Blogi

16. tammi, 2018

Kangasalan kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous alkoi myöntämällä lisärahoitusta vararikon partaalla horjuvalle vesiyhtiö Tavaselle. Yksi valtuutettu vaihtui ja Vasemmiston aloitteesta jätettiin valtuustoaloite työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän vastaisesta toimenpideohjelmasta.

Yli kaksi viikkoa Kangasala on ollut kaupunki, mutta nimitys tuotti välillä muistamisongelmia niin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle kuin tuoreelle kaupunginjohtajalle.

Korvenperän kaava ja kaksi kaavamuutosta nuijittiin läpi ilman keskustelua. Ruutanan koulun viereen nousee lähivuosina epäedullisesta maastosta huolimatta pientaloalue.

Valtuutettu Jorma Schukoffin (sd.) ero valtuustosta meni samoin läpi nuijan kopautuksella, vaikka eron syistä liikkui monenlaisia sähköposteja ja huhuja. Schukoff sai kevään 2017 vaaleissa Sdp:n toiseksi eniten ääniä. Silti häntä ei valittu luottamustehtäviin. Schukoffin tilalle Sdp:n ryhmään nousi Petri Vilkki.

Vesiyhtiö Tavase Oy:n rahat ovat jälleen lopussa, ja Tampereen kaupunki on siksi päättänyt käynnistää 700 000 euron osakeannin yhtiön toiminnan turvaamiseksi. Tavase Oy on perustettu vuonna 2002 tuottamaan osakaskunnille tekopohjavettä Vehoniemen-Isokankaan harjulla. Edes teelusikallista vettä ei ole tuotettu ja kesäkuussa 2015 Vaasan aluehallintovirasto hylkäsi yhtiön lupahakemuksen laitoksen rakentamisesta Kangasalan ja Pälkäneen rajalle. Valkeakoski erosi viime vuonna yhtiöstä. Lupahakemus on Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Niinpä yhtiö on pahoin velkaantunut, ja normaalina osakeyhtiönä se olisi aikaa sitten asetettu selvitystilaan.

Kangasalan kauunginhallitus esitti, että kaupunki osallistuu osakeantiin 58660 eurolla. Tosin esittelyn otsikossa puhuttiin osakkeiden kauppakirjasta ja Valkeakosken irtautumisesta, mutta se oli esittelijän mukaan painovirhe. Esittely oli muutoinkin ristiriitainen. Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan tekopohjavesilaitosta ei tule sijoittaa Vehoniemenharjun alueelle, mutta silti laitokseen pitää sijoittaa rahaa. Puheenvuorossani huomautin tästä ristiriidasta ja lisäsin, että mitään pakkoa ostaa osakkeita ei ole. Esittely on osakassopimuksen vastainen ja rikkoo Tampereen kanssa 2015 tehtyä sopimusta yhtiön kustannusten minimoinnista oikeuskäsittelyn ajaksi ”pöytälaatikkofirmaksi”. Siksi esitin, että osakeantiin ei osallistuta. Tony Lähde (vihr.) kannatti esitystä ja viittasi professori Jukka Mähösen lausuntoon ettei osakkailla ole loppumattomiin velvollisuutta rahoittaa tappiollista yhtiötä. Jari Leino (ps.) ihmetteli miksi maksamme kymmeniä tuhansia euroja yhtiölle, josta halutaan päästä eroon. Tero Linna (kesk.) huomautti, että Tampere tuskin rakentaisi laitosta vastoin Kangasalan tahtoa, sillä Kangasalalla on etuotto-oikeus alueen pohjaveteen. Osakkeiden merkinnän pakollisuus todettiin väärinymmärrykseksi, mutta silti vaadittiin kymmenen minuutin neuvottelutauko ennen äänestystä osakeantiin osallistumisesta.

Neuvottelutauon aikana kokdem-akseli kokosi rivit ja äänin 34-17 kaupunki päätti osallistua osakeantiin. Vastaan äänestivät Vasemmistoliitto sekä useimmat vihreiden, keskustan ja perussuomalaisten valtuutetut. Sijoitettava summa 58660 euroa vastaa yhden keskipalkkaisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vuosipalkkaa sivukuluineen.

Esityksen mukaisesti päätettiin jatkaa annettua omavelkaista takausta Raikunseudun vesiosuuskunnan lainalle 19.3.2023 saakka. Vesaniemeen rakennetaan uusi Beach Volley-kenttä nykyisen korjattavan lisäksi.

Kokouksen päätteeksi Ranja Aukee (vas.) luki valtuustoaloitteen Nollatoleranssi kiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle Kangasalla. Aloitteen allekirjoitti Vasemmistoliiton ryhmä sekä 9 valtuutettua (vihr./ps./sd.). Teksti on alla olevassa linkissä.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Valtuustoaloite Nollatoleranssi kiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle Kangasalla.

12. joulu, 2017

Vuoden viimeinen valtuusto kesti puolisentoista tuntia. Kuntaan valittiin hyvinvointijohtaja, äänestettiin Kuntaliiton valtuuskunnasta ja vastattiin muutamiin aloitteisiin.

Kangasalan Lämpö Oy:n hakevoimala sijoitetaan Ranta-Koivistoon nykyisen frisbeegolfradan viereen. Pari demaria kävi puhujapöntössä kehaisemassa onnistunutta sijoituspaikkaa.

Kokouksen tärkein asia oli hyvinvointijohtajan valinta eläkkeelle jäävän sivistystoimenjohtajan Leena Pajukosken tilalle. Jos sote toteutuu, hyvinvointijohtaja on kunnan toiseksi tärkein virkamies kunnanjohtajan jälkeen. Palvelukeskuksen henkilöstömäärä on 820 ja talousarvion loppusumma on 46 miljoonaa euroa. Hakijayhteenveto osoitti, että virkaa oli hakenut erittäin korkeatasoinen hakijajoukko, peräti 47 henkilöä, joista 11 tohtoria, Kuntaliiton erityisasiantuntija, sivistystoimenjohtajia, opetusneuvos jne. Hakijoista 9 haastateltiin ja 5 lähetettiin soveltuvuusarviointiin.

Tämän perusteella valtuustolle oli tehty jo marraskuussa selväksi, että valinta on tosiasiassa jo tehty. Ranja Aukee (vas.) kysyi millä perusteella haastateltavat valittiin? Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan kriteerit olivat ”objektiivisia”. Tony Lähde (vihr.) kyseli eikö valita lainkaan varahenkilöä siltä varalta, että valittu ei tulekaan virkaan. Auvisen mukaan tällöin jatketaan hakuaikaa. Lopulta virkaan valittiin äänestyksettä Hämeenkyrön sivistystoimenjohtaja KTM Kati Halonen.

Suomen Kuntaliiton ylin toimielin on nykyään 76-jäseninen valtuuskunta, joka korvaa valtakunnalliset kuntapäivät. Pirkanmaalta siihen valitaan kuusi edustajaa suljetulla suhteellisella listavaalilla. Lopputulos oli lähes odotusten eli valtuuston kokoonpanon mukainen. Yksi kokoomuksen ääni livahti kristillisille.

Listavaalista saatiin nyt ensimmäinen kokemus. Jos halutaan etukäteen tarkoin ennustettava tulos, se saadaan listavaalilla. Ehdokasasettelun hoitavat puoluetoimitsijat.

Lopuksi valtuustolle esiteltiin vastaukset kolmeen aloitteeseen. Vihreiden aloite hajusteettomuudesta on menossa läpi ja valtuusto suosittelee valtuuston kokouksiin osallistuville tuoksuttomien hygieniatuotteiden käyttöä. Sen sijaan kristillisten aloitteeseen kunnan tarjoamasta arkistointitilasta paikallisille järjestöille vastattiin kielteisesti. Samoin kielteinen oli vastaus perussuomalaisten aloitteeseen, joka tähtäsi tosiasiallisesti kunnallisen pysäköinninvalvonnan alasajoon.

Jorma Mäntylä
(Vas.)

Lisätietoa:

http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla/136 (kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta).

14. marras, 2017

Kangasalasta tulee kaupunki vuodenvaihteessa. Ylijäämäisen talousarvion mukaan verot pysyvät ennallaan ja varaudutaan investointeihin. Palvelukeskusten jonoja helpotetaan muutamin uusin viroin, joista yksi tuli Vasemmistoliiton aloitteesta.

Marraskuun 2017 budjettivaltuusto venyi yli kuusituntiseksi ja päättyi vasta iltakymmenen lähestyessä. Kokoukseen tulijoita tervehti Kangasala-talon pihalla pieni mielenosoitus. Kangasalan kaupunki-nimityksen vastustajat olivat koonneet nimiä kahteen kuntalaisaloitteeseen. Ensimmäisessä 1290 allekirjoittajan aloitteessa vaadittiin kunnallista kansanäänestystä kaupunki-nimityksen käytöstä. Toinen 972 allekirjoitusta sisältänyt aloite vaati Kangasalan valtuuston 13.2.2017 tekemän päätöksen kumoamista ja pysymistä kuntana.

Molemmat aloitteet ylittivät laissa säädetyt rajat kunnallisesta kansanäänestyksestä ja kuntalaisaloitteesta. Kansalaismielipiteen ilmaisuina ne olivat herättäneet selvää ärtyneisyyttä kunnan ylimmässä poliittisessa ja virkamiesjohdossa. Kaupunginjohtajaksi haluava Oskari Auvinen oli laatinut puolustuspuheen, peräti 82 dian PowerPointin. Valtuuston ja yleisön onneksi hän piti vain parinkymmenen dian tiivistelmän, jossa puolusti kaupunki-nimitystä myöntäen kuitenkin, että demokratiaa ja kuntalaiskuulemisia olisi pitänyt olla enemmän viime talven päätöksenteossa. Keskustelussa olivat äänessä enimmäkseen kaupunki-muodon vastustajat. Kannattajien pääpuheen piti Merja Hackspik-Tuomisto (kok.), jonka mukaan valtuuston laillisen päätöksen kumoaminen vahingoittaisi kunnan julkisuuskuvaa. Hän myönsi, kuten myös puoluetoveri Mika Ollila, että enemmän avoimuutta ja demokratiaa olisi kaivattu, ja siksi tästä päätöksenteosta on jatkossa otettava opiksi. Wellu Mäkinen (ps.) oli kaupunki-nimityksen kannalla ja väitti, että kuntalaisaloitteiden allekirjoittajat edustavat vähemmistöä Kangasalla. Vastasin hänelle, että kun kunta ei kuule kansalaisia niin tiedotusvälineet kuulevat. Aamulehden gallupissa 24.2.2017 oli kunta-nimen kannalla 86,5% ja 13,5% halusi kaupunki-nimen. Kangasalan Sanomien gallupiin 1.2.2017 vastasi 413 henkilöä. Vain 20% kannatti kaupunkia ja 80% halusi pysyvä kuntana. Otannat olivat riittäviä yleistystä varten, joten kuntalaisaloitteilla on ollut selkeä kuntalaisten tuki takanaan.

Kunnallista kansanäänestystä valtuustossa ei kannatettu. Kaupunki-päätöksen kumoamista esitti Marko Törhönen (ps.), jota kannatti Sakari Eerola (kesk.). Muutosesitys kaatui äänin 23-28, joten Kangasalasta tulee vuodenvaihteessa kaupunki. Vasemmistoliiton ryhmä kannatti kuntana pysymistä, kuten puolue äänesti jo helmikuussa 2017.

Kunnallinen tuloveroprosentti pysyy ennallaan vuonna 2018 eli se on 21. Samoin kiinteistöveroprosentit säilyvät. Kokoomusvaltuutettujen puheissa tosin haaveiltiin kuntaveron alentamisesta, kuten Helsingissä, mutta Kangasalan suurten investointien lähestyessä se nähtiin vaikeaksi, joten muutosesityksiä ei tullut.

Kangasalan talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-20 esittelivät kunnanjohtaja Oskari Auvinen ja talouspäällikkö Seppo Saarinen. Vaikka Vasemmistoliitto arvosteli eräitä asiakirjan kohtia, todettiin myös talousarvion laatimisen vaikeus. Eletään kapitalistisen noususuhdanteen aallonharjalla. Edellinen taantuma oli vuosien 2007-09 finanssi- ja eurokriisi, ja siitä on nyt kymmenen vuotta. Kapitalismin syklit ovat viimeiset 300 vuotta olleet noin kymmenen vuoden mittaisia. Talouslehdissä spekuloidaan jo mikä seuraavan kriisin laukaisee, onko se Italian pankkilaitos vai pyramidihuijaus virtuaalivaluutta bitcoin. Epävarmuutta tulevaisuuteen kunnissa lisäävät kotoisen hallituksemme puuhaamat SOTE- ja maakuntauudistukset valtionosuusleikkureineen. Näissä oloissa budjetin laatiminen etenkin vuodelle 2020 vaatii ajoittain hyvää huumorintajua.

Talousarvion 2018 ylijäämäksi oli merkitty 0,75 miljoonaa. Investointeihin käytetään 18,9 mE. Kunnan lainakanta on tulevana vuonna 1781 euroa asukasta kohti, mikä on reilusti vähemmän kuin maan keskitaso 2939 e. Lainakannan arvioidaan nousevan noin 2000 euroon asukasta kohti, kun Lamminrahkan rakentaminen alkaa.

Ylijäämäiseen talousarvioon oli merkitty muutamia uusia virkoja lähinnä sivistyskeskukseen ja tekniseen keskukseen, mutta ei yhtään sosiaali- ja terveyskeskukseen. Siksi Ranja Aukee (vas.) teki Iikka Nikkisen ja monen muun kannattamana esityksen yhden erityissosiaalityöntekijän palkkaamisesta perheneuvolaan 1.3.2018 alkaen. Esitys hyväksyttiin kunnanjohtajan vastalauseista huolimatta äänin 29-21, 1 tyhjä.

Jussi Jokilampi (ps.) arvosteli Kangasala-taloa ja kulttuurin suosimista liikunnan ja urheilun kustannuksella. Hän esitti 30 000 euron lisäystä urheiluseuroille ja vastaavaa leikkausta Kangasala-talon museotoiminnasta. Esitys kaatui äänin 37-12, 2 tyhjää.

Simo Arra (kesk.) oli tyytymätön keskeneräiseen Huutijärvi-Sahalahti kevyen liikenteen väylään ja esitti 100 000 euron vuotuisen määrärahan kaksinkertaistamista. Esitys meni nurin äänin 44-7.

Palvelusetelistä puhkesi pitkä keskustelu, kun useissa puheenvuoroissa kyseenalaistettiin sivistyskeskuksen 0,5 mE määräraha ostoihin yksityisiltä päiväkodeilta. Puheenvuoroissa viitattiin tutkimuksiin, joiden mukaan säästöistä ei ole näyttöjä ja lisäksi palveluseteleillä on selvä eriarvoistava vaikutus. Raimo Kouhia (sd.) ilmoitti tiukkasanaisesti, että palveluseteliostoille on tulossa katto. Hän viittasi ammattiliitto JHL:n tutkimukseen. Lisäsin tähän, että Sipilän hallituksen päätös päivähoitomaksujen alentamisesta koskee kunnallisia päiväkoteja, ei yksityisiä. Hinnanalennuksen seurauksena kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä kasvaa varmasti Kangasallakin, mutta kunta vastaa lisäämällä ostoja yksityisiltä. Lisäksi kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta, mitä yksityisillä ei ole. Siksi kuntien on turvattava palvelutarjonta. Lastentarhanopettajien liitto on arvioinut, että yksityinen tarjonta voisi olla 20% luokkaa ilman, että julkisen puolen tarjonta vaarantuisi. Kangasalla kiintiö on täynnä.

Palvelusetelistä käydään jatkossa varmasti lisää keskustelua muuallakin kuin Kangasalla.

Perussuomalaisten valtuustoaloite ruotsin kielen pakollisen opetuksen lopettamisesta oli saanut kunnanhallituksesta vastauksen, että kunta voi osallistua Opetushallituksen järjestämään kielikokeiluun. Päätös asiasta tehdään, kun kielikokeilun haku alkaa.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

https://yle.fi/uutiset/3-9922298

https://yle.fi/uutiset/3-9484183

https://www.jhl.fi/jhl-selvitti-palveluseteli-ei-varhaiskasvatuksessa-saasta/

https://journal.fi/gerontologia/article/view/63443/26755

10. loka, 2017

Kangasalan valtuusto kokoontui 9.10. lähes kolmen tunnin ajaksi toteamaan, että kunnan parantuneesta taloustilanteesta huolimatta palvelukeskusten resursseja ei palauteta, vaan leikkaukset jäävät pysyviksi. Valtuustoaloite elintarvikkeiden kilpailutuksen lisäehdosta palautettiin yllättäen uuteen käsittelyyn.

Kokouksen aloitti hiljainen hetki edesmenneen valtuutetun Asko Niemisen muistolle.

Talousjohtaja Seppo Saarinen esitteli budjettivaltuuston lähestyessä kunnan hyvää taloustilannetta. Toimintakate on 100 m€, kun se vuosi sitten oli 94 m€. Verotuloja on 1,5 m€ enemmän kuin vastaavaan aikaan 2016 ja sijoitusomaisuuskin tuottaa miljoona euroa. Kunta on tekemässä ylijäämäisen tuloksen, joskaan ei niin huomattavaa kuin parina edellisenä vuonna. Ylijäämä 2015 oli 5,7 m€ ja viime vuonna 8,8 m€.

Aholaidan kaavamuutos Ponsassa aiheutti äänestyksen. Tony Lähde (vihr.) katsoi, että yksityisen lammastilan huomattava rakennusoikeus 3235 kem² rantakaava-alueella on ylimitoitettu ja saattaa aiheuttaa muiden maanomistajien vastaavia vaatimuksia. Lisäksi kaavaan sisältyi kyseenalainen rakennusoikeuden siirto Vesijärven Palonsaaresta. Lähde vaati kaavaesityksen palauttamista uuteen käsittelyyn. Kannatin, ja lisäsin, että tapaus sisältää huomattavan ennakkotapauksen vaaran samaan aikaan tekeillä olevien Sahalahden ja Kuhmalahden rantaosayleiskaavojen takia. Rantakaavoitus koko kunnassa saattaa vaarantua. Äänin 42-8 kaavan käsittelyä jatkettiin, vastaan äänestivät lähinnä vasemmisto ja vihreitä.

Hallintosääntöä ollaan taas muuttamassa, nyt perusteluna on sivistystoimenjohtaja Leena Pajukosken jääminen eläkkeelle. Kunnanjohtaja Oskari Auvinen haluaa muuttaa virkanimikkeen hyvinvointijohtajaksi. Ranja Aukee (vas.) ihmetteli muutosta ja kysyi perusteluja. Täydensin ja lisäsin, että näyttää 1970-luvun tyyliltä, jolloin ylipolitisoituneissa oloissa tehtiin sopiville henkilöille mittatilausvirkoja. Vastauksessaan Oskari Auvinen lipsautti, että samalla perustetaan opetuspäällikön virka, jonka hyvinvointijohtaja nimittää. Tämä oli liikaa, ja teimme muutosesityksen, että hallintosääntöä ei tältä osin muuteta. Äänin 48-3 kuntaan perustetaan Pajukosken eläköitymisen yhteydessä hyvinvointijohtajan virka, jota hoitaa virkaan valittava sijainen 1.2.-1.8.2018.

Valtuutettu Hannu Karppila (kesk.) ja 6 muuta valtuutettua olivat tehneet aloitteen, että kunta vaatii elintarvikehankintojen kilpailutuksessa lisäehtoa ”Elintarvikehankinnoissa kriteerinä vaaditaan minimissään Suomen lainsäädännön vaatimuksin tuotettu elintarvike”. Näin pyrittäisiin vähentämään ulkomaisen salmonellaa, antibioottijäämiä ja kasvuhormonia sisältävien ja julmasti kohdeltujen eläinten lihan sekä jäte- ja likavesillä sekä glyfosaatin avulla kasvatettujen kasvisten käyttöä Kangasalla. Kunnanhallituksen vastauksessa vedottiin lähinnä EU- ja hankintalainsäädäntöön ja todettiin, että lisäehtoa ei voi lisätä edellytykseksi.

Asiasta käytiin pitkä keskustelu, jonka päätteeksi aloite päätettiin yllättäen äänin 32-18 palauttaa kunnanhallituksen uuteen käsittelyyn. Puolueiden rivit hajosivat pahoin, lähinnä keskusta, vasemmisto ja vihreät olivat palautuksen kannalla.

Viimeisenä listalla oli vastaus Vasemmistoliiton ja 14 demarin valtuustoaloitteeseen terveyskeskusmaksujen poistamisesta. Aloitteen perusteluna oli maksun vähäinen tuotto ja kunnan hyvä taloudellinen tilanne. Kangasala pystyy siis hyvin poistamaan terveyskeskusmaksun, kuten on tehnyt Helsinki. Aloitteessa todettiin: ”Pelkästään vuoden 2015 tilinpäätöksen ylijäämä oli 5,7 miljoonaa euroa. Talous ei siis ole esteenä terveyskeskusmaksujen poistamiselle. Kangasalan terveyskeskuksen palvelumaksut, kuten vuosimaksu 41,70 euroa, ovat valtakunnan ja Pirkanmaan kärkeä. Julkisen terveydenhuollon maksut lähenevät yksityisen terveydenhuollon maksuja. Kangasalan nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuhinnasto on ll-sivuinen moniste ja niin monimutkainen perusmaksujen, poikkeusten, tukihuollon, jälkihuollon, vaativuusluokkien ja palvelusetelien kooste, että samanaikainen lukeminen ja laskeminen on vaikeaa. Korkeiden maksujen ja sekavan hinnoittelun tarkoitus näyttääkin olevan asiakkaiksi muutettujen potilaiden ohjaaminen yksityisille terveysasemille.”

Sosiaali- ja terveyslautakunta oli kuitenkin tyrmännyt vs. sote-johtaja Marika Lanteen esityksestä aloitteen äänin 6-2. Valtuustossa aloitetta puolustivat Tommi Rönö (sd.) sekä Vasemmistoliiton valtuutetut. Yllättäen myös sote-lautakunnan puheenjohtaja, lääkäri Sonja Koto (vihr.) puolusti terveyskeskusmaksun säilyttämistä. Vasemmistoliiton puheenvuoroissa korostettiin, että asia ei jää tähän, vaan siihen palataan. Seuraava paikka on marraskuun budjettivaltuusto.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Kuvassa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja Sdp:n Kari Koljonen (kuva: Pertti Salo).

Ranja Aukeen valtuustopuhe

Jorma Mäntylän valtuustopuhe

11. syys, 2017

Syyskuun valtuusto sujui jouhevammin kuin elokuun ensimmäinen MacValtuusto. Uimahallin ja hautausmaan väliin nousee 10-kerroksinen tornihotelli ja Kangasala ostaa kuntien omistaman it-hankintayhtiö Tieran osakkeita.

Maanantaina 11.9. kokoontunut valtuusto oli ilmeisesti oppinut käyttämään iPad-tietokoneita. It-tukihenkilö ihmetteli kyselyjen puutetta. Kokouksen johto sujui hyvin ja kaikki oli ohi 35 minuutissa.

Talousjohtaja Seppo Saarisen katsaus kertoi hyvästä menosta. Taloustavoitteet on saavutettu ja positiivinen vire kunnassa jatkuu. Jari Leino (ps.) ja Hannu Karppila (kesk.) äityivät silti kyselemään Kangasala-talosta. Museon kävijätavoite oli 11 000, mutta vain 3600 on käynyt museossa. Se tekee 20 kävijää päivässä puolen vuoden aikana.

Asemakaavan muutos uimahallin viereen rakennettavasta 10-kerroksisesta tornihotellista herätti vain yhden puheenvuoron. Sanoin, että tässä on markkinavetoisen kaavoituksen kukkanen. Keskustan kehittämistä on puuhattu kauan ja monenmoisia havainnekuvia on jaettu valtuutetuille. Yhtä moneen kertaan ne ovat muuttuneet, kun joku toimija on vetäytynyt hankkeesta ja on palattu lähtöruutuun. Hotellin tarve kunnassa on ilmeinen Urku-hotellin lopetettua, mutta onko 10-kerroksisen tornin paikka hautausmaan ja uimahallin välissä? Oikeampi paikka olisi ollut nykyisen linja-autoaseman kohdalla, mutta ei. Nyt suunnitellulla paikalla on useita ongelmia. Jo rakennustyön aikana uimahallin kävijämäärät romahtavat, koska halliin pääsy vaikeutuu. Uimahallin tappio kunnalle kasvaa. Miten tähän on varauduttu? Eikö olisi järkevämpää rakentaa ensin parkkitalo ja vasta sitten hotelli? Toiseksi epäilyttävät hotellihankkeen liiketaloudelliset laskelmat. Kaavaselosteessa tai muuallakaan niitä ei ole nähty. Entä jos hanke joutuu talousvaikeuksiin, kuka maksaa laskut? Kaavoitusarkkitehti on kaavaselosteessa lausunut helmen lopputuloksesta: ”Hotellista tulee näkyvä elementti, jolla on sen laadusta ja katsojasta riippuen joko myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.” Havainnekuvan perusteella torni on ruma eikä sovi keskustan rakennettuun ympäristöön (oheinen kuva on kunnan kaavaselosteesta).

Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan kaikki ongelmat ovat hallinnassa. On perustettu oikein työryhmä huolehtimaan pysäköintiongelmista rakennustyön aikana. Timo Keskinen (kd.) kyseli voiko keskusaukion pysäköintiaikaa pidentää kolmeen tuntiin. Teknisen johtajan Mikko Ilkan mukaan voi. Niinpä kaavamuutos meni läpi ja tornihotellin rakentaminen alkaa kevättalvella 2018.

Isompaa keskustelua ei herättänyt myöskään esitys ostaa Tiera Oy:n osakkeita. Se on kuntien omistama tietotekniikan hankintayhtiö, jolla yritetään saada aisoihin it-firmojen kuntien rahastusta. Tiera on malliesimerkki mitä tyhmästi toteutettu yksityistäminen saa aikaan. Paavo Lipposen hallitus yksityisti vuonna 1996 Valtion tietokonekeskuksen. Se myytiin Tieto-konsernille, jolloin muutama yksityinen toimija sai markkinat haltuunsa, SAP, Tieto ja Fujitsu.

Ne alkoivat lypsää suurasiakkaita eli kuntia, kun julkista kilpailijaa ei enää ollut, ja saivat pian takaisin Vtkk:n ostoon käytetyt rahat. Maksajina ovat olleet kuntien veronmaksajat. Kuntien omistama Tiera on yritys edes jollain tavoin saada kustannuksia kuriin. Aihetta onkin, sillä esimerkiksi Kangasalla on 2000 työasemaa ja kunta käyttää vuodessa 3 miljoonaa euroa tietotekniikkapalveluihin. Kysyin vaikutuksia Soten lähestyessä. It-alan ihmiset ovat varoitelleet, että suunnitellussa lyhyessä ajassa on mahdotonta siirtää valtavia tietojärjestelmiä kunnilta maakunnille. Miten Tiera mahtaa vaikuttaa? Talousjohtaja Saarisen mukaan ei vaikuta mitenkään.

Kokouksen päätteeksi Iikka Nikkinen (vas.) esitteli valtuustoaloitteen Kaarinanpolun kunnostamisesta. Retkireitti on pahoin rapistunut ja kaipaa ehostamista, jotta se edes osin vastaisi kunnan matkailumainontaa. Allekirjoittajina oli vasemmistoliiton ryhmä, vihreät sekä jokunen demari.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/talta-it-ulkoistuksen-kompurointi-nayttaa-tampereen-it-pomo-kuittaa-moitteet-perattomiksi-6586525

http://www.vas-kangasala.fi/426949865/5130705/posting/valtuustoaloite-kaarinanpolusta-iikka-nikkinen-vas