Blogi

13. kesä, 2018

Kesävaltuuston ykkösaihe oli Kangasalan 11,7 miljoonan ylijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2017. Kaupunginhallituksen yksimielisen esityksen mukaisesti peräti 8 miljoonaa käytetään investointivaraukseen. Kokoomus esitti veroprosentin alentamista hyvän taloustilanteen takia. Muut puolueet olivat hiljaa.

Mitäpä kunnassa pitäisi tehdä, kun rahaa tulee sisään ennakoitua enemmän? Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että henkilöstöä palkitaan 100 euron kulttuuri- ja liikuntaedulla. Pekka Lahti (sd.) kehui ryhmäpuheenvuorossa hyvää ja tasapainoista taloutta sekä piti investointivarausta oikeutettuna. ”Kangasalla on positiivisen kehityksen pöhinä”, hän kiitteli, mutta kyseli henkilöstön jaksamisen perään, kun työntekijämäärää on supistettu. Mika Ollila (kok.) lausui ”ei tiedä nälkäinen kuinka kylläisen on hyvä olla” ja esitti kuntaveron alentamista, koska se ”palkitsee kaupunkilaisia”. Jari Leino (ps.) kyseli henkilöstövähennysten vaikutusta 11,7 m€ tulokseen. Stiina Lahikainen (vihr,) piti ylijäämää liian isona ja Timo Keskinen (kd.) kehotti miettimään mitä palvelutuotannon elementtejä voitaisiin parantaa. Kaikkea ylijäämää ei tule sijoittaa investointeihin.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin samaa. Olisi järkevää, että reilua ylijäämää käytettäisiin leikattujen palvelukeskusten resurssien palauttamiseen ja palvelumaksujen alentamiseen: ”Onko palvelukeskukset tuomittu ikuisen häviäjän rooliin, eli niille ei ole luvassa edes leikattujen resurssien palautusta?”

Tilinpäätös hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Samoin kävi tarkastuslautakunnan arviointikertomukselle, vaikka siinäkin kyseltiin henkilöstövähennysten vaikutuksia: ”Säästötoimenpiteiden vuoksi henkilöstön työmäärän kasvaessa ja tehtäväkuvien laajentuessa on pohdittava sitä, teetetäänkö henkilöstöllä sellaisia työtehtäviä, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu vakanssien mukaisiin tehtäväkuviin. Työntekijöille työajan joustoista on tullut työhyvinvointikysymys.”

Hallintosäännön muutoksella esitettiin eläkkeelle jäävän teknisen johtajan Mikko Ilkan virkanimikkeen vaihtamista elinympäristöjohtajaksi. Valtuusto täyttää viran syksyllä.

Äänestämään päästiin aurinkokeräimistä. Esitys oli, että yli 20 neliön keräimiin tarvittaisiin toimenpidelupa. Jari Leinon ja Hannu Karppilan (kesk.) esitys oli lauseen poistaminen rakennusjärjestyksestä. Äänin 41-9 päätettiin pitää 20 neliön raja.

Pitkä keskustelu syntyi vielä vasemmiston ja lukuisien muiden valtuustoaloitteesta nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle. Kaupunginhallitus katsoi ettei mitään tarvitse tehdä, koska ongelmaa ei ole. Ranja Aukee (vas.) oli suivaantunut ylimielisestä vastauksesta ja esitti aloitteen palauttamista uuteen käsittelyyn. Täpärästi äänin 27-24 kaupunginhallituksen vastaus jäi voimaan. Puolueiden rivit hajosivat äänestyksessä.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä 2017.

Valtuutettu Ranja Aukeen puhe: nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle.

15. touko, 2018

Kangasalan toukokuun 2018 valtuusto hyväksyi vuoteen 2025 ulottuvan kaupunkistrategian. Vatialan koulun purkaminen varmistui. Valtuustoaloitteet koskivat työturvallisuuskorttia sekä Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:tä ja kaupungin työnantajapolitiikkaa.

Vatialan koulun alueen kaavoitus jouduttiin tuomaan toistamiseen valtuuston käsittelyyn, koska edellisellä kerralla unohdettiin pyytää lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Se valitti Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, ja siksi asia oli uudelleen valtuustossa. Nyt oli saatu maakuntamuseon lausunto ja 1950-luvulla rakennetun koulun purku hyväksyttiin nuijan kopautuksella. Kuinkahan moni valtuutettu oli lukenut esittelyn, jossa väitettiin että ”saatu lausunto on myönteinen”? Maakuntamuseon lausunto ei ollut myönteinen, vaan yhteenveto kuului: ”Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Vatialan koulun purkamissuunnitelmaa erittäin valitettavana ja toteaa, että koulun myötä tuhoutuu Nattarin ja Vatialan alueen historian, kaupunkikuvan ja rakennuskannan osalta keskeinen rakennus. Maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että huomioiden rakennuksen kunnon ja sen vaatimien korjaustoimenpiteiden laajat vaikutukset rakennuksen arvoihin, rakennuksen purkaminen on tässä tilanteessa hyväksyttävissä.”

Valtuuston isoin asia oli vuoteen 2025 ulottuvan kaupunkistrategian hyväksyminen. Kunnanhallituksen esitys oli yksimielinen. Oskari Auvisen PowerPoint-show’ta seurasi puolen tusinaa puheenvuoroja, joissa esitystä enimmäkseen arvosteltiin. Tony Lähde ja Eija Eskola (vihr.) ihmettelivät sarjakuvamaista esitystapaa. Kaupunginjohtaja vastasi, että tulossa on myös strategiavideo. Anne-Mari Thomassen (sd.), Jari Leino (ps.) ja Soili Uotila-Välimäki (kok.) kyselivät mitä ovat edelläkävijyys ja osallistaminen. Vasemmistoliiton ryhmästä kyseltiin ekologisten ja sosiaalisten arvojen perään. Kaupunkistrategia hyväksyttiin lopulta äänestyksittä.

Valtuustoaloitteita esiteltiin kaksi. Jussi Haavisto (kok.) esitteli aloitteen työturvallisuuskortin suorittamisesta Kangasalla kunnan tai Tredun avustamana. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen, koska katsoi sen edistävän työllisyyttä. Tommi Rönö (sd.) esitteli demariryhmän aloitteen Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:stä. Kunnan sataprosenttisesti omistama yhtiö on toimillaan antanut aiheen selvittää mitä ovat kaupungin yhtiöiden työantajapolitiikka ja eläkevakuutuslinjaukset.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu

Lisätietoa:

Vasemmistoliiton valtuutettujen puheenvuorot kaupunkistrategiasta.

10. huhti, 2018

Huhtikuun Kangasalan valtuusto oli puolen tunnin pikakokous. Kaupunki sitoutui omavelkaiseen takaukseen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Valtuustoaloitteista saatiin tilannekatsaus ja Vasemmistoliitto jätti aloitteen työttömyysturvan aktiivimallista Kangasalla.

Taloudellisesti merkittävin päätös oli sitoutuminen 23,7 miljoonan euron takaukseen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Sulkavuoreen nousevan jätevesipuhdistamon kustannusarvio on 310 miljoonaa, mistä Kangasalan osuus on 7,65%. Keskuspuhdistamo Oy:n suurin omistaja on Tampere. Sillä on 71,2% omistusosuus ja täydellinen määräysvalta. Puhdistamon rahoitukseen yritetään saada Euroopan investointipankin 150 m€ laina. Tampere rahoittaa osuuttaan kaavoittamalla ja myymällä nykyisen Viinikanlahden puhdistamon maita rakentajille.

Sulkavuoren laitos valmistuu 2023 (havainnekuva: Ramboll). Siihen asti toimii Viinikanlahden puhdistamo, minne myös Kangasalan jätevedet on johdettu vuodesta 1980. Kunta laski jätevetensä 1959-80 pieneen Kirkkojärveen saastuttaen sen pahoin.

Valtuustoaloitteiden seurannassa todettiin, että 14 aloitetta on käsitelty loppuun ja seitsemän käsittely on kesken. Kuntalaisaloitteita tehtiin 2017 kolme. Kangasalan kaupungiksi muuttamisen kumoaminen ja aiheesta järjestettävä kansanäänestys eivät johtaneet toimenpiteisiin. Sen sijaan hyväksyttiin Kangasalan luonto ry:n kuntalaisaloite Lemposten lehdon luonnonsuojelualueen perustamisesta ja osoittaminen luontolahjana satavuotiaalle Suomelle –kampanjaan.

Iikka Nikkinen (vas.) esitteli valtuustoryhmän aloitteen työttömyysturvan aktiivimallin toteutumisesta Kangasalla. Lisätietoja on alla olevassa linkissä.

Kokouksen päätteeksi kukitettiin eläkkeelle jäävä sivistystoimen johtaja Leena Pajukoski.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Vasemmiston aloite työttömyysturvan aktiivimallista Kangasalla.

12. maalis, 2018

Maaliskuun Kangasalan kaupunginvaltuuston kokous oli 45 minuutin tapahtuma. Esittelylista oli lyhyt, ja keskustelu yksityisen päivähoidon tarpeesta keskeytettiin. Valtuustoaloitteita jätettiin peräti kolme, ja tiedoksi tuli hallinto-oikeuteen tehty valitus Vatialan koulun purkamisesta.

Mitä saa sanoa, kun kaavamuutoksella esitetään yksityisen päiväkodin rakentamista Asemantielle? Kohta kymmeneen vuoteen ei valtuustossa ole nähty puheen keskeyttämistä. Valtuuston puheenjohtajan Hanna Laineen mukaan kaavamuutoksen kohdalla ei saa puhua yksityisen päivähoidon tarpeesta, ja niin puheeni keskeytettiin. Ei auttanut, vaikka §23 esittelyssä kaavamuutosta perusteltiin nimenomaan yksityisen päiväkodin tarpeella: "Osa päivähoitopaikoista pyritään osoittamaan yksityisille toimijoille." "Tällä hetkellä ei ole näkyvissä muuta liiketoimintaa kuin yksityinen päivähoito, joka on mahdollista laajentamalla tonttia hieman viereiselle puistoalueelle." Kaavaselosteessa todettiin: "Kunta luovuttaa alueen yksityiselle toimijalle toteutettavaksi."

Demokratiaan kuuluu päätösesityksen perustelujen kritiikki. Kangasalla se ei ole sallittua. Niinpä puheenjohtaja Laine kieltäytyi myös ottamasta käsittelyyn aiheesta tehtyä pontta. Tapahtunutta puidaan varmasti puolueiden kesken. Mikä on valtuuston puheenjohtajan valta keskeyttää puheita? Kangasalan valtuuston kokoukset kun ovat vielä melkoisen lyhyitä, koska asiat on lähes aina sovittu etukäteen. Puheiden rajoittamista ei voi perustella ainakaan kokousten venymisellä.

Iikka Nikkisen (vas.) valtuustoaloitteeseen vaellusreittien laajentamisesta ja Kaarinanpolun parantamisesta kaupunki vastasi myönteisesti. ”Ulkoilu- ja luontoliikuntamahdollisuuksien parantaminen ja turvaaminen on tärkeä tekijä kaupungin elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta ja Kangasalan nimenomainen vahvuus”, todettaan vastauksessa. Kaarinanpolun reittiä luvataan muuttaa Tarastenjärven kohdalla, jossa se jää rakennus- ja muun jätteen alle. Uusia tulenteko- ja yöpymispaikkoja on tulossa. Laipanmaan reitistöä kehitetään ja reittikarttoihin lisätään digitaalista sisältöä. Elinvoimalautakunnan vastaus oli niin laaja ja myönteinen, että Iikka Nikkinen kiitti lämpimästi. Valtuustoaloitteet vaikuttavat.

Nattarin asemakaavan muutos oli esillä uudelleen, koska Pirkanmaan maakuntamuseo oli tehnyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen Vatialan koulun purkamisesta. Museo katsoi, että 1950-luvun koulu on rakennustaiteellisesti arvokas eikä sitä tule purkaa. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa kestää niin kauan, että tammikuun valtuuston päätös esitettiin peruttavaksi, jotta Maakuntamuseo saa antaa asiasta lausunnon elinvoimalautakunnalle. Nähtäväksi jää mitä Vatialan koululle lopulta tapahtuu.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen ajankohtaiskatsauksen tärkein anti liittyi valtatie 12:aan. Tampere ja Lahti ovat nostaneet tien parantamisen edunvalvontalistalle, ja Kangasala halutaan mukaan ”kokonaisvaltaiseen valtatien parantamiseen”, mikä tarkoittaa moottoritietä. Kangasalla vt12 kulkee kahden luonnonsuojelualueen läpi.

Pikakokouksessa esiteltiin peräti kolme valtuustoaloitetta. Lienevätkö puolueet innostuneet, kun Vasemmistoliitto on saanut kaksi aloitetta läpi? (Sosiaalityöntekijän virka perheneuvolaan ja retkeilyreittien parantaminen.)

Kokoomuksen varavaltuutetun Heini Kivimäki-Hietasen aloitteessa esitettiin kiirehoidon palauttamista Kangasalan kaupunginsairaalaan ilman röntgeniä ja laboratoriopalveluja. Täten ei rikottaisi päivystysasetusta. Se helpottaisi huomattavasti vähävaraisten hoitoon pääsyä, koska heillä ei ole varoja yksityisiin palveluihin. Samalla kevennettäisiin Valkeakosken sairaalan ja Acutan ruuhkia. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen, koska siinä puolustetaan inhimillisin perustein julkista terveydenhuoltoa. Kangasalan vasemmisto ei ole viime aikoina kovin usein tukenut kokoomuksen aloitteita.

Keskustan Hannu Karppilan aloitteessa esitettiin uudelleen, että Kangasala käyttäisi elintarvikkeita ja ruokapalveluja, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia sekä elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Vasemmistoliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen.

Vihreiden valtuustoaloite oli varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen. Yli kolmivuotiaiden ryhmissä yhtä kasvatuksen ammattilaista kohti olisi enintään seitsemän lasta, jolloin ryhmäkoko on korkeintaan 21 lasta. Erityislasten osalta noudatettaisiin edelleen käytössä olevia kertoimia lapsiryhmän kokoa laskettaessa. Ryhmäkokouudistus toteutettaisiin vuoden 2019 aikana.

Vasemmiston ryhmä allekirjoitti myös vihreiden aloitteen.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

13. helmi, 2018

Kangasala –konserni sai uuden osakeyhtiön helmikuun valtuustossa, kun elinkeinotoimi päätettiin yhtiöittää. Tunnin kokouksessa ehdittiin väitellä kaupungin hankkimien elintarvikkeiden kotimaisuudesta ja Kirkkojärven kemiallisesta käsittelystä.

Kangasalla on katsottu, että kaupungin nykyinen elinkeinotoimi ei ole tehokas. Teollisuusalueille ei ole saatu riittävästi yrityksiä, ja lähivuosina tulee uusia teollisuusalueita Tarastenjärvelle ja Saarenmaalle. Oskari Auvisen asettaman työryhmän selvityksen tulos oli etukäteen asetettu: elinkeinotoimi pitää yhtiöittää. Osakeyhtiö on tehokkaampi, joustavampi ja nopeampi kuin kunnan oma työ. Tämä lause on kuultu moneen kertaan. Ei auttanut, vaikka selvitys totesi suuren osan Pirkanmaan kunnista hoitavan elinkeinotoimen omana työnä.

Elinkeinotoimen nykyiset kustannukset ovat 778 000 euroa vuodessa, mistä palkkakuluja on 107 000 euroa. Yhtiöön on palkattava kallis toimitusjohtaja, jos tulosta mielitään saada aikaan. Vasemmistoliiton ryhmästä esitettiin, että esitetyt lisäpanostukset ja yhtiömuoto lisäävät tuntuvasti kustannuksia. Lyhyessä selvityksessä kulut oli kuitattu kymmenellä rivillä, vaikka kokonaiskustannukset nousevat lähelle miljoonaa vuodessa. Esitys palauttamisesta uuteen käsittelyyn tarkempaa kustannusarviota varten kaatui äänestyksessä 48-3. Business Kangasala Oy aloittaa toimintansa tänä vuonna. Elinkeinotoimen nykyiset työntekijät siirtyvät yhtiöön vanhoina työntekijöinä.

Keskustan ja Mtk:laisten valtuustoaloite eettisesti tuotetun kotimaisen ja lähiruoan lisäämisestä kaupungin hankinnoista tyrmättiin toistamiseen. Ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpään sekä keskustan Hannu Karppilan ja Simo Arran välille puhkesi väittely aiheesta ”EU pakottaa”. Haanpää väitti, että Kangasalan kouluihin ja päiväkoteihin hankitaan niin paljon kotimaista kuin mahdollista, mutta hankinnoissa ei voida soveltaa muita EU-maita syrjiviä ehtoja. Hannu Karppilan mukaan valtuusto ei tee hankintapäätöksiä, joten se voi antaa hankinnoissa sovellettavia suosituksia. Aloitevastaus tuli loppuun käsitellyksi muutoksitta. Täten Kangasalan Pakkalassa eettisesti tuotettu broilerin liha väistyy Hollannista tulevan salmonellasaastuneen broilerilihan tieltä, jos sen hinta on edullisempi.

Kangasalan keskustan Kirkkojärvi saastui pahoin, kun kunta ja urkutehdas laskivat sinne jätevedet lähes puhdistamattomina 1959-80. Järvi muuttui uimakelvottomaksi jo 1960-luvun alussa. Turun lähellä saman kokoinen Littoistenjärvi saastui niin ikään asutuksen ja verkatehtaan takia. Järveä on monin tavoin yritetty elvyttää, ja kun mikään ei auttanut, keväällä 2017 sinne kaadettiin 200 tonnia polyalumiinikloridia. Keskustan valtuustoryhmä oli tehnyt aloitteen, että sama tehtäisiin Kangasalan Kirkkojärvellä. Aloitteen taustalla oli Littoistenjärven laaja lehdistöjulkisuus. Varsinkin Turun Sanomat hehkutti miten järvi kirkastui taikaiskunomaisesti.

Kangasala on perustanut Kirkkojärvi-työryhmän, joka on tutkinut järveä. Se laatii koekalastusten ja tutkimusten perusteella esityksen jatkotoimista. Valtuustoaloitevastauksessa korostettiin asiantuntijatyöryhmän seurantatyön merkitystä ennen uusia toimenpiteitä. Lisäsin tähän, että Littoistenjärvellä todettiin jo viime syksynä veden alkaneen uudelleen samentua. Kemiallinen käsittely ei ole taikaisku, vaan se ilmeisesti joudutaan uusimaan muutaman vuoden välein. Littoistenjärvellä on menossa laaja seurantatutkimus, jonka ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä vuonna. Ennen seurantatutkimuksen valmistumista ei ole aiheellista tilata Kangasalle kemikaalirekkoja.

Kirkkoharjun näkötornia ei koroteta. Tätä koskeva valtuustoaloite ei toteudu. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas eikä sen rakenteita ole mahdollista muuttaa ilman ulkonäön oleellista muuttumista. Mieluummin harvennetaan puustoa tornin ympäriltä näkyvyyden parantamiseksi.

Ilmoitusasiana saatiin kuulla, että Heli Vikman on vetänyt pois Korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituksensa Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtajan valinnasta. Täten virkaa kaksi vuotta viransijaisena hoitanut Marika Lanne on nyt vakituinen sote-johtaja.

13.2.18
Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)