Blogi

9. touko, 2022

Kangasalan kaupunkistrategia 2025-2029 sekä pari kaavamuutosta puhuttivat toukokuun valtuustoa niin, että jouduttiin kertaalleen äänestämään. Arvostelua herätti kaavoituksessa pitkään noudatettu pilkkomistaktiikka, jolla hämärretään kokonaisuuksia.

Kaupunkistrategia oli tehty niin loppuun, että muutosesityksiä ei otettu vastaan. Puolueet kävivät vuorotellen kehumassa miten erinomainen ja toimintaa ohjaava asiakirja on tehty sote-uudistuksen jälkeistä aikaa varten. Erityisen hyvänä pidettiin tavoitteeksi asetettua hiilineutraaliutta sekä liikunnan painoarvon lisäämistä. Miia Kinnari (ps) kyseli miten elävää maaseutua käytännössä tuetaan ja Stiina Lahikainen (vihr) halusi kuvalliseen ulkoasuun positiivisempaa ilmettä.

Satulankaaren-Lahdentien kaavamuutos Lamminrahkan eteläpuolella herätti vilkkaan keskustelun. Tehty ponsiesitys aiheutti äänestyksen. Jari Markkinen (sd) valitteli, että Lemettyn kaavasta tehdyt muistutukset ja huomautukset on sivuutettu ja pilkottu minkä jälkeen kaava ajetaan osina läpi. Hän teki ponsiesityksen, että olemassa oleva polkuverkko ja metsän puustoa VT12 eteläpuolella on säästettävä. Markkista kannattivat kd ja vihreät sekä Karri Palovuori (ps). Ponsi hyväksyttiin äänin 14-35.

Sivistyskeskuksen 214 000 euron lisämääräraha kasvaneisiin henkilöstökuluihin hyväksyttiin ilman äänestystä.

Suoraman urheilukentän uutta huoltorakennusta varten myönnettiin 720 000 euroa. Rakennus tuhoutui käyttökelvottomaksi tuhopoltossa kesäkuussa 2021 (ks. kuva). Parissa puheenvuorossa ihmeteltiin hintaa. Teknisen keskuksen johtaja Sirkku Malviala kertoi, että nykyaikainen 300 neliön huoltorakennus laajalle ympärivuotisessa käytössä olevalle urheilukentälle ei rakennu halvemmalla. Puoliksi palanut vuonna 1982 valmistunut rakennus korvataan uudella kevääseen 2023 mennessä.

Illan viimeisenä oli vastaus valtuustoaloitteeseen puiden istuttamisesta kaupungin omistamille metsäalueille. Simo Arra (kesk) piti vastausta asiallisena ja metsittämistä hakkuiden jälkeen kuntastrategian mukaisena hiilinielujen lisäämisenä.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

11. huhti, 2022

Ukrainan sotaa paenneet kiinnostivat Kangasalan huhtikuun valtuustoa enemmän kuin lista-asiat. Lamminrahkan uuden lähiön kaavamuutos hyväksyttiin ilman keskustelua.

Rakenteilla olevan Lamminrahkan alueen kaukolämmön tuottaa aiemmista suunnitelmista poiketen Tampereen Sähkölaitos. Tarkoitukseen varattu energiahuollon alue päätettiin siksi muuttaa teollisuusrakennusten korttelialueeksi.

Kangasalan kaupunginviraston lipputangossa on pari viikkoa liehunut Ukrainan lippu. Kaupunginvaltuutettujen halu auttaa Venäjän käynnistämää sotaa pakenevia oli vilpitön. Aiheesta käytettiin useita puheenvuoroja, kun kaupungin valmistautumista pakolaisten vastaanottamiseen esiteltiin.

Kangasalla on jo järjestetty varhaiskasvatusta ukrainalaislapsille. Kaupunki on varautunut antamaan tyhjillään olevia asuntoja ukrainalaisten käyttöön. Tampereen ev.lut. seurakunnan Ilkon kurssikeskuksesta tarjotaan majoitustiloja osana Tampereen vastaanottokeskusta. Kunnat tekevät yhteistyösopimuksia ja koordinoivat toimintaa valtion tuella. Sopimusten perusteella kunnilla on oikeus saada järjestelyistä korvaus valtion rahoista, kun kulut on kirjattu.

Aiemmista pakolaisista poiketen ukrainalaiset voivat saada vuodeksi tilapäisen suojelun oleskelulupia, joihin sisältyy oikeus terveyspalveluihin ja työntekoon. Tästä seuraa etuja ja ongelmia, kun maahan tulee kerralla kymmeniä tuhansia Suomen työmarkkinoita ja työlainsäädäntöä tuntemattomia ihmisiä. Kangasalla on varauduttava hädänalaisten hyväksikäyttöön, jota Suomessa on jo ilmennyt.

Suomeen on tänä keväänä tullut noin 15 000 ukrainalaista sotapakolaista. Se vastaa viime vuoden koko kausityöntekijöiden määrää, joista noin 10 000 oli ukrainalaisia. Heistä suurin osa työskenteli marja- ja vihannestiloilla.

Kangasalan valtuutetuille vakuuteltiin, että kaupunki on varautunut erittäin hyvin sotapakolaisten vastaanottoon.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

14. maalis, 2022

Palvelusetelikustannusten huima nousu ja kaavoituskatsaus puhuttivat puolentoista tunnin verran maaliskuun valtuustoa. Vasemmistoliitto jätti valtuustoaloitteen kunnan työntekijöiden määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisen vähentämisestä.

Palveluseteli otettiin käyttöön Kangasalla vuonna 2013 valtuuston äänestyspäätöksellä 35-16. Tuolloin palvelusetelin perusteluksi esitettiin valinnanvapaus ja kustannussäästöt. Jo päätöstä tehtäessä valtuustossa arvosteltiin, että muiden kuntien ja ulkomaisten kokemusten perusteella kustannukset ehkä aluksi laskevatkin, mutta kun yksityiset palveluntuottajat saavat riittävän markkinaosuuden, hinnat alkavat nousta. Tänä talvena 2021-22 Kangasalan sivistyskeskuksen ja erityisesti varhaiskasvatuksen palvelusetelikustannukset ovat nousseet peräti 414 000 euroa. Jari Markkinen (sd) ihmetteli huimasti nousseita kustannuksia ja totesi, että yksityinen päiväkotibisnes on palvelusetelin avulla vahvasti verovaroin tuettua. Valinnanvapautta ei käytännössä ole, sillä kunta tarjoaa vain palveluseteliä. Yksityisten markkinaosuus on noussut 15 prosentista kolmeen kymmeneen. Vasemmistoliitosta kysyttiin missä ovat luvatut säästöt? Sivistystoimen johtaja Kati Halonen vastasi, että kustannuslaskelmia ei ole tehty. Muutosesityksiä ei tullut ja sivistyskeskus sai pyytämänsä lisämäärärahan.

Kaavoituskatsaus 2022 herätti keskustelua ja kysymyksiä etenkin Kangasalan itäosista Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Simo Arra ja Eero Ojanen (kesk) kyselivät missä viipyvät Sahalahden rantaosayleiskaava ja Sahalahden yleiskaava, joita on valmisteltu toistakymmentä vuotta? Vasemmistosta kysyttiin onko tänä vuonna valmistuvassa Kuhmalahden rantaosayleiskaavassa rantarakentamisen tehokkuusluku sama kuin vanhan Kangasalan lainvoimaisessa rantaosayleiskaavassa? Kunnan eri osissa ei voi olla erilaisia tehokkuuslukuja. Teknisen keskuksen johtaja Sirkku Malviala ei osannut vastata, mutta lupasi kaavojen olevan tulossa.

Vasemmistoliitto jätti Maiju Nupposen laatiman valtuustoaloitteen kaupungin määräaikaisten virkojen ja toimien ketjuttamisen vähentämisestä. Kangasalan 2000 työntekijästä 17% on määräaikaisia ja tilapäisiä. Aloitteessa esitetään mahdollisimman monen vakinaistamista kaupungin työnantajamaineen parantamiseksi ja työvoimapulan vähentämiseksi.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

Lisätietoa:

Vasemmiston Maiju Nupposen valtuustoaloite

 

 

14. helmi, 2022

Helmikuun valtuuston lyhyt esittelylista kuitattiin Kangasalla puolessatoista tunnissa. Ainoa keskustelu käytiin veneiden vesillelaskupaikoista. Soten uudet lastensuojelun virat hyväksyttiin ilman keskustelua.

Marraskuun 2021 budjettivaltuustossa nähtiin kummia. Sosiaali- ja terveystoimeen perustettiin peräti 25 uutta virkaa. Kangasalan vasemmistossa ihmeteltiin miten yhtäkkiä toteutettiin puolueen vuosien vaatimukset lisäsatsauksista soteen. Helmikuussa tuli vielä lisää: perustettiin kaksi uutta lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa, mitä vasemmisto on vuosikausia vaatinut. Uusia virkoja sosiaali- ja terveystoimeen on tulossa peräti 27.

Jos vasemmisto olisi esittänyt moista lisäystä kolme vuotta sitten, Kangasalan kokoomusjohto olisi antanut murskaavan moukarivastaiskun: ”Täysin epärealistista, rahat eivät riitä.”

Nyt 27 uutta sote-virkaa on mennyt viheltäen läpi. Syynä lienevät sote-uudistus, verotulojen nousu sekä korona-avustukset. Rahaa on tullut korona-aikana Kangasalle enemmän kuin hurjimmissa unelmissa osattiin kuvitella. Kangasala pystyy hyvin maksamaan uudet virat tämän vuoden loppuun asti. Vuonna 2023 soten virat ja palkanmaksu siirtyvät hyvinvointialueelle. Samalla loppunevat kuntien korona-avustukset, jotka on rahoitettu lisäämällä Suomen valtionvelkaa.

Valtuuston hupinumerona oli kaksi kokoomuksen valtuustoaloitetta veneiden vesillelaskupaikoista. Simo Hillo vaati Vesijärven Ruutanan veneenlaskupaikan parantamista, tien leventämistä ja asfaltoimista, koska isot veneet trailereineen eivät mahdu tielle ja rannalle. Tapio Tulenheimo esitti Längelmäveden Mobilian rannan vesillelaskupaikan pysäköintialueen laajentamista. Isot venetrailerit eivät mahdu sinne. Kokoomusryhmä vaatii kuntaa rakentamaan isojen veneiden ja rumien trailereiden säilytyspaikan, jotta niitä ei tarvitse pitää omistajien pihoissa.

Aloitteista syntyi lähetekeskustelu. Ruutanassa asuva Jaana Heinänen (sd) vastusti Hillon aloitetta ja piti Ruutanan julkisen uimarannan parantamista tärkeämpänä kuin muskeliveneiden vesillelaskupaikkaa. Vasemmistosta kysyttiin miksi joku ostaa niin ison veneen, ettei se trailereineen sovi vesillelaskupaikalle? Jos ei kykene huolehtimaan omaisuudestaan eli liian isosta veneestä ja trailerista, ei pidä pyytää kunnan tukiaisia.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

 

17. tammi, 2022

Vuoden 2022 ensimmäinen valtuusto kokoontui 17.1. kuulemaan vastauksia valtuustoaloitteisiin. Kangasala ei tee metsien hoidon toimintamallia. Kesko sai haluamansa kaavamuutoksen, joka mahdollistaa keskustan K-marketin laajentamisen Citymarketiksi.

Saana Vahvelainen (kok) kehui asemakaavan muutosta. Se on keskustan määrätietoista kehittämistä, jolla parannetaan kirkonkylän palveluja ja lisätään päivittäistavarakaupan tarjontaa. K-marketin kaavamuutos hyväksyttiin ilman soraääniä, eikä kukaan huomannut edes kysyä kuinka mones muutos se oli vuonna 2010 hyväksyttyyn keskustan osayleiskaavaan.

Illan äänestys pidettiin vasemmiston ja vihreiden valtuustoaloitteesta metsien hoidon toimintamallista. Aloitteessa esitettiin sen laatimista, kuten ovat tehneet mm. Espoo, Oulu, Joensuu, Lahti ja Tampere. Kangasalan metsäomaisuus on huomattava, yli 2200 hehtaaria. Metsien hoito valtuuston hyväksymän mallin mukaisesti olisi perusteltua, jotta päätöksenteko olisi läpinäkyvää ja yhteisesti hyväksyttyä. Nyt muutama virkamies päättää metsistä. Kunnan vastaus oli, että toimintamalli ei toisi lisäarvoa. Kristiina Härkönen (vihr) kannatti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Jyrkimmän vastustavan puheenvuoron piti Jari Leino (ps), jonka mielestä asiantuntemattomien valtuutettujen ei pidä sekaantua kunnan metsien hoitoon. Jari Markkinen (sd) kannatti Leinoa ja jatkoi, että kunnan metsien hoito on hyvällä tasolla. Lautakunnassa vastausta muokattiin siten, että Kangasalan verkkosivulla on nyt aineistoa kunnan metsistä. Palautusesitys kaatui äänin 45-6. Metsien hoidon toimintamallin puolella oli vasemmiston ja vihreiden valtuutettuja.

Aurinkokeräimet eivät saa vapautusta 250 euron toimenpidemaksusta. Tapio Tulenheimo (kok) ja Hannu Karppila (kesk) paheksuivat ja ihmettelivät Hinku-kunnan vastausta, mutta eivät tehneet muutosesitystä. Sen sijaan Kangasalan kaupunki hakeutuu mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta –toimintamalliin. Poikkihallinnollista Hyvinvoiva Kangasala –ohjausryhmää ei perusteta. Uimahallissa eläkeläisten lipun hintaa ei lasketa, koska silloin myös opiskelijoiden ja työttömien lipun hintaa pitäisi myös laskea, jolloin kustannusvaikutus olisi -35 000 euroa vuodessa.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

Valtuustopuheenvuoro metsien hoidon toimintamallista