Blogi

12. marras, 2019

Kangasalan valtuusto hyväksyi 11.11. talousarvion vuodelle 2020 ja suunnitelman 2020-22. Veroprosentti 21 ja kiinteistövero pysyvät ennallaan. Menojen loppusumma on 210 miljoonaa euroa. Investointeja katetaan lainanottoa lisäämällä. Kangasala on silti vuonna 2020 maan keskitasoa vähemmän velkaantunut.

Talousarvionäytelmän käsikirjoitus lähetettiin sähköpostitse etukäteen ryhmänjohtajille. Kokoomus ja Sdp ilmoittivat, että muutoksia esitykseen ei tehdä. Valtuutetut unohtivat käsikirjoituksen vuorosanat ja tekivät muutosesityksiä. Tarvittiin kuiskaajan käskytys väliajalla, jotta valtuutetut saatiin palautettua alkuperäiseen käsikirjoitukseen. Näytelmästä tulikin pitkä farssi.

Tilinpäätösennusteiden kohdalla talousjohtaja Seppo Saarinen kertoi miten tulorekisteri ja verokorttiuudistus ovat vaikeuttaneet talousarvion laatimista. Kunnille on tilitetty laskettua vähemmän verotuloja. Kertymävaje pitäisi korvata tammi-helmikuussa 2020, mutta kunnissa ei tiedetä mitä ja miten paljon on tulossa. ”Verotulojen ennakoinnista on tullut verotulojen arvaamista.” Tulopohjan vaikeaa ennustettavuutta valitti myös kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Talousarvion yleiskeskustelussa puolueiden edustajat olivat keskimäärin tyytyväisiä. Pekka Lahti (sd.) kiitteli investointeja ja varsinkin Sahalahdelle suunniteltua palvelutaloa. Uusia virkoja tulee etenkin sivistystoimeen. Hän ihmetteli sairauspoissaolojen suurta määrää. Saana Vahvelainen (kok.) kiitti Kuhmalahden koulua, sivistyskeskuksen uusia virkoja sekä Kimmo Pyykkö –museon saamista valtionavun piiriin. Vihreiden Mari Orell piti yhteistyötä ja valmistelua hyvänä. Joukkoliikennettä kehitetään ja ilmastonmuutoksen hillintää painotetaan. Simo Arra (kesk.) oli tyytyväinen Kuhmalahden kouluun sekä Sahalahden palvelutaloon. Julkisen sektorin investoinnit laman aikana tasapainottavat taloutta. Entä jos korkotaso nousee? Riskinä on taloustaantuma ja velka jää rasitteeksi suunniteltua pitemmäksi aikaa. Timo Keskinen (kd.) katsoi, että valmistelu on tehty usvassa verotulojen epäselvyyksien takia. Perusopetuksen tuntimäärän lisäys ei sisälly talousarvioon, ja hän lupasi tehdä muutosesityksen, jota ei sitten tehnyt. Miia Kinnari (ps.) halusi olla mukana uudistamassa Kangasalaa - ei lisäveroja eikä palvelujen leikkauksia.

Ensimmäisen muutosesityksen teki kepun Simo Arra. Kaupunkistrategiaan lisättiin: ”Emme hyväksy työpaikkakiusaamista ja häirintää missään muodossa.” Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Wellu Mäkinen (ps.) esitti, että leikataan Kimmo Pyykkö –museon rahoituksesta 40 000 euroa ja palkataan säästyvin rahoin koulupsykologi. Kepun Hannu Karppila kannatti. Syntyi pitkä väittely museo vastaan psykologi. Mäkiselle huomautettiin, että Pyykkö –museon pääsy valtionavun piiriin on vasta esitys eikä 40 000 riitä psykologin palkkaukseen, tarvittaisiin 60 000 euroa. Mäkisen esitys kaatui äänin 43-8.

Kepun Heikki Mäkelä katsoi, että Sahalahden suunniteltu vanhainkoti merkitsee Kuhmalahden Pentorinteen lakkauttamista ja esitti sen toiminnan turvaamista. Esitys kaatui 44-6.

          Vain muutaman euron tähden

Vasemmistoliitto ja vihreät tekivät lisää käsikirjoituksen vastaisia muutosesityksiä. Vasemmisto esitti, että talousarvioon merkitty lähes miljoonan lisäys vanhuspalvelujen ostoihin yksityisiltä hoivafirmoilta muutetaan muotoon lisäys vanhuspalvelujen tuottamiseen - sana ”osto” siis pois. Muutosta perusteltiin kesän 2019 Attendo-skandaalilla, joka laajasti pilasi Kangasalan mainetta ja julkisuuskuvaa. Vanhuspalvelujen lisäyksityistäminen osoittaa, että tapahtuneesta ei haluta oppia.

Sina Isokallio (vihr.) esitti, että varataan 35 000 euroa diabeetikkojen silmänpohjakuvauksiin, kuten sote-lautakunta on jo kahdesti esittänyt. Anne-Mari Thomassen (sd.) teki saman sisältöisen muutosesityksen. Aiheesta väiteltiin lähes kaksi tuntia. Sote-johtaja Marika Lanne ja Oskari Auvinen käynnistivät raivokkaan vastahyökkäyksen estääkseen muutokset. Auvinen pelotteli, että koko talousarvio romahtaa, jos muutos tehdään. Stiina Lahikainen (vihr.) huomautti, että 35 000 euroa on promille erikoissairaanhoidon kuluista. Mauri Jussila (kok.) kannatti Isokallion esitystä. Kuvaukset tuovat aikaa myöten säästöä, sillä sokeutumisen kustannukset ja kärsimykset ovat suuremmat. Jaakko Hyytinen (kesk.) halusi ”antaa kasvot diabetekselle” ja piti väittelyä farssinomaisena.

Koska kokdem-akselin rivit alkoivat hajota sisältä, tarvittiin väliaika. Valtuutetuille kuiskattiin oikeat vuorosanat. Isokallio ja Thomassen peruivat kiltisti muutosesityksensä. Spagettiwestern muuttui farssiksi. Pirkanmaalle jää kaksi kuntaa, jotka perivät maksun diabeetikkojen silmänpohjakuvauksista, Kangasala ja Pälkäne. Valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa lukee: ”Kehitämme Kangasalan imagoa.” Jopa pienet Kihniö, Juupajoki ja Ruovesi hoitavat diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset maksutta.

Sivistyskeskuksen osuus kuitattiin vähällä keskustelulla. Teknisen keskuksen kohdalla kyseltiin keskustan toimimattoman katuvalaistuksen syytä. Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala kertoi, että katuvalaistus on ulkoistettu ja yksityistetty ja sitä hoitaa nykyään Kaapelipojat Oy. Asiasta ei ole vaivauduttu edes kertomaan valtuustolle.

Investointien kohdalla Pekka Lahti (sd.) esitti 250 000 määrärahaa Sahalahden-Huutijärven kevyen liikenteen väylän loppuun rakentamiseksi 2021-22. Esitys voitti äänin 23-28.

Tommi Rönö (sd.) teki vielä valtuustoaloitteen, että Kangasala painattaa velkaneuvontaesitteen, jota jaetaan kohdennetusti velkaongelmaisille.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (Vas.)

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro 11.11.2019

 

8. loka, 2019

Kangasalan valtuuston 7.10. piti olla esittelyn mukaan lyhyt läpihuutojuttu. Iikka Nikkisen (vas.) valtuustoaloite lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista vuoteen 2025 mennessä kiihotti väittelyn, jollaista ei ole ennen nähty.

Kaupunginhallituksen vastaukset tarkastuslautakunnan kysymyksiin aiheuttivat puheenvuoroja Sahalahden kevytväylästä. Jorma Urkko (kok.) ihmetteli neljän kilometrin pätkän kustannusten nousua puolesta puoleentoista miljoonaan euroon. Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala vastasi, että kustannusten nousu johtuu maastosta ja aiemmin rakennetuista vesi— ja kaasuputkista. Kevytväylän rakentaminen on viimein aloitettu.

Muutostalousarvion kohdalla talousjohtaja Seppo Saarinen kävi lukemassa tavanomaiset madonluvut lähestyvästä katastrofista. Odotettavissa oleva alijäämä on 300 000 euroa ja verokertymä on jäämässä 3,1 miljoonaa vajaaksi. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen oli siksi tehnyt 1,5 miljoonan euron leikkausohjelman, mutta se oli kaatunut kaupunginhallituksessa. Sen sijaan lainanotto-oikeutta lisättiin 3,1 miljoonalla eurolla. Seppo ”synkkä” Saarinen kutsui tätä happamasti ”syömävelaksi”, vaikka korkotaso on nollaa tai negatiivista ja lainaraha on erinomaisen halpaa. Epävarmuutta kuntiin tuovat Antti Rinteen hallituksen epäselvät suunnitelmat kuntataloudesta ja kuntien valtionavuista.

Loppuilta kului valtuustoaloitteiden parissa, joita oli peräti viisi. Saana Vahvelainen (kok.) oli tehnyt aloitteen nuorten mielenterveysongelmien ja masentuneisuuden hoidosta, Torsti Tulenheimo (kok.) valtuustoaloitteiden tekijöiden kuulemisesta, Eija Eskola (vihr.) yhdyskuntajätteen kierrätyksen vähentymisestä Kangasalla ja Jaakko Hyytinen (kesk.) energia- ja ilmastotyöryhmän perustamisesta. Se kannustaisi Kangasalan rakentajia aurinko- ja maalämmön sekä päästöttömän ja uusiutuvan energian käyttöön.

Yksi ylitse muiden oli Iikka Nikkisen valtuustoaloite kaupungin ateriapalvelujen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamisesta kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Osasto MTK teki vastaiskun. Hannu Karppila (kesk.), joka on naudanlihakarjatilan omistaja, hyökkäsi kiivaasti Nikkistä vastaan ja syytti väärien tietojen levittämisestä. Karppilan mukaan suomalaisen naudan hiilijalanjälki on pieni verrattuna riisin tuotantoon Aasiassa. Rajoitukset ja kiellot johtaisivat lihan tuonnin lisääntymiseen. Soili Uotila-Välimäki (kok.) oli sitä mieltä, että ihmisillä pitää olla ”vapaus valita mitä syö”. Koululaisia ei saa pakottaa kasvisruokaan, uhosi Jari Leino (ps.).

Vihreiden Stiina Lahikainen ja lääkäri Sonja Koto muistuttivat punaisen lihan terveyshaitoista, ja heitä tuki Anne-Mari Thomassen (sd.).

Kaupunginhallituksen vastaukset valtuustoaloitteisiin saadaan ensi talvena.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas).

Iikka Nikkisen valtuustoaloite

 

17. syys, 2019

Kangasalan valtuusto 16.9. kesti vain 17 minuuttia. Ennätyslyhyt kokous ja vähäinen puheiden määrä osoitti, että päätöksenteon tehostaminen, nopeuttaminen ja sujuvoittaminen on Kangasalla onnistunut.

Pääasiana piti olla talouden ja toiminnan puolivuotisseuranta. Valtuutetut saivat lukea vain esittelylistan tiivistelmät, mutta tarkempaa esitystä Kangasalan talouden tilasta ei kuultu.

Niinpä kokouksen pääasiaksi nousivat valtuustoaloitteisiin annetut vastaukset. Jari Markkinen (sd.) kiitteli aloitevastausta vessapassista, jonka mukaan ”kaupunki ottaa sen käyttöön asteittain vessapassitarrojen saavuttua vuoden 2019 loppuun mennessä.” Erilaisista virtsa- ja suolistosairauksista kärsivät joutuvat käymään WC:ssä jopa kymmenen kertaa päivässä. Vessapassi antaa jonossa etusijan.

Valtuustoaloitteeseen vuotuisten valokuvausten kilpailutuksesta oli vastaus samoin myönteinen. Valokuvaukset kouluissa, kerhoissa ja päiväkodeissa ovat alan yrityksille huomattava tulonlähde ja hinnat vaihtelevat suuresti. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:ssa on keskusteltu parin muunkin omistajakunnan kanssa asiasta ja todettu, että kilpailuttaminen toisi kustannushyötyä ja yhdenvertaisuutta huoltajille. Kilpailutus voi täten toteutua vuoden 2020 aikana.

Kokoomuksen Saana Vahvelainen oli tehnyt valtuustoaloitteen vähävaraisuuden ja eriarvoisuuden ymmärtämisen lisäämiseksi kouluissa. Sen oli allekirjoittanut isohko joukko valtuutettuja eri puolueista, myös vasemmistosta. Vastauksessa todettiin, että keväällä 2019 Kangasalan koulujen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitettiin ja pitämällä asiakirja ajan tasalla se ohjaa vahvasti työskentelyä teeman parissa koulussa.

Ilmoitusasioissa kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että nykynäkymin verotulot jäävät noin 6,5 M€ talousarviossa laskettua pienemmäksi. Vuodesta 2019 on tulossa ”ennätyksellisen heikko vuosi”. Lukuisissa kunnissa tehdään alijäämäisiä tuloksia ja käydään yt-neuvotteluja. Lopullista arviota Kangasalan taloudesta ei vielä voi tehdä, sillä Antti Rinteen hallituksen budjetti 2020 sekä kuntien valtionosuuksien kehittyminen, ovat arvailujen varassa. Ehkä jotain rahoja saadaan takautuvasti takaisin.

Ylimääräisenä asiana käsiteltiin käräjäoikeuden lautamiesten toimikauden jatkaminen. Päätöksen mukaan Pertti Alanko, Harri Jouhki, Elina Rinne ja Tuula Heinonen jatkavat lautamiehinä 31.5.2021 saakka.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

 

21. elo, 2019

Kangasalan valtuuston kokous 19.8. kesti runsaan tunnin. Yksityismaata kaavoitettiin ja kaupunginhallitus ilmoitti, että avoimuutta kunnan omistamissa yhtiöissä ei tarvita.

Kiivain väittely käytiin Herttualan alueen kaavoituksesta. Timo Keskinen (kd.) esitti kaavan palauttamista uuteen käsittelyyn, koska se uhkaa alueen hevostallien toimintaa. Vasemmistossa ihmeteltiin yksityismaan laajaa kaavoitusta ja esitettiin asian uudelleen käsittelyä, kunnes yksityismaa on lainmukaisesti ostettu Kangasalan kaupungille.

Timo Keskisen esitys kaatui äänin 39-12 ja vasemmiston esitys äänin 47-2, 2 tyhjää. Ajatus, että kunta kaavoittaisi vain omistuksessaan olevaa maata (kuten Oulu tekee), herätti raivoisia vastalauseita. Jari Leino (ps.) vertasi esitystä Neuvostoliiton maapolitiikkaan ja Mika Ollila (kok.) piti sitä ”katastrofina”. Hän ei tosin selventänyt kenelle. Raimo Kouhia (sd.) sanoi, että asiasta pitäisi keskustella maapoliittista ohjelmaa laadittaessa. Kangasalan demarit ovat vuosikymmeniä tukeneet laajaa yksityismaan kaavoitusta, kuten Pikonlinnan entisen tuberkuloosiparantolan alueella.

Lemettyn alueella kaavoitettiin lisää yksityismaata, eikä puheenvuoroja käytetty. Kangasalla yksityismaan kaavoitus on rutiininomaista. Maan ansioton arvonnousu on vihervasemmistossa tuntematon käsite. Kokoomus ymmärtää, ja käyttää hyväkseen.

Kangasalan keskusta oli tehnyt valtuustoaloitteen kunnan omistamien yhtiöiden avoimuudesta ja hallitusjäsenten toimikausien rajaamisesta. Kaupunginhallituksen yksimielinen vastaus oli jälleen, että ei tarvitse tehdä mitään. Tekstipohjana oli käytetty vastausta Vasemmistoliiton aloitteeseen uimahalliyhtiön palauttamisesta kunnan omaksi palveluksi. Ei tarvitse tehdä mitään. Simo Arra (kesk.) piti kiukkuisen puheenvuoron, jossa totesi uimahalliyhtiön erottamisskandaalin aiheuttaneen Kangasalalle huomattavan imagohaitan. Kunnilla on itsehallinto, ja ne voivat velvoittaa omistamansa yhtiöt noudattamaan kuntalain tiedottamisvelvollisuutta. Arra ei tehnyt muutosesitystä.

Kangasalan demarit jättivät valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin vanhuspalvelujen parantamista.

Valtuuston jälkeisessä infotilaisuudessa keskusteltiin valtakunnallista huomiota herättäneestä Herttuattaren Attendo-skandaalista. Marika Lanne ja Leena Rissa vierittivät kaiken syyn tapahtuneesta sopimuksia rikkoneelle Attendolle. Lanne kertoi, että palvelutuotannon suhde on 140/80 yksityisten hyväksi. Kyse ei enää ole täydentävästä, vaan korvaavasta tuotannosta. Vasemmiston edustajat, sekä Sdp että vas, totesivat yksityistämisen menneen liian pitkälle. Kangasala on tietoisin toimin tehty riippuvaiseksi yksityisistä palveluntuottajista. Kun omaa palvelutuotantoa on ajettu alas, sote-yhtiöt käyttävät riippuvuussuhdetta hyväkseen ja alkavat nostaa hintoja. Luvattuja säästöjä ei ole tulossa. Loppupeleissä toetaan, että oma tuotanto olisi ollut edullisempaa. Valtuutettujen puheenvuoroissa vaadittiin Attendo-sopimuksen irtisanomista, mutta toimivan vaihtoehdon löytäminen on vaikeaa tahallisesti luodun riippuvuussuhteen takia. Oman palvelutuotannon aloittaminen uudelleen edellyttää investointeja.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Kaleva –lehti: https://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/maapolitiikkaa-paa-kylmana/657335/

 

11. kesä, 2019

Kangasalan kevään 2019 viimeinen valtuusto hyväksyi 1,6 miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen. Kaupunginjohtajan esittämää leikkaus— ja säästöohjelmaa ei silti toteuteta. Kangasalasta tulee Hinku-kunta.

Kesäkuun valtuuston pääasia oli vuoden 2018 tilinpäätös. Se osoitti 1,6 m€ alijäämää, vaikka varauksia oli purettu 2,2 m€. Alijäämän syitä esitettiin kolme: palvelujen ostot ovat kasvaneet, erikoissairaanhoidon kulut ylittyivät jälleen ja Valtiovarainministeriö teki laskuvirheen kunnallisverotuksen tilityksissä. Vuonna 2017 VM tilitti Kangasalle liikaa verotuloa, ja tämä virhe oikaistiin 2018. Samaan aikaan kuitenkin henkilöstökulut jäivät alle arvion.

Kangasalan kaupungin taseen loppusumma 2018 on 226,5 miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumma on 303,5 m€. Veroprosentti on 21. Lainakanta 31.12.2018 oli 47,9 m€ eli 1515 €/asukas, mikä on puolet vähemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen piti vuosittaisen pelottelupuheensa ja varoitti kulujen liiallisesta kasvusta. Hän julisti Kangasalan jatkavan ”investoinnit rahoitetaan osin ilman velkaa” -linjalla.

Puheenvuoroja tilinpäätöksestä käytettiin hämmästyttävän vähän. Vain vihreät ja vasemmisto pitivät ryhmäpuheenvuorot, kun aiemmin kaikki puolueet arvioivat tilinpäätöskokouksessa mennyttä vuotta. Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa ihmeteltiin taas kerran miksi Kangasala ei hyödynnä alhaista korkotasoa ja maksa investointeja lainarahalla, mikä on aivan normaali ja yleinen käytäntö niin yksityisessä kuin julkistaloudessa.

Tilinpäätös nuijittiin lopulta läpi luku kerrallaan viidessä minuutissa. Henkilöstökertomus sentään herätti pari puheenvuoroa. Pari vuotta sitten Terveystalo Oy:lle ulkoistetun työterveyshuollon palvelun tasoa ja kustannuksia arvosteli Timo Keskinen (kd.). Vasemmistosta kysyttiin mitä kuuluu palkanlaskennalle ja kirjanpidolle, joka ulkoistettiin KuntaProlle härskin junttauksen avulla 2016. KuntaProta nimittäin ei enää ole, sillä alalla tapahtui tänä keväänä yritysfuusio. KuntaPro ja Kunnan Taitoa yhdistyivät Sarastia Oy:ksi. Kaupunginjohtaja Auvinen vakuutti, että kaikki on hyvin ja työnteko jatkuu entiseen tapaan Kangasalan Lentolassa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus oli varsin kriittinen. Sitä esitellyt Tommi Rönö (sd.) kysyi miksi määrärahaylityksiä ei tuotu valtuustoon ennen tilikauden päättymistä ja mitä aiotaan tehdä rekrytointiongelmille etenkin sote-keskuksessa? Miten toteutetaan osingonjako yhtiöissä, joilla on suuria investointeja ja mitä kuuluu Kaarinanpolun kunnostukselle sekä Huutijärvi-Sahalahti kevätliikenneväylälle? Lautakunta edellyttää vastauksia kaupunginhallitukselta ennen 2020 talousarviokäsittelyä.

Henkilöstökertomus sekä arviointikertomus hyväksyttiin ja tilivelvolliset saivat vastuuvapauden.

Muutostalousarvioesitykseen oli tehty muutos kaupunginhallituksessa. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen oli esittänyt 1,5 miljoonan euron säästö- ja leikkausohjelmaa, mutta se ei mennyt läpi kaupunginhallituksessa. Valtuusto vahvisti päätöksen.

Kangasalasta tulee HINKU-kunta, eli hiilineutraali kunta. Sonja Koto (vihr.) kiitteli kh:n vastausta valtuustoaloitteeseen. Hannu Karppila (kesk.) muistutti, että päätöksen vaikutuksia pitää seurata monipuolisesti. Se saattaa rajoittaa yritystoimintaa vaikeuttamalla betonialan toimintaa.

Perussuomalaisten valtuustoaloite kenkien liukuesteiden hankkimisesta kunnan varoin yli 70-vuotiaille sen sijaan hylättiin. Perustelu oli, ettei ole tutkimusnäyttöä liukuesteiden tehosta. Tämä kirvoitti perussuomalaisten kiukkuisia puheenvuoroja. Wellu Mäkinen vetosi THL:n suosituksiin ja kertoi, että Turku ja Hämeenlinna kustantavat liukuesteitä ikääntyneille.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro 2018 tilinpäätöksestä

HINKU-hanke http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI