Blogi

10. huhti, 2018

Huhtikuun Kangasalan valtuusto oli puolen tunnin pikakokous. Kaupunki sitoutui omavelkaiseen takaukseen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Valtuustoaloitteista saatiin tilannekatsaus ja Vasemmistoliitto jätti aloitteen työttömyysturvan aktiivimallista Kangasalla.

Taloudellisesti merkittävin päätös oli sitoutuminen 23,7 miljoonan euron takaukseen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Sulkavuoreen nousevan jätevesipuhdistamon kustannusarvio on 310 miljoonaa, mistä Kangasalan osuus on 7,65%. Keskuspuhdistamo Oy:n suurin omistaja on Tampere. Sillä on 71,2% omistusosuus ja täydellinen määräysvalta. Puhdistamon rahoitukseen yritetään saada Euroopan investointipankin 150 m€ laina. Tampere rahoittaa osuuttaan kaavoittamalla ja myymällä nykyisen Viinikanlahden puhdistamon maita rakentajille.

Sulkavuoren laitos valmistuu 2023 (havainnekuva: Ramboll). Siihen asti toimii Viinikanlahden puhdistamo, minne myös Kangasalan jätevedet on johdettu vuodesta 1980. Kunta laski jätevetensä 1959-80 pieneen Kirkkojärveen saastuttaen sen pahoin.

Valtuustoaloitteiden seurannassa todettiin, että 14 aloitetta on käsitelty loppuun ja seitsemän käsittely on kesken. Kuntalaisaloitteita tehtiin 2017 kolme. Kangasalan kaupungiksi muuttamisen kumoaminen ja aiheesta järjestettävä kansanäänestys eivät johtaneet toimenpiteisiin. Sen sijaan hyväksyttiin Kangasalan luonto ry:n kuntalaisaloite Lemposten lehdon luonnonsuojelualueen perustamisesta ja osoittaminen luontolahjana satavuotiaalle Suomelle –kampanjaan.

Iikka Nikkinen (vas.) esitteli valtuustoryhmän aloitteen työttömyysturvan aktiivimallin toteutumisesta Kangasalla. Lisätietoja on alla olevassa linkissä.

Kokouksen päätteeksi kukitettiin eläkkeelle jäävä sivistystoimen johtaja Leena Pajukoski.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Vasemmiston aloite työttömyysturvan aktiivimallista Kangasalla.

12. maalis, 2018

Maaliskuun Kangasalan kaupunginvaltuuston kokous oli 45 minuutin tapahtuma. Esittelylista oli lyhyt, ja keskustelu yksityisen päivähoidon tarpeesta keskeytettiin. Valtuustoaloitteita jätettiin peräti kolme, ja tiedoksi tuli hallinto-oikeuteen tehty valitus Vatialan koulun purkamisesta.

Mitä saa sanoa, kun kaavamuutoksella esitetään yksityisen päiväkodin rakentamista Asemantielle? Kohta kymmeneen vuoteen ei valtuustossa ole nähty puheen keskeyttämistä. Valtuuston puheenjohtajan Hanna Laineen mukaan kaavamuutoksen kohdalla ei saa puhua yksityisen päivähoidon tarpeesta, ja niin puheeni keskeytettiin. Ei auttanut, vaikka §23 esittelyssä kaavamuutosta perusteltiin nimenomaan yksityisen päiväkodin tarpeella: "Osa päivähoitopaikoista pyritään osoittamaan yksityisille toimijoille." "Tällä hetkellä ei ole näkyvissä muuta liiketoimintaa kuin yksityinen päivähoito, joka on mahdollista laajentamalla tonttia hieman viereiselle puistoalueelle." Kaavaselosteessa todettiin: "Kunta luovuttaa alueen yksityiselle toimijalle toteutettavaksi."

Demokratiaan kuuluu päätösesityksen perustelujen kritiikki. Kangasalla se ei ole sallittua. Niinpä puheenjohtaja Laine kieltäytyi myös ottamasta käsittelyyn aiheesta tehtyä pontta. Tapahtunutta puidaan varmasti puolueiden kesken. Mikä on valtuuston puheenjohtajan valta keskeyttää puheita? Kangasalan valtuuston kokoukset kun ovat vielä melkoisen lyhyitä, koska asiat on lähes aina sovittu etukäteen. Puheiden rajoittamista ei voi perustella ainakaan kokousten venymisellä.

Iikka Nikkisen (vas.) valtuustoaloitteeseen vaellusreittien laajentamisesta ja Kaarinanpolun parantamisesta kaupunki vastasi myönteisesti. ”Ulkoilu- ja luontoliikuntamahdollisuuksien parantaminen ja turvaaminen on tärkeä tekijä kaupungin elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta ja Kangasalan nimenomainen vahvuus”, todettaan vastauksessa. Kaarinanpolun reittiä luvataan muuttaa Tarastenjärven kohdalla, jossa se jää rakennus- ja muun jätteen alle. Uusia tulenteko- ja yöpymispaikkoja on tulossa. Laipanmaan reitistöä kehitetään ja reittikarttoihin lisätään digitaalista sisältöä. Elinvoimalautakunnan vastaus oli niin laaja ja myönteinen, että Iikka Nikkinen kiitti lämpimästi. Valtuustoaloitteet vaikuttavat.

Nattarin asemakaavan muutos oli esillä uudelleen, koska Pirkanmaan maakuntamuseo oli tehnyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen Vatialan koulun purkamisesta. Museo katsoi, että 1950-luvun koulu on rakennustaiteellisesti arvokas eikä sitä tule purkaa. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa kestää niin kauan, että tammikuun valtuuston päätös esitettiin peruttavaksi, jotta Maakuntamuseo saa antaa asiasta lausunnon elinvoimalautakunnalle. Nähtäväksi jää mitä Vatialan koululle lopulta tapahtuu.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen ajankohtaiskatsauksen tärkein anti liittyi valtatie 12:aan. Tampere ja Lahti ovat nostaneet tien parantamisen edunvalvontalistalle, ja Kangasala halutaan mukaan ”kokonaisvaltaiseen valtatien parantamiseen”, mikä tarkoittaa moottoritietä. Kangasalla vt12 kulkee kahden luonnonsuojelualueen läpi.

Pikakokouksessa esiteltiin peräti kolme valtuustoaloitetta. Lienevätkö puolueet innostuneet, kun Vasemmistoliitto on saanut kaksi aloitetta läpi? (Sosiaalityöntekijän virka perheneuvolaan ja retkeilyreittien parantaminen.)

Kokoomuksen varavaltuutetun Heini Kivimäki-Hietasen aloitteessa esitettiin kiirehoidon palauttamista Kangasalan kaupunginsairaalaan ilman röntgeniä ja laboratoriopalveluja. Täten ei rikottaisi päivystysasetusta. Se helpottaisi huomattavasti vähävaraisten hoitoon pääsyä, koska heillä ei ole varoja yksityisiin palveluihin. Samalla kevennettäisiin Valkeakosken sairaalan ja Acutan ruuhkia. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen, koska siinä puolustetaan inhimillisin perustein julkista terveydenhuoltoa. Kangasalan vasemmisto ei ole viime aikoina kovin usein tukenut kokoomuksen aloitteita.

Keskustan Hannu Karppilan aloitteessa esitettiin uudelleen, että Kangasala käyttäisi elintarvikkeita ja ruokapalveluja, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia sekä elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen.

Vihreiden valtuustoaloite oli varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen. Yli kolmivuotiaiden ryhmissä yhtä kasvatuksen ammattilaista kohti olisi enintään seitsemän lasta, jolloin ryhmäkoko on korkeintaan 21 lasta. Erityislasten osalta noudatettaisiin edelleen käytössä olevia kertoimia lapsiryhmän kokoa laskettaessa. Ryhmäkokouudistus toteutettaisiin vuoden 2019 aikana.

Vasemmiston ryhmä allekirjoitti myös vihreiden aloitteen.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

13. helmi, 2018

Kangasala –konserni sai uuden osakeyhtiön helmikuun valtuustossa, kun elinkeinotoimi päätettiin yhtiöittää. Tunnin kokouksessa ehdittiin väitellä kaupungin hankkimien elintarvikkeiden kotimaisuudesta ja Kirkkojärven kemiallisesta käsittelystä.

Kangasalla on katsottu, että kaupungin nykyinen elinkeinotoimi ei ole tehokas. Teollisuusalueille ei ole saatu riittävästi yrityksiä, ja lähivuosina tulee uusia teollisuusalueita Tarastenjärvelle ja Saarenmaalle. Oskari Auvisen asettaman työryhmän selvityksen tulos oli etukäteen asetettu: elinkeinotoimi pitää yhtiöittää. Osakeyhtiö on tehokkaampi, joustavampi ja nopeampi kuin kunnan oma työ. Tämä lause on kuultu moneen kertaan. Ei auttanut, vaikka selvitys totesi suuren osan Pirkanmaan kunnista hoitavan elinkeinotoimen omana työnä.

Elinkeinotoimen nykyiset kustannukset ovat 778 000 euroa vuodessa, mistä palkkakuluja on 107 000 euroa. Yhtiöön on palkattava kallis toimitusjohtaja, jos tulosta mielitään saada aikaan. Vasemmistoliiton ryhmästä esitettiin, että esitetyt lisäpanostukset ja yhtiömuoto lisäävät tuntuvasti kustannuksia. Lyhyessä selvityksessä kulut oli kuitattu kymmenellä rivillä, vaikka kokonaiskustannukset nousevat lähelle miljoonaa vuodessa. Esitys palauttamisesta uuteen käsittelyyn tarkempaa kustannusarviota varten kaatui äänestyksessä 48-3. Business Kangasala Oy aloittaa toimintansa tänä vuonna. Elinkeinotoimen nykyiset työntekijät siirtyvät yhtiöön vanhoina työntekijöinä.

Keskustan ja Mtk:laisten valtuustoaloite eettisesti tuotetun kotimaisen ja lähiruoan lisäämisestä kaupungin hankinnoista tyrmättiin toistamiseen. Ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpään sekä keskustan Hannu Karppilan ja Simo Arran välille puhkesi väittely aiheesta ”EU pakottaa”. Haanpää väitti, että Kangasalan kouluihin ja päiväkoteihin hankitaan niin paljon kotimaista kuin mahdollista, mutta hankinnoissa ei voida soveltaa muita EU-maita syrjiviä ehtoja. Hannu Karppilan mukaan valtuusto ei tee hankintapäätöksiä, joten se voi antaa hankinnoissa sovellettavia suosituksia. Aloitevastaus tuli loppuun käsitellyksi muutoksitta. Täten Kangasalan Pakkalassa eettisesti tuotettu broilerin liha väistyy Hollannista tulevan salmonellasaastuneen broilerilihan tieltä, jos sen hinta on edullisempi.

Kangasalan keskustan Kirkkojärvi saastui pahoin, kun kunta ja urkutehdas laskivat sinne jätevedet lähes puhdistamattomina 1959-80. Järvi muuttui uimakelvottomaksi jo 1960-luvun alussa. Turun lähellä saman kokoinen Littoistenjärvi saastui niin ikään asutuksen ja verkatehtaan takia. Järveä on monin tavoin yritetty elvyttää, ja kun mikään ei auttanut, keväällä 2017 sinne kaadettiin 200 tonnia polyalumiinikloridia. Keskustan valtuustoryhmä oli tehnyt aloitteen, että sama tehtäisiin Kangasalan Kirkkojärvellä. Aloitteen taustalla oli Littoistenjärven laaja lehdistöjulkisuus. Varsinkin Turun Sanomat hehkutti miten järvi kirkastui taikaiskunomaisesti.

Kangasala on perustanut Kirkkojärvi-työryhmän, joka on tutkinut järveä. Se laatii koekalastusten ja tutkimusten perusteella esityksen jatkotoimista. Valtuustoaloitevastauksessa korostettiin asiantuntijatyöryhmän seurantatyön merkitystä ennen uusia toimenpiteitä. Lisäsin tähän, että Littoistenjärvellä todettiin jo viime syksynä veden alkaneen uudelleen samentua. Kemiallinen käsittely ei ole taikaisku, vaan se ilmeisesti joudutaan uusimaan muutaman vuoden välein. Littoistenjärvellä on menossa laaja seurantatutkimus, jonka ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä vuonna. Ennen seurantatutkimuksen valmistumista ei ole aiheellista tilata Kangasalle kemikaalirekkoja.

Kirkkoharjun näkötornia ei koroteta. Tätä koskeva valtuustoaloite ei toteudu. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas eikä sen rakenteita ole mahdollista muuttaa ilman ulkonäön oleellista muuttumista. Mieluummin harvennetaan puustoa tornin ympäriltä näkyvyyden parantamiseksi.

Ilmoitusasiana saatiin kuulla, että Heli Vikman on vetänyt pois Korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituksensa Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtajan valinnasta. Täten virkaa kaksi vuotta viransijaisena hoitanut Marika Lanne on nyt vakituinen sote-johtaja.

13.2.18
Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

16. tammi, 2018

Kangasalan kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous alkoi myöntämällä lisärahoitusta vararikon partaalla horjuvalle vesiyhtiö Tavaselle. Yksi valtuutettu vaihtui ja Vasemmiston aloitteesta jätettiin valtuustoaloite työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän vastaisesta toimenpideohjelmasta.

Yli kaksi viikkoa Kangasala on ollut kaupunki, mutta nimitys tuotti välillä muistamisongelmia niin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle kuin tuoreelle kaupunginjohtajalle.

Korvenperän kaava ja kaksi kaavamuutosta nuijittiin läpi ilman keskustelua. Ruutanan koulun viereen nousee lähivuosina epäedullisesta maastosta huolimatta pientaloalue.

Valtuutettu Jorma Schukoffin (sd.) ero valtuustosta meni samoin läpi nuijan kopautuksella, vaikka eron syistä liikkui monenlaisia sähköposteja ja huhuja. Schukoff sai kevään 2017 vaaleissa Sdp:n toiseksi eniten ääniä. Silti häntä ei valittu luottamustehtäviin. Schukoffin tilalle Sdp:n ryhmään nousi Petri Vilkki.

Vesiyhtiö Tavase Oy:n rahat ovat jälleen lopussa, ja Tampereen kaupunki on siksi päättänyt käynnistää 700 000 euron osakeannin yhtiön toiminnan turvaamiseksi. Tavase Oy on perustettu vuonna 2002 tuottamaan osakaskunnille tekopohjavettä Vehoniemen-Isokankaan harjulla. Edes teelusikallista vettä ei ole tuotettu ja kesäkuussa 2015 Vaasan aluehallintovirasto hylkäsi yhtiön lupahakemuksen laitoksen rakentamisesta Kangasalan ja Pälkäneen rajalle. Valkeakoski erosi viime vuonna yhtiöstä. Lupahakemus on Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Niinpä yhtiö on pahoin velkaantunut, ja normaalina osakeyhtiönä se olisi aikaa sitten asetettu selvitystilaan.

Kangasalan kauunginhallitus esitti, että kaupunki osallistuu osakeantiin 58660 eurolla. Tosin esittelyn otsikossa puhuttiin osakkeiden kauppakirjasta ja Valkeakosken irtautumisesta, mutta se oli esittelijän mukaan painovirhe. Esittely oli muutoinkin ristiriitainen. Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan tekopohjavesilaitosta ei tule sijoittaa Vehoniemenharjun alueelle, mutta silti laitokseen pitää sijoittaa rahaa. Puheenvuorossani huomautin tästä ristiriidasta ja lisäsin, että mitään pakkoa ostaa osakkeita ei ole. Esittely on osakassopimuksen vastainen ja rikkoo Tampereen kanssa 2015 tehtyä sopimusta yhtiön kustannusten minimoinnista oikeuskäsittelyn ajaksi ”pöytälaatikkofirmaksi”. Siksi esitin, että osakeantiin ei osallistuta. Tony Lähde (vihr.) kannatti esitystä ja viittasi professori Jukka Mähösen lausuntoon ettei osakkailla ole loppumattomiin velvollisuutta rahoittaa tappiollista yhtiötä. Jari Leino (ps.) ihmetteli miksi maksamme kymmeniä tuhansia euroja yhtiölle, josta halutaan päästä eroon. Tero Linna (kesk.) huomautti, että Tampere tuskin rakentaisi laitosta vastoin Kangasalan tahtoa, sillä Kangasalalla on etuotto-oikeus alueen pohjaveteen. Osakkeiden merkinnän pakollisuus todettiin väärinymmärrykseksi, mutta silti vaadittiin kymmenen minuutin neuvottelutauko ennen äänestystä osakeantiin osallistumisesta.

Neuvottelutauon aikana kokdem-akseli kokosi rivit ja äänin 34-17 kaupunki päätti osallistua osakeantiin. Vastaan äänestivät Vasemmistoliitto sekä useimmat vihreiden, keskustan ja perussuomalaisten valtuutetut. Sijoitettava summa 58660 euroa vastaa yhden keskipalkkaisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vuosipalkkaa sivukuluineen.

Esityksen mukaisesti päätettiin jatkaa annettua omavelkaista takausta Raikunseudun vesiosuuskunnan lainalle 19.3.2023 saakka. Vesaniemeen rakennetaan uusi Beach Volley-kenttä nykyisen korjattavan lisäksi.

Kokouksen päätteeksi Ranja Aukee (vas.) luki valtuustoaloitteen Nollatoleranssi kiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle Kangasalla. Aloitteen allekirjoitti Vasemmistoliiton ryhmä sekä 9 valtuutettua (vihr./ps./sd.). Teksti on alla olevassa linkissä.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Valtuustoaloite Nollatoleranssi kiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle Kangasalla.

12. joulu, 2017

Vuoden viimeinen valtuusto kesti puolisentoista tuntia. Kuntaan valittiin hyvinvointijohtaja, äänestettiin Kuntaliiton valtuuskunnasta ja vastattiin muutamiin aloitteisiin.

Kangasalan Lämpö Oy:n hakevoimala sijoitetaan Ranta-Koivistoon nykyisen frisbeegolfradan viereen. Pari demaria kävi puhujapöntössä kehaisemassa onnistunutta sijoituspaikkaa.

Kokouksen tärkein asia oli hyvinvointijohtajan valinta eläkkeelle jäävän sivistystoimenjohtajan Leena Pajukosken tilalle. Jos sote toteutuu, hyvinvointijohtaja on kunnan toiseksi tärkein virkamies kunnanjohtajan jälkeen. Palvelukeskuksen henkilöstömäärä on 820 ja talousarvion loppusumma on 46 miljoonaa euroa. Hakijayhteenveto osoitti, että virkaa oli hakenut erittäin korkeatasoinen hakijajoukko, peräti 47 henkilöä, joista 11 tohtoria, Kuntaliiton erityisasiantuntija, sivistystoimenjohtajia, opetusneuvos jne. Hakijoista 9 haastateltiin ja 5 lähetettiin soveltuvuusarviointiin.

Tämän perusteella valtuustolle oli tehty jo marraskuussa selväksi, että valinta on tosiasiassa jo tehty. Ranja Aukee (vas.) kysyi millä perusteella haastateltavat valittiin? Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan kriteerit olivat ”objektiivisia”. Tony Lähde (vihr.) kyseli eikö valita lainkaan varahenkilöä siltä varalta, että valittu ei tulekaan virkaan. Auvisen mukaan tällöin jatketaan hakuaikaa. Lopulta virkaan valittiin äänestyksettä Hämeenkyrön sivistystoimenjohtaja KTM Kati Halonen.

Suomen Kuntaliiton ylin toimielin on nykyään 76-jäseninen valtuuskunta, joka korvaa valtakunnalliset kuntapäivät. Pirkanmaalta siihen valitaan kuusi edustajaa suljetulla suhteellisella listavaalilla. Lopputulos oli lähes odotusten eli valtuuston kokoonpanon mukainen. Yksi kokoomuksen ääni livahti kristillisille.

Listavaalista saatiin nyt ensimmäinen kokemus. Jos halutaan etukäteen tarkoin ennustettava tulos, se saadaan listavaalilla. Ehdokasasettelun hoitavat puoluetoimitsijat.

Lopuksi valtuustolle esiteltiin vastaukset kolmeen aloitteeseen. Vihreiden aloite hajusteettomuudesta on menossa läpi ja valtuusto suosittelee valtuuston kokouksiin osallistuville tuoksuttomien hygieniatuotteiden käyttöä. Sen sijaan kristillisten aloitteeseen kunnan tarjoamasta arkistointitilasta paikallisille järjestöille vastattiin kielteisesti. Samoin kielteinen oli vastaus perussuomalaisten aloitteeseen, joka tähtäsi tosiasiallisesti kunnallisen pysäköinninvalvonnan alasajoon.

Jorma Mäntylä
(Vas.)

Lisätietoa:

http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla/136 (kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta).