Blogi

21. elo, 2019

Kangasalan valtuuston kokous 19.8. kesti runsaan tunnin. Yksityismaata kaavoitettiin ja kaupunginhallitus ilmoitti, että avoimuutta kunnan omistamissa yhtiöissä ei tarvita.

Kiivain väittely käytiin Herttualan alueen kaavoituksesta. Timo Keskinen (kd.) esitti kaavan palauttamista uuteen käsittelyyn, koska se uhkaa alueen hevostallien toimintaa. Vasemmistossa ihmeteltiin yksityismaan laajaa kaavoitusta ja esitettiin asian uudelleen käsittelyä, kunnes yksityismaa on lainmukaisesti ostettu Kangasalan kaupungille.

Timo Keskisen esitys kaatui äänin 39-12 ja vasemmiston esitys äänin 47-2, 2 tyhjää. Ajatus, että kunta kaavoittaisi vain omistuksessaan olevaa maata (kuten Oulu tekee), herätti raivoisia vastalauseita. Jari Leino (ps.) vertasi esitystä Neuvostoliiton maapolitiikkaan ja Mika Ollila (kok.) piti sitä ”katastrofina”. Hän ei tosin selventänyt kenelle. Raimo Kouhia (sd.) sanoi, että asiasta pitäisi keskustella maapoliittista ohjelmaa laadittaessa. Kangasalan demarit ovat vuosikymmeniä tukeneet laajaa yksityismaan kaavoitusta, kuten Pikonlinnan entisen tuberkuloosiparantolan alueella.

Lemettyn alueella kaavoitettiin lisää yksityismaata, eikä puheenvuoroja käytetty. Kangasalla yksityismaan kaavoitus on rutiininomaista. Maan ansioton arvonnousu on vihervasemmistossa tuntematon käsite. Kokoomus ymmärtää, ja käyttää hyväkseen.

Kangasalan keskusta oli tehnyt valtuustoaloitteen kunnan omistamien yhtiöiden avoimuudesta ja hallitusjäsenten toimikausien rajaamisesta. Kaupunginhallituksen yksimielinen vastaus oli jälleen, että ei tarvitse tehdä mitään. Tekstipohjana oli käytetty vastausta Vasemmistoliiton aloitteeseen uimahalliyhtiön palauttamisesta kunnan omaksi palveluksi. Ei tarvitse tehdä mitään. Simo Arra (kesk.) piti kiukkuisen puheenvuoron, jossa totesi uimahalliyhtiön erottamisskandaalin aiheuttaneen Kangasalalle huomattavan imagohaitan. Kunnilla on itsehallinto, ja ne voivat velvoittaa omistamansa yhtiöt noudattamaan kuntalain tiedottamisvelvollisuutta. Arra ei tehnyt muutosesitystä.

Kangasalan demarit jättivät valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin vanhuspalvelujen parantamista.

Valtuuston jälkeisessä infotilaisuudessa keskusteltiin valtakunnallista huomiota herättäneestä Herttuattaren Attendo-skandaalista. Marika Lanne ja Leena Rissa vierittivät kaiken syyn tapahtuneesta sopimuksia rikkoneelle Attendolle. Lanne kertoi, että palvelutuotannon suhde on 140/80 yksityisten hyväksi. Kyse ei enää ole täydentävästä, vaan korvaavasta tuotannosta. Vasemmiston edustajat, sekä Sdp että vas, totesivat yksityistämisen menneen liian pitkälle. Kangasala on tietoisin toimin tehty riippuvaiseksi yksityisistä palveluntuottajista. Kun omaa palvelutuotantoa on ajettu alas, sote-yhtiöt käyttävät riippuvuussuhdetta hyväkseen ja alkavat nostaa hintoja. Luvattuja säästöjä ei ole tulossa. Loppupeleissä toetaan, että oma tuotanto olisi ollut edullisempaa. Valtuutettujen puheenvuoroissa vaadittiin Attendo-sopimuksen irtisanomista, mutta toimivan vaihtoehdon löytäminen on vaikeaa tahallisesti luodun riippuvuussuhteen takia. Oman palvelutuotannon aloittaminen uudelleen edellyttää investointeja.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Kaleva –lehti: https://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/maapolitiikkaa-paa-kylmana/657335/

 

11. kesä, 2019

Kangasalan kevään 2019 viimeinen valtuusto hyväksyi 1,6 miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen. Kaupunginjohtajan esittämää leikkaus— ja säästöohjelmaa ei silti toteuteta. Kangasalasta tulee Hinku-kunta.

Kesäkuun valtuuston pääasia oli vuoden 2018 tilinpäätös. Se osoitti 1,6 m€ alijäämää, vaikka varauksia oli purettu 2,2 m€. Alijäämän syitä esitettiin kolme: palvelujen ostot ovat kasvaneet, erikoissairaanhoidon kulut ylittyivät jälleen ja Valtiovarainministeriö teki laskuvirheen kunnallisverotuksen tilityksissä. Vuonna 2017 VM tilitti Kangasalle liikaa verotuloa, ja tämä virhe oikaistiin 2018. Samaan aikaan kuitenkin henkilöstökulut jäivät alle arvion.

Kangasalan kaupungin taseen loppusumma 2018 on 226,5 miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumma on 303,5 m€. Veroprosentti on 21. Lainakanta 31.12.2018 oli 47,9 m€ eli 1515 €/asukas, mikä on puolet vähemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen piti vuosittaisen pelottelupuheensa ja varoitti kulujen liiallisesta kasvusta. Hän julisti Kangasalan jatkavan ”investoinnit rahoitetaan osin ilman velkaa” -linjalla.

Puheenvuoroja tilinpäätöksestä käytettiin hämmästyttävän vähän. Vain vihreät ja vasemmisto pitivät ryhmäpuheenvuorot, kun aiemmin kaikki puolueet arvioivat tilinpäätöskokouksessa mennyttä vuotta. Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa ihmeteltiin taas kerran miksi Kangasala ei hyödynnä alhaista korkotasoa ja maksa investointeja lainarahalla, mikä on aivan normaali ja yleinen käytäntö niin yksityisessä kuin julkistaloudessa.

Tilinpäätös nuijittiin lopulta läpi luku kerrallaan viidessä minuutissa. Henkilöstökertomus sentään herätti pari puheenvuoroa. Pari vuotta sitten Terveystalo Oy:lle ulkoistetun työterveyshuollon palvelun tasoa ja kustannuksia arvosteli Timo Keskinen (kd.). Vasemmistosta kysyttiin mitä kuuluu palkanlaskennalle ja kirjanpidolle, joka ulkoistettiin KuntaProlle härskin junttauksen avulla 2016. KuntaProta nimittäin ei enää ole, sillä alalla tapahtui tänä keväänä yritysfuusio. KuntaPro ja Kunnan Taitoa yhdistyivät Sarastia Oy:ksi. Kaupunginjohtaja Auvinen vakuutti, että kaikki on hyvin ja työnteko jatkuu entiseen tapaan Kangasalan Lentolassa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus oli varsin kriittinen. Sitä esitellyt Tommi Rönö (sd.) kysyi miksi määrärahaylityksiä ei tuotu valtuustoon ennen tilikauden päättymistä ja mitä aiotaan tehdä rekrytointiongelmille etenkin sote-keskuksessa? Miten toteutetaan osingonjako yhtiöissä, joilla on suuria investointeja ja mitä kuuluu Kaarinanpolun kunnostukselle sekä Huutijärvi-Sahalahti kevätliikenneväylälle? Lautakunta edellyttää vastauksia kaupunginhallitukselta ennen 2020 talousarviokäsittelyä.

Henkilöstökertomus sekä arviointikertomus hyväksyttiin ja tilivelvolliset saivat vastuuvapauden.

Muutostalousarvioesitykseen oli tehty muutos kaupunginhallituksessa. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen oli esittänyt 1,5 miljoonan euron säästö- ja leikkausohjelmaa, mutta se ei mennyt läpi kaupunginhallituksessa. Valtuusto vahvisti päätöksen.

Kangasalasta tulee HINKU-kunta, eli hiilineutraali kunta. Sonja Koto (vihr.) kiitteli kh:n vastausta valtuustoaloitteeseen. Hannu Karppila (kesk.) muistutti, että päätöksen vaikutuksia pitää seurata monipuolisesti. Se saattaa rajoittaa yritystoimintaa vaikeuttamalla betonialan toimintaa.

Perussuomalaisten valtuustoaloite kenkien liukuesteiden hankkimisesta kunnan varoin yli 70-vuotiaille sen sijaan hylättiin. Perustelu oli, ettei ole tutkimusnäyttöä liukuesteiden tehosta. Tämä kirvoitti perussuomalaisten kiukkuisia puheenvuoroja. Wellu Mäkinen vetosi THL:n suosituksiin ja kertoi, että Turku ja Hämeenlinna kustantavat liukuesteitä ikääntyneille.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro 2018 tilinpäätöksestä

HINKU-hanke http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI

 

14. touko, 2019

Vaalit menivät, ja kuukauden viivytyksen jälkeen voikin taas lakkauttaa kouluja. Kaupunginhallitusta ja lautakuntia täydennettiin lopun kahden vuoden ajaksi. Kaupunginhallitus totesi yksimielisesti, että osakeyhtiö on uimahalliin sopiva hallintomuoto.

Kautialan koulun lakkautus Oriveden tien varressa jäi pöydälle eduskuntavaalien alla huhtikuun valtuustossa. Odotusten mukaisesti lakkautusesitys tuli uudelleen valtuustoon vaalien jälkeen. Valtuutettuja tervehti ennen kokouksen alkua Kautialan koulun vanhempainyhdistyksen mielenosoitus Kangasala-talon edessä.

Marko Törhönen (ps.) esitti koulun toiminnan jatkamista. Häntä kannatti Simo Arra (kesk.). Virkamiehet vastasivat, että Kautialan rakennus on vanhahko ja peruskorjaus tulee liian kalliiksi. Tony Lähde (vihr.) kertoi, että rakennus on melko uusi eikä siinä ole homeongelmia, vaan ne ovat liikuntasalissa, jonka remontti mahdollistaisi toiminnan jatkamisen vuoteen 2021. Nykyisellään kahden opettajan koulussa on 17 oppilasta. Ennusteen mukaan määrä olisi 21 vuonna 2021, minkä jälkeen ennuste on laskeva.

Lähteen esitystä kannatettiin, joten ensin äänestettiin muutosesityksistä. Yllättävin äänin 13-12 ja 26 tyhjää voitti Törhösen muutosesitys. Toisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen lakkautusesitys voitti äänin 32-18, tyhjiä 1. Kangasalan perinteiseen kokdem-sinipuna-akseliin eivät tehonneet Kautialan vanhempainyhdistyksen vetoomukset. Vihreät hajosivat äänestyksessä.

Luottamushenkilöpaikkojen vaalikauden puolivälitarkistus meni läpi muutoksitta. Muutamia varajäseniä vaihdettiin. Merkittävin muutos oli elinvoimalautakunnan kokoomusjäsenen Tuomas Bährendin vaihtuminen Jussi Haavistoon. Vasemmistoliitosta huomautettiin, että puolue on edelleen aliedustettuna kunnan hallinnossa.

Vuosi sitten Kangasalan uimahallin toimitusjohtajan erottaminen sai aikaan maakunnallisen hälyn yhtiön toiminnasta. Siksi Vasemmistoliiton ryhmä jätti valtuustoaloitteen, että uimahalliyhtiö purettaisiin ja palautettaisiin kunnan omaksi palveluksi. Se mahdollistaisi toiminnan läpinäkyvyyden ja veroverovarojen demokraattisen valvonnan. Uimahalli ei toimi vapailla markkinoilla, vaan sitä tuetaan merkittävin verovaroin.

Kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksymä vastaus oli odotetusti, että mitään ei tarvitse tehdä vaan kaikki jatkukoon ennallaan. Vasemmiston kommenttipuheessa arvosteltiin tylsämielistä vastausta.

Ilmoitusasioissa saatiin kuulla, että Kangasalan kaupungin infopiste on tulossa kokeiluluonteisesti Lentolan Prismaan entisen S-pankin tiloihin.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:
Vasemmiston Jorma Mäntylän kommentti uimahalliyhtiön asiassa,

8. huhti, 2019

Kangasalan huhtikuun valtuusto lakkautti yhden koulun ja lykkäsi toista yli eduskuntavaalien. Lamminrahkaa kaavoitetaan autoliikenteen varaan ja kaupunki varautuu alijäämäiseen tilinpäätökseen. Peräti 27 valtuutettua allekirjoitti vasemmiston valtuustoaloitteen päihde- ja mielenterveystyöstä.

Valtuuston kokouksen aloitti hiljainen hetki edesmenneen valtuutetun Anja Aarnion (sd.) muistolle. Perussuomalaisten ryhmä oli järjestäytynyt uudelleen ja uusi ryhmänjohtaja on Jussi Jokilampi. Varapuheenjohtaja on nyt Jari Leino.

Lamminrahkan eteläosan asemakaavan kohdalla tiedustelin miksi 8000 asukkaan kaupunginosan suunnittelun alkaessa luvattiin ekologisuutta ja tehokasta joukkoliikennettä, mutta eteläosan kaavassa esitetään luopumista lähijunaliikenteestä. Kaksoisraiteisen junaradan varrella olevasta lähiöstä on tulossa autoliikenneriippuvainen eli lupaukset petetään. Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala lupasi vastauksessaan, että lähijunaliikenteeseen voidaan ehkä palata. Kangasalan vihreitä lähijuna ei kiinnostanut puheenvuoron vertaa.

Kautialan ja Pohjan koulujen lakkauttamisten odotettiin herättävän vilkkaan keskustelun, mutta molemmat nuijittiin läpi nopeasti ja yllättävän vähin puheenvuoroin. Pekka Lahti (sd.) esitti Kautialan pöydällepanoa sekä valtuuston iltakoulua selvittämään olisiko kohtuullisen kuntoinen koulu remontoitavissa kapseloimalla vielä muutaman vuoden ajaksi. Häntä kannattivat Raimo Kouhia (sd.) sekä Torsti Tulenheimo (kok.). Keskustelussa kysyttiin onko todellinen tarkoitus lykätä epämiellyttävä asia yli eduskuntavaalien, sillä kukapa haluaa vaalien alla lakkauttaa kouluja? Vaalien jälkeen koulu voidaankin lakkauttaa. Hannu Karppila (kesk.) epäili, että kuukauden kuluttua tulee sama päätösesitys lakkauttamisesta. Äänin 37-14 Kautialan asia pantiin kuukaudeksi pöydälle.

Heikki Mäkelä (kesk.) totesi Kuhmalahden Pohjan koulun lakkauttamisen valmistelun ja kuulemisen olleen alusta alkaen puolueellista. Seurauksena oli joukkoliike uuden 1-6 luokan koulun puolesta Kuhmalahden keskustaan. Mari Orell (vihr.) katsoi sivistyslautakunnan tukeneen uutta kouluhankketta, ja hänen kanssaan oli samaa mieltä Saana Vahvelainen (kok.). Iikka Nikkinen (vas.) piti Pohjan koulun lakkauttamista kuntastrategian vastaisena ja esitti vähimmäisvaatimuksena uuden koulun rakentamista Kuhmalahden keskustaan. Muutoin lasten koulumatkat kunnan itäosista muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi.

Päätösesitys meni läpi muutoksitta. Kuhmalahtelaiset jäävät odottamaan pidetäänkö lupaukset uudesta koulusta.

Kaksi valtuustoaloitetta jätettiin. Vasemmistoliiton aloitteen päihde- ja mielenterveystyöstä sekä Pilke-yksiköstä oli allekirjoittanut peräti 27 valtuutettua eli enemmistö, mikä on harvinaista valtuuston historiassa. Keskustan valtuustoaloitteen esitteli Simo Arra. Siinä esitettiin uusien yhteistyökumppaneiden etsimistä Saarenmaan teollisuusalueen rakentamiseen, koska Kangasalan voimavarat eivät yksin riitä kolmen suuren kaavahankkeen eli Lamminrahkan, Tarastenjärven sekä Saarenmaan toteuttamiseen.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

11. maalis, 2019

Eduskuntavaalien läheisyys räiskyi maaliskuun 2019 valtuustossa. Puolueet olivat tehtailleet peräti seitsemän valtuustoaloitetta hyvien asioitten puolesta. Kangasalan ja Sahalahden sekä Kuhmalahden kuntaliitossopimuksia katsottiin täpärässä äänestyksessä asiallisesti noudatetun.

Valtuustoa edelsi kyselytunti, jossa vastattiin kansanedustajaehdokas Jussi Haaviston (kok.) kysymykseen yritystonttien saatavuudesta Kangasalla. Kaupunginhallituksen vastauksessa todettiin, että kunnalla on tarjolla 83 rakentamatonta yritystonttia, joita voidaan tarvittaessa vielä jakaa pienemmäksi yritysten tarpeiden mukaan. Lisää on tulossa Lamminrahkaan sekä Tarastenjärvelle.

Valtuuston kokouksen pääasia oli kaupunginhallituksen vastaus kepun valtuustoaloitteeseen, jossa vaadittiin selvitystä Sahalahden ja Kuhmalahden kuntaliitossopimusten pitämisestä. Kuntaliitokset toteutettiin 2005 ja 2011. Ne kuumentavat tunteita edelleen. Kaupunginhallitus katsoi vastauksessaan, että sopimukset on pidetty ja asia on loppuun käsitelty. Simo Arra (kesk.) piti pitkän julistuspuheen, ettei sopimuksia ole pidetty. Itsenäisen Sahalahden aikana investoinnit olivat noin miljoona euroa vuodessa, mikä 12 vuoden aikana olisi ollut 6 miljoonaa enemmän kuin yhdistyneen kunnan aikana on toteutunut Sahalahdella. Heikki Mäkelä (kesk.) muistutti, että kuntaliitoksen ansiosta Kangasala sai Kuhmalahdelta 450 hehtaaria arvokasta metsäomaisuutta, mutta Kuhmalahti on ollut yhdistyneen kunnan leikkauskohde. Hän kannatti Arran esitystä asian palauttamisesta uuteen kaupunginhallituksen käsittelyyn epätyydyttävän vastauksen takia.

Kaupunginhallitus sai synninpäästön täpärästi äänin 27-23, yksi tyhjä. Kangasalan sinipuna-akselin rivit repeilivät äänestyksessä. Asian käsittelyä jatkettiin. Kepun valtuutetut lisäsivät tykitystä ja pitivät Kangasalaa epäluotettavana sopimuskumppanina. Vasemmistoliiton puheenvuorossa todettiin Kangasalan olevan jakautumassa lännen hyvinvoivaan nauhataajamaan ja Tampereen raja-alueeseen sekä toisaalta laajaan itäosaan, joka jää kehityksessä laitapuolen asemaan samaan tapaan kuin Itä- ja Pohjois-Suomea tyhjennetään valtakunnan mitassa.

Voihan eduskuntavaalit! Eipä liene Kangasalan valtuustossa nähty vastaavaa aloitesumaa kuin nyt. Puolueet olivat tehtailleet peräti seitsemän valtuustoaloitetta kaikkien mahdollisten hyvien asioitten puolesta. Kokoomus oli huolestunut köyhyydestä(!). Saana Vahvelaisen aloitteessa esitettiin kouluopetukseen Kangasalla lisättävän köyhyyden ymmärtämistä. Wellu Mäkinen (ps.) esitti kouluvalokuvausten kilpailuttamista hintojen laskemiseksi. Jari Markkinen (sd.) esitti vessapassia suolisto- ja virtsatiesairaille. Timo Keskinen (kd.) esitti perusopetuksen tuntimäärää lisättäväksi yhdellä tunnilla viikossa. Jari Hagqvist (kd.) halusi lisäresursseja vanhusten kotihoitoon. Hannu Karppila (kesk.) ehdotti Kirkkoharjun koulun purkamista ja uuden rakentamista tilalle keskustaan. Anne-Mari Thomassen (sd.) halusi Kangasalan käyttävän yhteiskunnallisia yrityksiä, jos ja kun se ulkoistaa palvelutuotantoaan.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen tilannekatsauksessa saatiin kuulla verokertymän olevan yli kolme miljoonaa odotettua pienempi. Mitä tästä seuraa, selviää lähikuukausien luvuista samalla, kun alkaa vuoden 2020 talousarvion valmistelu.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Vasemmistonäkemys kuntaliitoksista