Blogi

12. huhti, 2021

Kaavoitusvalta on kuntien vallan peruskivi. Puhetta syntyi huhtikuun 2021 valtuustossa, kun vaalien lähestyessä esiteltiin kaavoituskatsaus. Kangasalla puolueiden välillä on eroja. Yksityismaan kaavoitus ja yhteensovittaminen liikenteen kanssa osoittavat selviä eroja. Kokoomus määrää tahdin, ja muut ovat altavastaajia.

Jussi Haavisto (kok.) kiitteli Kangasalan pitkäaikaista kaavoituslinjaa ja julisti kokoomuksen autopuolueeksi.
- Yksityisautoilu on säilytettävä. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä on tuettava omista lähtökohdistaan, ei autoilua sortaen, Haavisto julisti.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa todettiin Kangasalan kaavoituksen pikku hiljaa kääntyvän sosiaalisempaan ja ekologisempaan suuntaan, mutta markkinavetoisella kaavoituksella on ollut haittansa. Keskustan kaavoitus loputtomine poikkeuksineen on suunnittelematonta, umpimähkäistä ja sekavaa, ja sitä symbolisoivat ruma tornihotelli ja parkkitalo. Joukkoliikenneväylien epäonnistunut kaavoitus on luonut absurdin tilan, että lähijunat eivät enää pysähdy asemilla, vaan ihmiset joutuvat kulkemaan rautatien varresta autolla Tampereelle töihin. Autopuolueen kaavoituspolitiikka on toteutunut.

Raimo Kouhia (sd.) antoi sivustatukea kokoomukselle: ihan itse on kaavoitettu, ja rakentaminen on keskitetty nauhataajamaan, ei radan varteen. Jari Markkinen (sd.) jatkoi ja totesi, että Lemettyyn ei sovi rautatiepysäkki Lamminrahkan lähiön tulevia asukkaita varten.

Timo Lehtinen (sd.) arvosteli kovin sanoin vuosi sitten valtuustossa hyväksyttyä Pitkäjärven kaavamuutosta (ks. kuntablogi 9.6.2020). Se on pilaamassa Ilkon alueen ja Pitkäjärven kaunista luontoa. Ilkonmäelle on tulossa 15-kertainen rakennusoikeuden lisäys. Lehtinen katsoi, että valtuustoa harhautettiin kesäkuussa 2020 kytkemällä kaksi yksityismaan kaavahanketta yhteen vastoin hyvää hallintoa. Hän kysyi pitäisikö asiaan palata, koska myös kaupunginhallitukselle annettiin puutteellista tietoa. Lehtistä tukivat Heikki Lyytinen (kok), Eija Eskola (vihr.) ja Tommi Rönö (sd.). ”Koplaukset eivät ole hyvää hallintoa”, Rönö sanoi. Rajan takaa Tampereelta on jo kyselty miksi tällainen luontohelmi ollaan tuhoamassa. Kaavahanketta tuki vain Jari Leino (ps.), jonka suku hyötyy yksityismaan kaavoituksesta alueella.

Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala kuittasi kritiikin toteamalla, että kahden kaavan koplauksia ei jatkossa tule.

Muutostalousarvion kohdalla vihreät ja demarit äityivät kehumaan Sanna Marinin hallituksen anteliasta rahanjakoa, joka on tuonut Kangasalalle niin paljon korona-avustuksia, että suunniteltua 15 hengen henkilöstövähennystä ei tarvitse toteuttaa. ”Kunnan maine paranee. Epävarmuus ei houkuttele, vaan luo huonon työnantajan kuvan”, kehuivat Eija Eskola (vihr.) ja Anne-Mari Thomassen (sd.).

Demarit saivat vastauksen aloitteeseensa, että Tampereen seudulla ei oteta käyttöön liikenteen ruuhkamaksuja. Kangasalan demarit ovat 40 vuotta hyväksyneet kaavoituksen, joka pakottaa työmatka-autoiluun Tampereelle joukkoliikenneväylien varrelta.

Kokoomus jätti illan päätteeksi hämmästyttävän valtuustoaloitteen, jossa esitettiin julkisen terveydenhuollon palvelujen parantamista! Puolue on yleensä puhunut yksityisten terveyspalvelujen puolesta. Nyt Kangasalan kokoomus esittää, että Kangasalan terveyskeskus järjestää viikonloppujen kiirehoitoa niin paljon kuin se olisi mahdollista ilman laboratorio- ja kuvantamispalveluja. Aloitteen mukaan ”...tietoomme on tullut tapauksia, joissa lapsiperheet ovat puutteellisen kiirehoidon perusteella hylänneet Kangasalan asuinkuntavaihtoehtona.”

Kuka onkaan ollut ajamassa alas Kangasalan julkisia palveluja? Terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppupalvelujen puute on ohjannut potilaita kokoomuksen halun mukaisesti yksityisille terveysasemille. Kun tulokset eivät ole olleet toivottuja, nähdään kokoomuksen 180 asteen täyskäännös.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Kangasalan vasemmisto kaavoituskatsauksesta 12.4.2021.

 

9. maalis, 2021

Kangasalan maaliskuun 2021 valtuusto hoitui 50 minuutissa, kun hankalat asiat poistettiin aluksi esittelylistalta. Kuntavaalien siirto kesäkuulle ei hillinnyt valtuustoaloitteiden määrää, vaan niitä jätettiin viisi lisää.

Kiristyneen koronatilanteen takia peräti 33 valtuutettua osallistui kokoukseen etänä Teams-ohjelman välityksellä. Tällä kertaa kahden valtuutetun etäyhtedet pätkivät, joten alkuun päästiin 10 minuuttia myöhässä.

Kokouksesta odotettiin vaalien alla kiinnostavaa, mutta valtuuston puheenjohtajan Hanna Laineen (sd) esityksestä valtuuston työjärjestyksen muutos ja palkkiosääntö poistettiin listalta.

Palvelutalon rakentaminen Sahalahdelle innosti Pekka Lahden (sd) kehumaan miten Kangasala lisää pitkästä aikaa omaa palvelutuotantoa, josta liikaa on luisunut yksityisille. Sote-keskuksen toimintakuluihin myönnettiin 1,9 miljoonan euron ylitysoikeus Covid19-koronaviruksen aiheuttamien kustannusten nousun takia.

Valtuuston kokouksen loppuaika oli valtuustoaloitteiden esittelyä. Niitä jätettiin nyt viisi, joten vaalien alla jätettyjen aloitteiden määrä on nyt 19. Taloudellisesti ja ekologisesti tärkein aloite oli vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmien allekirjoittama esitys metsien hoidon toimintamallin valmistelemisesta. Suurimmilla kaupungeilla ja metsänomistajilla sellainen on, mutta Kangasalan suuresta 2249 hehtaarin metsäomaisuudesta ei ole valtuuston hyväksymää toimintamallia.

Muut aloitteet käsittelivät koulukiusaamista, vesiyhtiö Tavasesta irtautumista, varhaiskasvatuksen nepsy-ongelmia sekä aurinkokeräimien toimenpidemaksun poistamista.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

16. helmi, 2021

Kangasalan helmikuun 2021 valtuuston pääasia oli maapoliittinen ohjelma. Kiivaan väittelyn lisäksi vaadittiin neuvottelutauko asiakirjan hyväksymiseksi. Kuntavaalien lähestyminen näkyi puolueiden aloitetulvana.

Koronapandemian paheneminen on näkynyt pitkin talvea valtuutettujen runsaana etäosallistumisena. Helmikuun kokoukseen osallistui Kangasala-talon isossa salissa alle 20 valtuutettua. Enemmistö oli läsnä tietokoneen ja Teams-ohjelman avulla.

Kangasalan maaseutuohjelmasta eniten ääntä piti keskusta. Simo Arra piti ohjelmaa hyvänä, tosin yleispiirteisenä ja toteavana. Kyläkoulut ja palvelut on ajettu alas maaseudulla. Arra esitti asiakirjan palauttamista uuteen valmisteluun. Jari Leino (ps) katsoi, että ohjelman tarkoitus ja päämäärä ovat epäselviä ja kannatti Arraa. Äänin 41-10 käsittelyä jatkettiin ja asiakirja hyväksyttiin.

Kangasalan edellinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta 2010. Sen uusiminen on ollut aiheellista lähestyvän soten takia. Kuntien talous heikkenee tuntuvasti, jos 60% rahoista siirretään ns. hyvinvointialueille. Maapoliittisten ohjelmien avulla kunnat pyrkivät varmistamaan tulonlähteitään soten jälkeen. Kangasalan uudessa ohjelmassa on tavoite, että tontteja ensisijaisesti vuokrataan ja 30% voidaan myydä. Tämä takaa kaupungille vakaan ja pysyvän tulovirran, jonka tuotto kasvaa kumulatiivisesti. Talousjohtaja Seppo Saarisen mukaan tuotto olisi 20 vuodessa tuloveroprosentin verran. Kertaluonteiset myyntitulot tuottaisivat vähemmän, ja 50 vuodessa tappio olisi 60 miljoonaa euroa eli tuplasti kunnan nykyisen sijoitusomaisuuden verran.

Mauri Jussila (kok) ja Jari Leino (ps) halusivat tontteja myytäväksi eivätkä hyväksyneet 30% rajaa. Väittely äityi niin kiivaaksi, että vaadittiin neuvottelutauko. Sen aikana ryhmät sopivat, että 30% tonteista on ostettavissa heti tai 3 vuoden kuluessa. Jari Haaparanta (sd) totesi, että vuokraaminen helpottaa ensirakentajia ja tasaiset vuokratuotot on tarpeen tulevaisuuden kunnille. Vasemmistoliiton ryhmässä kannatettiin samoin vuokraamisen ensisijaisuutta, koska se mahdollistaa työläistaustaisille mahdollisuuden rakentamiseen pienemmällä alkupääomalla.

Kangasalan sijoitusomaisuuden tuotosta päätettiin tulouttaa 7,9 miljoonaa euroa ”olennaisiin investointihankkeisiin”. Sijoitusomaisuus on peräisin Hämeen Sähkö Oy:n osakkeiden myynnistä vuonna 1997 ruotsalaiselle Vattenfallille. Kangasala sai tuolloin osakkeista 12,4 miljoonaa. Osakesalkun arvo on nyt 32 miljoonaa. Tuloutuksen jälkeen sijoituspääoman vähimmäispääoma on 25 miljoonaa. Valtuutetut innostuivat tuloutuksesta niin, että sijoitusomaisuus nähtiin uutena Eldoradona. ”Hienoa, kun saadaan tulouttaa”, sanoi Raimo Kouhia (sd). Vasemmiston Jorma Mäntylä muistutti, että Kangasalan tuloutus on pikkurahaa verrattuna ruotsalainen Vattenfallin tasaiseen tulovirtaan. Se on 20 vuoden aikana imuroinut moninkertaisesti sijoituksensa takaisin kangasalalaisten sähkölaskuissa. Taloussanomien mukaan Vattenfallin Suomen yksikön tulos 2019 oli 6 miljoonaa euroa, mikä tekee 20 vuodessa 120 miljoonaa.

Hämeen Sähkön myynti ruotsalaisille on varoittava esimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisen seurauksista.

Vaalit lähestyvät ja puolueet tehtailevat valtuustoaloitteita. Viime kolmen kuukauden aikana niitä on jätetty 14. Helmivaltuustossa vihreät esittivät mielenterveyden ensiapukoulutusta, kristilliset vaativat Finnentien pysäköintialueen laajennusta, demarit esittivät osallistavaa politiikkakäytäntöä liikuntapaikkojen rakentamisessa, kepu esitti sähköistä kokouspöytäkirjojen allekirjoituskäytäntöä ja perussuomalaiset halusivat eläkeläisten uimahallilipun hinnaksi korkeintaan neljä euroa.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

LISÄTIETOA

Vattenfallilla tilipäivä Suomessa. Hämeen Sanomat 14.6.2018.

 

18. tammi, 2021

Kangasalan vuoden 2021 valtuusto kesti vähän toista tuntia. Suurimman osan ajasta veivät kaupunginjohtajan pitkät Powerpoint-esitykset. Yksityismaan kaavoituksesta sentään uskallettiin kysyä.

Tälläkin kerralla suurin osa valtuutetuista osallistui etänä Teams-ohjelman kautta. Kokous aloitettiin hetken hiljaisuudella joulukuussa menehtyneen Sdp:n valtuutetun Kari Koljosen muistoksi.

Laurilan ranta-asemakaava Längelmävedellä ja Vesijärvellä herätti pari kysymystä. Tony Lähde (vihr) ihmetteli rakennusoikeuksien siirtoa kiinteistöltä toiselle ja eikö tällainen menettely aseta maanomistajia kovin eriarvoiseen asemaan? Toisten maat sopivat siihen, useimpien eivät. Jorma Mäntylä (vas) totesi ongelman johtuvan siitä, että Kangasala kaavoittaa rutiininomaisesti yksityismaata. Suurin osa Suomen kunnista pyrkii asemakaavoittamaan lähtökohtaisesti vain omistamiaan maa-alueita. Tämä olisi yksityisten maanomistajien tasa-arvoista kohtelua. Laurilan kaava oli kuitenkin hyvin pieni ja siksi esitys hyväksyttiin.

Seuraavat 50 minuuttia valtuusto kuunteli mitä kaupunginjohtaja Oskari Auvinen oli mielestään saanut aikaan viime vuonna, ja päälle vielä hänen ajankohtaiskatsauksensa. Auvinen täytti suurimman osan kokousajasta. Valtuuston puheenjohtajan Hanna Laineen (sd) aikana Auvisen pitkistä kalvosulkeisista on tullut vakio, jollaista ennen ei ollut. Virkamies syö valtuuston aikaa, jota pitäisi olla keskustelulle ja kysymyksille. Lisää auviskehua tulee, kun helmikuussa alkavat kaupunginjohtajan live-tapaamiset.

Kuntavaalien lähestyessä puolueet suoltavat valtuustoaloitteita. Joulukuussa esiteltiin kuusi aloitetta ja nyt kolme. Demaritkin haluavat lisätä loma-asuntojen muuttamista vakituiseen käyttöön helpottamalla vesivessojen asentamista. Kokoomus haluaa laajentaa kouluissa A1- ja A2-kielten valinnaisuutta, ja saatiinpa kuulla miten venäjän ja kiinan kielten opiskelusta olisi hyötyä. Kokoomus on myös ekovihreä ja esittää kaava-alueille lähikierrätyspisteitä.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

 

15. joulu, 2020

Kangasalan valtuusto hyväksyi ensi vuodelle -5,9 miljoonaa euroa alijäämäisen talousarvion. Lamminrahkan lähiön rakentaminen on kaupungin suurin hanke vuosikymmeniin. Vesiyhtiö Tavaselle lähetetään lisää rahaa osallistumalla osakepääoman korotukseen.

Vuoden 2020 viimeinen valtuusto kesti lähes seitsemän tuntia. Kokous alkoi vain 15 minuuttia myöhässä, vaikka puolet valtuutetuista osallistui etänä.  Kangasala-talon tekniikka ja valtuutetut ovat pikku hiljaa oppineet käyttämään Teams-ohjelmaa.

Kiivain väittely ja äänestykset käytiin taas kerran vesiyhtiö Tavasesta. Rahat ovat vaihteeksi loppu ja yhtiökokous esitti jäsenkunnille osakepääoman korotusta 1,2 miljoonalla, mistä Kangasalan osuus olisi 101 150 euroa. Summa vastaa 2-3 kunnan työntekijän vuosipalkkaa sivukuluineen. Puolet pitäisi maksaa tänä syksynä, loput kuntavaalien jälkeen.

Osallistuminen osakepääoman korotukseen ratkesi äänin 32-18, eikä puutteellista esittelyä palautettu uuteen valmisteluun. Tavasen tukena olivat kokdem ja kristilliset, vastaan olivat kepu, vasemmisto, persut ja vihreät. Päätös oli vaikea myös osakepääoman korotusta tukeneille. Mika Ollila (kok) valitti 20 vuoden ”päätöstaakkaa”, mutta katsoi että olemalla mukana yhtiössä ”saamme sammuttaa Tavasen valot” Vehoniemellä.

Keskustelussa oli ruma näytös, kun virkamiehet kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola pelottelivat valtuutettuja mahdollisilla korvausvaatimuksilla, jos osakepääoman korotukseen ei suostuta. Valtuuston puheenjohtaja Hanna Laine (sd) ilmoitti virkamiesten tavoin jättävänsä eriävän mielipiteen korvausvaatimusten välttämiseksi, jos lisärahoitukseen ei suostuta. Raimo Kouhia (sd) pelotteli valtuustoa Kittilän tiellä. Hän tosin jätti mainitsematta, että käräjillä Kittilän luottamushenkilöt voittivat, sillä valta kunnissa kuuluu vaaleilla valituille luottamushenkilöille, ei virkamiehille.

Virkamiesten ja demarien pelottelu korvausvaatimuksista oli niin kovasanaista, että lopulta Tavasen hallituksen jäsen Jussi Haavisto (kok) puuttui peliin. Hän ilmoitti, ettei Tavase haasta ketään oikeuteen eikä vaadi vahingonkorvauksia. Donald Trumpin kaltainen uhkailu tuotti kuitenkin tuloksen. Valtuutetut tottelivat ja Tavase saa ainakin puolikkaan haluamastaan eli 50 570 euroa, ellei päätöksestä valiteta. Toisesta puolikkaasta päättää kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto.

Kangasala on kuin Britannian brexit pienoiskoossa. Toinen puoli tahtoo EU:sta eroon, toinen olla mukana. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen julisti ties kuinka monennen kerran, että kantamme on ”täysin selkeä, emme halua Tavasea alueellemme.” Samalla Kangasala osallistuu yhtiön rahoitukseen.

Vuoden 2021 talousarvio ja suunnitelma 2021-23 vietiin läpi viidessä tunnissa. Loppusumma on 242 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 21. Vastoin ennakko-odotuksia verotulot ovat kasvaneet 6,6 miljoonaa ja valtionosuudet peräti 6,3 miljoonaa euroa. Talousarvio olisi reilusti ylijäämäinen, mutta Lamminrahkan lähiön suurten investointien takia se on -5,9 miljoonaa alijäämäinen.

Joitakin muutosesityksiä tehtiin. Läpi meni demarien ja kokoomuksen yhdistetty esitys Sahalahti-Kangasala kevyenliikenteen väylän rakentamisesta loppuun. Perussuomalaisten esitys leikata 50 000 eurolla Kangasala-talon tukea kaatui äänin 42-9.

Pitkän kokouksen päätteeksi esiteltiin peräti kuusi valtuustoaloitetta. Kangasalan puolueet ovat kuntavaalien lähestyessä hämmästyttävän lapsi- ja liikuntamyönteisiä. Kokoomus, Sdp ja vihreät esittelivät lapsialoitteitaan, kokoomus ja persut haluavat tekojääkentän sekä frisbeegolfradan Sahalahdelle. Kokoomus haluaa helpottaa kesämökkien muuttamista vakituiseen asumiseen.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)


Lisätietoa:

VASEMMISTON RYHMÄPUHEENVUORO BUDJETTIVALTUUSTOSSA 2020