Blogi

12. marras, 2018

Marraskuun valtuusto piti veroprosentin ennallaan ja hyväksyi talousarvion vuodelle 2019. Se on 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kangasalan lainakanta kasvaa maltillisesti, vaikka tulevalla kolmivuotiskaudella investoinnit vievät yli 100 miljoonaa Lamminrahkan alkavan rakentamisen takia. Valtuusto hyväksyi yli viisituntisessa kokouksessaan muutaman muutoksen talousarvioon.

Talousarvion kokonaismenot ja -tulot vuonna 2019 ovat 238 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 21. Lisääntyvästä lainanotosta huolimatta kaupungin lainakanta on 1908 euroa asukasta kohti, mikä on reilusti alle maan keskitason.

Suurin puolue kokoomus esiintyi vaisusti eikä pitänyt lainkaan ryhmäpuheenvuoroa. Veroprosentin kohdalla kansanedustajaehdokas Jussi Haavisto kävi pöntössä puhumassa kuntaveron alentamisesta, mutta ei tehnyt muutosesitystä. Kaupunginhallituksessa 0,25% veronalennusesitys oli jo kaatunut äänin 6-3. Kiinteistövero pysyy samoin ennallaan.

Pekka Lahti (sd.) suitsutti kunnan hyvää taloustilannetta ja katsoi sen kirkastavan kaupunkikuvaa sekä brändiä. Ongelmia tuo nuorisotyöttömyydestä nouseva syrjäytymisvaara. Kaupungin palvelutuotannon pitää olla pääasiallisesti omaa. Simo Arra (kesk.) piti hyvänä, ettei talousarviossa ole lakkautuksia ja alasajoja. Vuoden 2015 koulujen ja kirjastojen lakkautukset olivat virhe. Uimahallin toimitusjohtajan irtisanominen ja ilmitulleet kiusaamistapaukset ovat vahingoittaneet kaupunkikuvaa ja brändiä. Stiina Lahikainen (vihr.) kehui hyvää taloustilannetta ja toivoi panostuksia leikkausten sijaan. Ne tuovat hyötyä ja parantavat kaupunkikuvaa. Vesiyhtiö Tavasea hän piti lehtokotilon kaltaisena vieraslajina, josta pitää päästä eroon. Puoluetoveri Tony Lähde vaati samoin irtautumista Tavase Oy:stä, koska Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen lupaehdoista tulee erittäin tiukat ja kustannustaso nousee yli kaksinkertaiseksi. Timo Keskinen (kd.) piti talousarviota myönteisenä ja kiitteli sivistystoimen uusia virkoja. Hän valitteli sijaiskieltoja ja tuntikehyksen tilaa, mutta KD ei tee muutosesityksiä. Ranja Aukee (vas.) ihmetteli miksi hyvästä taloustilanteesta huolimatta ei vieläkään saada palveluja vuoden 2015 leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Kepun Simo Arra teki ensimmäisen muutosesityksen, jonka mukaan kaupunkistrategiaan lisättäisiin lause ”Emme hyväksy työpaikkakiusaamista missään muodossa”. Esitys kaatui äänin 30-21. Salissa kävi pieni kohahdus, kun valtuutetut ihmettelivät miksi sosialidemokraatit äänestivät työhyvinvoinnin parantamista vastaan.

Vasemmistoliitto teki kaksi muutosesitystä. Ensimmäisessä esitettiin Kangasalan uimahalli Oy:n toiminta-avustuksen lisäämistä 200 000 eurolla voimakkaasti laskeneen asiakasmäärän takia. Syyt ovat yleisesti tiedossa. Lippujen hintaa ei voi nykyisestä korottaa ilman, että kävijämäärä laskisi lisää. Esitys kaatui äänin 48-3. Ranja Aukeen aloitteessa esitettiin terveyskeskuksen viikonlopun kiirepäivystykseen 400 000 euron määrärahaa. Kokoomus teki tästä aloitteen vajaa vuosi sitten ja vasemmistoliitto kannatti aloitetta. Kesän aikana kokoomus luopui aloitteestaan, jolloin vasemmisto otti sen kierrätykseen ja uudisti sen talousarvion yhteydessä. Tony Lähde kannatti, mutta esitys meni nurin äänin 44-6. Kokoomus äänesti tosiasiassa omaa aloitettaan vastaan.

Sivistystoimen sijaiskiellosta käytiin pitkä keskustelu, jonka aikana tehtiin useita muutosesityksiä. Äänin 11-40 hyväksyttiin Jari Leinon (ps.) esitys, jonka mukaan sijaiskarenssia ei ole, vaan annetaan lainmukainen opetus. Sonja Koto (vihr.) esitti 690 000 euron määrärahaa kaupungin oman uuden päiväkodin suunnittelua ja rakentamista varten. Taustalla oli huoli yksityisen päiväkotitoiminnan osuuden nopeasta kasvusta. Jos Kangasalan omat resurssit samalla heikkenevät, voi syntyä tilanne ettei kaupunki pysty tiukan paikan tullen vastaamaan lakisääteisestä päivähoitovelvoitteestaan. Esitys kaatui äänin 41-10 (vihr.+vas.). Vihreiden Eija Eskola kummasteli paradoksia: kun on nousukausi, raha ei riitä hyvinvointi-investointeihin, ja laskukausien aikaan leikataan ja supistetaan. Eskolan ihmettelyn jälkeen budjetti nuijittiin läpi.

Jos päiväkotiin ei riitä rahaa, niin tykkilumeen sitä on. Demarien valtuustoaloitteen mukaisesti talousarvioon varattiin 100 000 euroa lumetuskaluston hankintaan ja siihen liittyvän infran rakentamiseen.

Demarien toinen valtuustoaloite koski kunnan 100% omistamien yhtiöiden työnantajaedunvalvontaa ja henkilöstön eläkevakuutuksia. Nyt eri yhtiöissä on vaihteleva käytäntö. Kaupunginhallituksen vastauksen mukaan asialle ei tarvitse tehdä mitään. Huomautin, että nyt alkavat tulla esiin yhtiöittämisen haitat, sillä eri yhtiöissä työskentelevät joutuvat eriarvoiseen asemaan. Ongelmaa ei olisi, jos palvelutuotanto olisi kaupungin omaa työtä. Demarit ovat olleet innokkaasti yhtiöittämässä kunnan palveluja ja nyt se kapsahtaa omaan nilkkaan. Äänin 30-20 päätettiin, että demarien aloitetta ei palauteta kaupunginhallitukseen, vaan on tyytyminen syntyneeseen tilaan.

Vihreiden aloitteelle maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille oltiin suopeita ja toiminta käynnistyy.

Kaksi uutta valtuustoaloitetta jätettiin. Simo Arran (kesk.) aloitteessa palautettiin mieliin uimahallin toimitusjohtajan irtisanominen ja siitä aiheutunut julkisuushaitta. Osakeyhtiömuotoa ja liikesalaisuutta käytettiin niin väärin, että edes valtuutetut eivät ole saaneet asianmukaista tietoa mitä kunnan 100% omistamassa yhtiössä on tapahtunut. Salaileva hallintokäytäntö ei ole lain pakko, vaan osakeyhtiö voi olla avoin ja tiedottava. Siksi Kangasalan konserniohjeeseen tulee lisätä kohta, jonka mukaan kaupungin omistamissa yhtiöissä noudatetaan kuntalain mukaista tiedottamiskäytäntöä. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen.

Vihreiden Sonja Koto esitteli valtuustoaloitteen, että Kangasala liittyisi Hinku-hankkeeseen eli julistautuisi hiilineutraaliksi kunnaksi. Hän perusteli esitystä ilmastonmuutoksen torjunnalla. Mukana on jo 42 kuntaa, Kangasalan naapureista Kuhmoinen ja Padasjoki. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti tämänkin aloitteen.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro 12.11.2018.

HINKU - Hiilineutraalit kunnat -hankkeen verkkosivut

11. syys, 2018

Syyskuun valtuusto Kangasalla kesti vartin ja vähän yli, ja olisi voinut olla lyhyempikin, jos puheenjohtaja Hanna Laineen (sd.) tahdosta olisi ollut kiinni. Nuija paukkui niin kovalla vauhdilla, että puheenvuoroja jäi pitämättä ja siksi jouduttiin taas palailemaan esityslistaa takaisin useita kertoja.

Kesäkuinen Kangasalan Uimahalli Oy:n toimitusjohtaja Paula Liinamaan erottaminen aiheutti kansalaisadressiin, johon oli muutamassa viikossa saatu 255 allekirjoitusta. Irtisanomisen purkua vaatinut adressi luovutettiin kaupungille kymmenen minuuttia ennen valtuuston alkua. Tapahtumaa todisti melkoinen määrä lehdistön edustajia. Kaupungin edustajat ottivat adressiin vastaan ilmeisen vaivautuneina. Adressi allekirjoituksineen kierteli sitten valtuustossa, ja erityisesti demarit tutkivat sitä tarkoin.

Uimahallin tapahtumasarja on herättänyt laajaa julkista huomiota maakunnan lehdistössä ja on siten merkittävästi vahingoittanut Kangasalan julkisuuskuvaa. Valitettavasti Kangasala pysyy virallisissa tiedotteissaan erottamisen takana ja syyttää tapahtuneesta yhtiön hallituksesta erotettuja Jorma Schukoffia ja Pertti Saloa. Todelliset syyt peitetään osakeyhtiömuodon liikesalaisuuden taakse. Lähiaikoina pidettävä yhtiökokous ratkaisee mitä jatkossa tehdään ja jääkö ongelmien lähde jatkamaan toimintaansa.

Valtuuston esityslistalla oli vain kolme asiaa, joista kaksi oli ilmoitusasioita. Kaupunkikonsernin talouden ja toiminnan puolivuotisseuranta oli toimitettu sähköisessä muodossa ja talousjohtajan suullinen katsaus ”kuullaan kuluvana vuonna”. Teknisen johtajan irtisanoutuminen ja jääminen eläkkeelle ensi talvena saatettiin valtuuston tiedoksi. Ranta-Koivistoon rakennettavan Kangasalan Lämpö Oy:n voimalan biopolttoaineesta ja polttokattiloista ei saatu selvyyttä, mutta lainan takaus myönnettiin. Uusi 12 MW voimala on pakko rakentaa, sillä nykyinen Pikonkankaan lämpölaitos sijaitsee ykkösluokan pohjavesialueella ja sen toimintaa ei voida jatkaa öljyvahinkovaaran takia.

Kokous päättyi siihen mistä alkoi eli Kangasalan Uimahalli Oy:n toimintaan. Valtuustoaloitteen uimahallin osakeyhtiömuodon tarpeellisuudesta oli allekirjoittanut kuusi valtuutettua (vas+vihr). Aloitteen mukaan uimahalli ei toimi vapailla markkinoilla, ja siksi osakeyhtiömuodolle ei ole perusteita. Kaupungin oma palvelutuotanto ei mahdollistaisi liikesalaisuuden väärinkäyttöä, ja hallinnon avoimuus olisi perusteltua voimakkaasti verovaroin tuetussa laitoksessa. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen uimahalleista on kuntien omaa palvelutuotantoa, ja osakeyhtiöt ovat poikkeus.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Valtuustoaloite Kangasalan uimhallin hallinnosta

Miksi Kangasalan uimahallin yhtiöittäminen epäonnistui? Verkkolehti Vasen Kaista.

 

21. elo, 2018

           Kymmenen minuutin pikakokous

Syksyn valtuustokausi pyörähti käyntiin maanantaina 20.8. Kokouksen ainoa asia oli elinympäristöjohtajan valinta. Virkaan valittiin Sirkku Malviala, joka aiemminkin on ollut Kangasalan palveluksessa. Hän aloittaa työssään teknisen johtajan Mikko Ilkan jäädessä eläkkeelle vuoden vaihteessa.

Virkaan oli 17 hakijaa, joista ainakin kolme oli ansioiltaan valitun tasoisia.

Tämän virantäytön jälkeen kaikki Kangasalan johtavat virkamiehet ovat vaihtuneet ja suurten ikäluokkien edustajat ovat eläkkeellä. Valtuusto ja asukkaat voivat sitten jatkossa arvioida mikä on muuttunut.

Tommi Rönö kävi lukemassa demarien valtuustoaloitteen, jonka aiheena on toisen asteen maksuton koulutus Kangasalla.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

13. kesä, 2018

Kesävaltuuston ykkösaihe oli Kangasalan 11,7 miljoonan ylijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2017. Kaupunginhallituksen yksimielisen esityksen mukaisesti peräti 8 miljoonaa käytetään investointivaraukseen. Kokoomus esitti veroprosentin alentamista hyvän taloustilanteen takia. Muut puolueet olivat hiljaa.

Mitäpä kunnassa pitäisi tehdä, kun rahaa tulee sisään ennakoitua enemmän? Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että henkilöstöä palkitaan 100 euron kulttuuri- ja liikuntaedulla. Pekka Lahti (sd.) kehui ryhmäpuheenvuorossa hyvää ja tasapainoista taloutta sekä piti investointivarausta oikeutettuna. ”Kangasalla on positiivisen kehityksen pöhinä”, hän kiitteli, mutta kyseli henkilöstön jaksamisen perään, kun työntekijämäärää on supistettu. Mika Ollila (kok.) lausui ”ei tiedä nälkäinen kuinka kylläisen on hyvä olla” ja esitti kuntaveron alentamista, koska se ”palkitsee kaupunkilaisia”. Jari Leino (ps.) kyseli henkilöstövähennysten vaikutusta 11,7 m€ tulokseen. Stiina Lahikainen (vihr,) piti ylijäämää liian isona ja Timo Keskinen (kd.) kehotti miettimään mitä palvelutuotannon elementtejä voitaisiin parantaa. Kaikkea ylijäämää ei tule sijoittaa investointeihin.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin samaa. Olisi järkevää, että reilua ylijäämää käytettäisiin leikattujen palvelukeskusten resurssien palauttamiseen ja palvelumaksujen alentamiseen: ”Onko palvelukeskukset tuomittu ikuisen häviäjän rooliin, eli niille ei ole luvassa edes leikattujen resurssien palautusta?”

Tilinpäätös hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Samoin kävi tarkastuslautakunnan arviointikertomukselle, vaikka siinäkin kyseltiin henkilöstövähennysten vaikutuksia: ”Säästötoimenpiteiden vuoksi henkilöstön työmäärän kasvaessa ja tehtäväkuvien laajentuessa on pohdittava sitä, teetetäänkö henkilöstöllä sellaisia työtehtäviä, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu vakanssien mukaisiin tehtäväkuviin. Työntekijöille työajan joustoista on tullut työhyvinvointikysymys.”

Hallintosäännön muutoksella esitettiin eläkkeelle jäävän teknisen johtajan Mikko Ilkan virkanimikkeen vaihtamista elinympäristöjohtajaksi. Valtuusto täyttää viran syksyllä.

Äänestämään päästiin aurinkokeräimistä. Esitys oli, että yli 20 neliön keräimiin tarvittaisiin toimenpidelupa. Jari Leinon ja Hannu Karppilan (kesk.) esitys oli lauseen poistaminen rakennusjärjestyksestä. Äänin 41-9 päätettiin pitää 20 neliön raja.

Pitkä keskustelu syntyi vielä vasemmiston ja lukuisien muiden valtuustoaloitteesta nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle. Kaupunginhallitus katsoi ettei mitään tarvitse tehdä, koska ongelmaa ei ole. Ranja Aukee (vas.) oli suivaantunut ylimielisestä vastauksesta ja esitti aloitteen palauttamista uuteen käsittelyyn. Täpärästi äänin 27-24 kaupunginhallituksen vastaus jäi voimaan. Puolueiden rivit hajosivat äänestyksessä.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä 2017.

Valtuutettu Ranja Aukeen puhe: nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle.

15. touko, 2018

Kangasalan toukokuun 2018 valtuusto hyväksyi vuoteen 2025 ulottuvan kaupunkistrategian. Vatialan koulun purkaminen varmistui. Valtuustoaloitteet koskivat työturvallisuuskorttia sekä Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:tä ja kaupungin työnantajapolitiikkaa.

Vatialan koulun alueen kaavoitus jouduttiin tuomaan toistamiseen valtuuston käsittelyyn, koska edellisellä kerralla unohdettiin pyytää lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Se valitti Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, ja siksi asia oli uudelleen valtuustossa. Nyt oli saatu maakuntamuseon lausunto ja 1950-luvulla rakennetun koulun purku hyväksyttiin nuijan kopautuksella. Kuinkahan moni valtuutettu oli lukenut esittelyn, jossa väitettiin että ”saatu lausunto on myönteinen”? Maakuntamuseon lausunto ei ollut myönteinen, vaan yhteenveto kuului: ”Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Vatialan koulun purkamissuunnitelmaa erittäin valitettavana ja toteaa, että koulun myötä tuhoutuu Nattarin ja Vatialan alueen historian, kaupunkikuvan ja rakennuskannan osalta keskeinen rakennus. Maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että huomioiden rakennuksen kunnon ja sen vaatimien korjaustoimenpiteiden laajat vaikutukset rakennuksen arvoihin, rakennuksen purkaminen on tässä tilanteessa hyväksyttävissä.”

Valtuuston isoin asia oli vuoteen 2025 ulottuvan kaupunkistrategian hyväksyminen. Kunnanhallituksen esitys oli yksimielinen. Oskari Auvisen PowerPoint-show’ta seurasi puolen tusinaa puheenvuoroja, joissa esitystä enimmäkseen arvosteltiin. Tony Lähde ja Eija Eskola (vihr.) ihmettelivät sarjakuvamaista esitystapaa. Kaupunginjohtaja vastasi, että tulossa on myös strategiavideo. Anne-Mari Thomassen (sd.), Jari Leino (ps.) ja Soili Uotila-Välimäki (kok.) kyselivät mitä ovat edelläkävijyys ja osallistaminen. Vasemmistoliiton ryhmästä kyseltiin ekologisten ja sosiaalisten arvojen perään. Kaupunkistrategia hyväksyttiin lopulta äänestyksittä.

Valtuustoaloitteita esiteltiin kaksi. Jussi Haavisto (kok.) esitteli aloitteen työturvallisuuskortin suorittamisesta Kangasalla kunnan tai Tredun avustamana. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen, koska katsoi sen edistävän työllisyyttä. Tommi Rönö (sd.) esitteli demariryhmän aloitteen Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:stä. Kunnan sataprosenttisesti omistama yhtiö on toimillaan antanut aiheen selvittää mitä ovat kaupungin yhtiöiden työantajapolitiikka ja eläkevakuutuslinjaukset.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu

Lisätietoa:

Vasemmistoliiton valtuutettujen puheenvuorot kaupunkistrategiasta.