana on ollut hajanainen maanomistus. Jari Leino kysyi samaa kuin monet muut eli missä viipyy Sahalahden rantakaava? Malvialan mukaan Kuhmalahden rantakaava tulee ensin ja sitten Sahalahti. Syynä on alueen epäselvä kiinteistötietokanta. Vasemmistosta kysyttiin miksi Havisevan ja Suinulan alueen kaavoja viivytetään, kun lähijunaliikenne on lähivuosina alkamassa. Saimme kuulla, että tulossa oleva Ruutanan kaava ulottuu Suinulaan asti.

Simo Arra (kesk) oli tehnyt aloitteen hiilineutraalista Kangasalasta ja piti saatua vastausta tyydyttävänä. Hän kysyi edelleen missä on energiatehokkuusryhmän raportti ja paljonko on edelleen öljylämmitystä kaupungin kiinteistöissä? Arra myös totesi, että Kangasala on iso metsänomistaja - miten hiilineutraalius toteutuu metsäpolitiikassa? Sirkku Malvialan mukaan ei ole montaa kunnan omistamaa öljylämmitystaloa.

Vastausvuorossa oli myös vasemmiston ja vihreiden aloite kaupungin ateriapalvelujen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Vastauksessa todettiin pyrkimyksen olevan aloitteen mukainen, mutta esimerkiksi hinnat vaikuttavat ja kauramaito on selvästi kalliimpaa kuin lehmänmaito. Iikka Nikkinen (vas.) piti vastausta tyydyttävänä, mutta ihmetteli hintavertailuja. Hänen mukaansa viiden vuoden trendi kuvaisi kauramaidon hinnan olevan laskussa. Vertailu oli tehty nykyhinnoin.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

 

10. helmi, 2020

Valtuuston helmikuun kokous kesti 17 minuuttia. Ainoa isompi asia oli vastaus Vasemmistoliiton valtuustoaloitteeseen päihde- ja mielenterveystyöstä Kangasalla.

Iikka Nikkisen (vas.) ensimmäisenä allekirjoittama valtuustoaloite huhtikuussa 2019 kokosi 28 allekirjoitusta eli valtuuston enemmistön. Aloitteessa esitettiin työryhmän asettamista selvittämään päihde- ja mielenterveystyön tilaa Kangasalla. Sen tulisi kiinnittää huomiota PILKE-yksikön toiminnallisuuteen, matalan kynnyksen palveluiden parantamiseen, henkilöstön voimavarojen riittävyyteen, millaisin investoinnein hoitotakuu päihde- ja mielenterveyspalvelveluissa saadaan toteutumaan sekä työntekijöiden työkuormaa tasattua ja toteutuuko potilas- ja työturvallisuus päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Kangasalan kaupunginhallitus vastasi myönteisesti aloitteeseen. Aihetta olikin, sillä vajaan vuoden aikana Kangasalla on ollut useita huumekuolemia. Valtakunnallista huomiota herätti 18-vuotiaan Tredun kokkiopiskelija Hilma Laanisen kuolema tammikuussa.

Iikka Nikkinen kiitti kaupungin vastaantuloa ja kaikkia aloitteen allekirjoittaneita. ”Toivottavasti jo ennen kesätaukoa kuulemme ehdotuksista ja linjauksista Kangasalan päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi”, Nikkinen sanoi valtuuston ainoassa puheenvuorossa. Muut valtuustoryhmät eivät käyttäneet puheenvuoroja.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Iikka Nikkisen puhe valtuustossa 10.2.2020.

 

20. tammi, 2020

Sadan vuoden vesisodan välinäytös nähtiin Kangasalan tammikuun valtuustossa. Äänin 34-16 päätettiin ettei kuntalaisaloitteen mukaisesti erota vesiyhtiöstä. Se oli kolmas Kangasalla hylätty kuntalaisaloite.

Valtuuston 20.1. esittelylistalla oli vain yksi isompi asia eli vastaaminen viime elokuussa jätettyyn kuntalaisaloitteeseen. Yli 1200 kannattajaa vaati, että Kangasalan kaupungin tulee erota vesiyhtiö Tavasesta ja näin varmistaa vesilain mukainen Kangasalan etuotto-oikeus Vehoniemenharjun pohjavesivaroihin.

Kuntalaisaloite ei ollut ensimmäinen laatuaan. Toistakymmentä vuotta on tehty aloitteita ja esityksiä ettei Tavase Oy:n tekopohjavesilaitosta rakennettaisi Kangasalle. Pirkanmaalla ja Kangasalla ei ole vesipulaa, joka pakottaisi poikkeuksellisen tekopohjavesiteknologian käyttöön.

Keskustelun sävy on kuitenkin muuttunut. Vielä kymmenen vuotta sitten hankkeella oli kannattajia, mutta nyt heitä ei tunnu löytyvän mistään. Kangasalan tammivaltuustossa kukaan ei suoraan puolustanut Tavasea, vaan puheenvuorojen pääsisältö oli miten siitä päästään eroon. Kaupunginhallituksen vastaus kuntalaisaloitteeseen oli, että Tavasen laitosta ei pidä rakentaa Vehoniemenharjulle, mutta Kangasala pysyy silti yhtiön osakkaana.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen totesi, että Kangasalan kanta on pysyvä: emme halua Tavasen laitosta sijoitettavan tänne, mutta on Kangasalan edun mukaista pysyä osakeyhtiössä. Sakari Eerola (kesk.) sanoi, ettei ole Kangasalan edun mukaista kuulua yhtiöön. Hän teki muutosesityksen, että kaupunki eroaa Tavasesta myymällä tai luovuttamalla osakkeet. Häntä kannatettiin vasemmalta. Kunnanjohtaja Auvinen puolusti edelleen yhtiössä pysymistä: ”Katsotaan lupaprosessi loppuun.”

Sdp ja kokoomus olivat tehneet ryhmäpäätökset pysymisestä yhtiössä. Raimo Kouhia (sd.) totesi, että Kangasala ei tarvitse Tavasea ja vuoden 2012 irtautumispäätös on voimassa, mutta Tampere lopulta päättää tarvitseeko se Tavasen vettä. On Kangasalan edun mukaista pysyä yhtiössä. Mika Ollila (kok.) tuki kaupunginhallituksen esitystä. Osakkaana voimme varmistaa Raikun vedenlaadun, ja ”1200 nimeä on paljon.” On maltettava, ja toimittava oikealla hetkellä.

Jari Leino (ps.) kertoi vastustavansa Tavasea, mutta eroaminen ei poista ongelmia. Osakassopimuksen lunastuslauseke turvaa myyntiriskit. Häntä tuki puoluetoveri Wellu Mäkinen.

Tony Lähde (vihr.) kannatti Sakari Eerolan esitystä ja katsoi, että Valkeakoski oli viisas erotessaan Tavasesta. Hän myös varoitteli, että Pöyryn konsultit lupaavat yhtä vähän ympäristöhaittoja kuin Mekong-joella: ”Yli 1200 allekirjoittajaa ei voi olla väärässä.”

Tero Linna (kesk.) huomautti, että kun Tampere omistaa yli 80% yhtiöstä ”me osallistumme vain kustannuksiin”. Hannu Karppila (kesk.) jatkoi, että olemalla mukana maksamme lisää. Osakkuutemme ei estä myyntiä, jos Tampere niin päättää. Nyt yhtiö on lähes arvoton, mutta toimivana se voi olla jopa 200 miljoonaa.

Anne-Mari Thomassen (sd.) ihmetteli miksi Tavasea vastustetaan niin paljon? Vedestä taistellaan tulevaisuudessa ja siksi hän kannatti kh:n esitystä pysyä yhtiössä. Vesilaitoksen johtaja Antti Kytövaara vastasi kysymykseen ”mikä on kohtuullinen veden hinta”: Vesihuoltolaki säätää, että se on kustannukset ja lisäksi voi olla tuloutusta. Veden hinta ei kaksinkertaistu, vaan Tavasen vaikutus on kohtuullinen. Veden saatavuutta ei voi turvata ilman investointeja. Tero Linna kysyi, miksei investoida omaan kaivoon vaan naapurin kaivoon. Tony Lähde katsoi, että kun rahaa on jo poltettu yli 8 miljoonaa euroa, ei lopulta voida perääntyä, vaan kasvojen menettämisen pelossa laitos rakennetaan. Eroaminen yhtiöstä olisi signaali Tampereelle. Eija Eskola (vihr.) kertoi, että oli 2002 päättämässä Tavasen osakkuudesta. Nyt hävettää, mutta kukaan ei menetetä kasvojaan, jos hanke ei toteudu.

Äänestyksessä kuntalaisaloite kaatui 34-16, 1 tyhjä. Jari Markkinen ja Tony Lähde jättivät eriävät mielipiteet. Persut ja Kd olivat yksimielisesti Tavasen kannalla.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Vasemmiston Jorma Mäntylän puheenvuoro

Lisätietoa:

Pirkanmaan vesihuolto ja tekopohjavesi I - VASEN KAISTA 2019

Pirkanmaan vesihuolto ja tekopohjavesi II - VASEN KAISTA 2019