Blogi

15. kesä, 2021

Kangasalan vanha valtuusto äänesti nuorisovaltuustosta ja ilmastohätätilasta maanantaina 14.6. Kokouksessa nähtiin iloisia ilmeitä ja myös pettyneitä pudonneita.

Valoputkentien yksityismaan kaavoitus meni Kangasalalle tyypilliseen tapaan läpi. Demarien Timo J. Lehtinen kävi kehaisemassa kaavahanketta.

Nuorisovaltuuston aloiteoikeus herätti kiivaan keskustelun. Mari Orell (vihr), Saana Vahvelainen ja Soili Uotila-Välimäki (kok) halusivat nuorisovaltuustolle suoran aloiteoikeuden, kun kaupunginhallituksen esitys oli, että valtuustolle tuodaan puolivuosittain tiedoksi nuorisovaltuuston tekemät aloitteet. Kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 30-21.

Samaan yhteyteen oli esittelyyn ympätty kohta, jonka mukaan lautakuntien ja muiden toimielinten esittelylistat toimitetaan luottamushenkilöille vähintään neljä päivää ennen kokousta. Vasemmistoliitto teki muutosesityksen, jonka mukaan listat tulee lähettää viisi arkipäivää ennen kokousta. Perustelu oli, että neljä päivää on usein liian vähän etenkin työssä käyville luottamushenkilöille, koska esimerkiksi viranomaislautakunnan listoissa on normaalisti 100-200 sivua. Neljässä päivässä ei ehdi kunnolla tutustua asiakirjoihin. Äänestyksessä vasemmiston esitys yllättäen voitti äänin 25-26.

Vanhan valtuuston viimeinen äänestys koski ilmastohätätilan julistamista. Vihreiden valtuustoaloitteessa esitettiin, että julistus lisäisi kaupunkilaisten tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja vauhdittaisi mittavia ja ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi. Kaupunginhallituksen vastauksessa katsottiin, että hätätilajulistus on syyllistävää ja lamaannuttavaa uhkakuvien maalailua. Stiina Lahikainen (vihr) esitti hätätilan julistamista ja häntä kannatti Tony Lähde (vihr). Äänin 41-9 valtuusto päätti, että Kangasala ei julista ilmastohätätilaa. Puolesta äänesti vihreiden lisäksi Vasemmistoliitto. Se oli Kangasalan vanhan valtuuston viimeinen päätös.

Kangasalan uusi valtuusto kokoontuu elokuussa 2021.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas)

 

25. touko, 2021

Kangasalan viimeisessä valtuustossa ennen kesäkuun kuntavaaleja ihmeteltiin 18,8 miljoonan euron tulosta. Valtion kunnille jakamat korona-avustukset tekevät tuloksesta tilapäisen ja kertaluonteisen.

Huimasta tuloksesta huolimatta valtuutetut olivat huolissaan tulevaisuudesta eikä suuria esityksiä hyvän jakamisesta tehty. Demarien vähäinen esitys kaupungin henkilökunnan kulttuuri- ja liikuntaetuuden korottamisesta 150 eurosta 225 euroon kaatui äänin 35-16.

Toukokuun valtuuston pääasia oli vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksyminen. Valtuustoryhmien puheenvuoroissa ja virkamiesten esittelyissä hämmästeltiin valtavaa tulosta: 18,8 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämää 11 miljoonaa euroa. Tulos ei jää pysyväksi, vaan jo parin vuoden kuluttua mahdollisesti toteutuva sote iskee kuntiin kovaa. Kokonaisveroasteen nousua pidettiin selviönä.

Jari Haaparanta (sd) totesi, että pahin skenaario ei toteutunut. Marinin hallituksen koronatuki on ollut tarpeen eikä pelättyjä irtisanomisia tullutkaan. Pari vuotta menee vielä hyvin, sitten seuraa hämärää.

Mari Orell (vihr) piti plussatulosta yllätyksenä, ja hämmästyttävintä oli verotulojen kasvu. Yhtä hyvää ei ole luvassa jatkossa. Ylijäämästä tulisi sijoittaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta myöhemmin ei tarvitse sammuttaa tulipaloja. Stiina Lahikainen (vihr) sanoi, että henkilöstön saatavuudessa on henkilöstökertomuksen mukaan ongelmia. Sote-lautakunta esitti 16 uutta virkaa, mutta kaupunginhallitus pudotti määrän kahdeksaan. Kaupungin työnantaja-maineeseen tulee kiinnittää huomiota.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että Sanna Marinin hallitus on lainannut Suomelle kahdessa vuodessa lähes 30 mrd euroa ja julkisen talouden alijäämä on noussut 12,9 mrd euroon. Näin Suomi rikkoo EU:n perussopimuksia ja EMU-kriteereitä. Ollaan siirtymässä omalaatuiseen velkatalouteen, jossa sopimuksia ja sääntöjä tietoisesti rikotaan. Siksi tulevan ennakointi on lähes mahdotonta.

Mikä Ollilan (kok) mukaan ylijäämästä huolimatta on elettävä niin, että pärjätään jatkossakin. Talous on pitkäkestoista, mutta nyt ei ole tietoa mihin ollaan menossa. Kokonaisuus on kummallinen. Ongelmia tulee kunnille, jotka nyt pääsivät nipin napin nollatasoon. Taseeseen tullutta rahaa pitää käyttää varautuen tulevaisuuteen. Sote taivuttaa niskoja.

Simo Arra (kesk) piti ylijäämää historiallisen suurena korona-avustuksen takia. Velkataakan kasvu pelottaa. Hankkeiden siirto olisi vapauttanut rahaa esimerkiksi Huutijärven-Sahalahden kevytväylään.

Perussuomalaisten Jussi Jokilampi ja Jari Leino kiittelivät hyvää valmistelua loistavasta tuloksesta. Säästöt onnistuttiin perumaan. Nyt voitaisiin vaikka alentaa veroa ja rakentaa uusi tenniskenttä.

Timo Keskisen (kd) mukaan muuttuvassa ja sekavassa tilanteessa investointivaraukset ovat vastuulliset. Kaupunkilaisille voisi jakaa ”pikku kivaa”, kuten koulunkäyntiohjaajia tai vastaavaa ennaltaehkäisevää.

Tilinpäätös hyväksyttiin ja tili- ja vastuuvapaudet myönnettiin.

Vaalien alla esiteltiin jälleen kasapäin valtuustoaloitteita. Kangasalle halutaan kaasuautojen tankkausasema ja kunnan pitää hankkia kaasuautoja. Kangasalan on laadittava sisäisen ohje rakennusaikaisesta sääsuojauksesta kosteuden estämiseksi. Sahalahden terveysasemalle on saatava lisää laboratoriopalveluja, koska nykyiset ajat eivät riitä. Kangasalan tulee laatia huumeiden vastainen strategia. Icehearts-toiminta tulee aloittaa Kangasalla.

Vihreiden aloite, jota vasemmisto tuki, Kangasalan ja Tampereen rajalle perustettavasta luonnonsuojelualueesta Kaukajärvelle sekä Pitkäjärvelle sai aikaan lähetekeskustelun. Perussuomalaisten Jari Leino ilmoitti vastustavansa hanketta. Luonnonsuojelualueita ei saa perustaa yksityisten maille kuulematta maanomistajia.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa: Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä 2020

 

12. huhti, 2021

Kaavoitusvalta on kuntien vallan peruskivi. Puhetta syntyi huhtikuun 2021 valtuustossa, kun vaalien lähestyessä esiteltiin kaavoituskatsaus. Kangasalla puolueiden välillä on eroja. Yksityismaan kaavoitus ja yhteensovittaminen liikenteen kanssa osoittavat selviä eroja. Kokoomus määrää tahdin, ja muut ovat altavastaajia.

Jussi Haavisto (kok.) kiitteli Kangasalan pitkäaikaista kaavoituslinjaa ja julisti kokoomuksen autopuolueeksi.
- Yksityisautoilu on säilytettävä. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä on tuettava omista lähtökohdistaan, ei autoilua sortaen, Haavisto julisti.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa todettiin Kangasalan kaavoituksen pikku hiljaa kääntyvän sosiaalisempaan ja ekologisempaan suuntaan, mutta markkinavetoisella kaavoituksella on ollut haittansa. Keskustan kaavoitus loputtomine poikkeuksineen on suunnittelematonta, umpimähkäistä ja sekavaa, ja sitä symbolisoivat ruma tornihotelli ja parkkitalo. Joukkoliikenneväylien epäonnistunut kaavoitus on luonut absurdin tilan, että lähijunat eivät enää pysähdy asemilla, vaan ihmiset joutuvat kulkemaan rautatien varresta autolla Tampereelle töihin. Autopuolueen kaavoituspolitiikka on toteutunut.

Raimo Kouhia (sd.) antoi sivustatukea kokoomukselle: ihan itse on kaavoitettu, ja rakentaminen on keskitetty nauhataajamaan, ei radan varteen. Jari Markkinen (sd.) jatkoi ja totesi, että Lemettyyn ei sovi rautatiepysäkki Lamminrahkan lähiön tulevia asukkaita varten.

Timo Lehtinen (sd.) arvosteli kovin sanoin vuosi sitten valtuustossa hyväksyttyä Pitkäjärven kaavamuutosta (ks. kuntablogi 9.6.2020). Se on pilaamassa Ilkon alueen ja Pitkäjärven kaunista luontoa. Ilkonmäelle on tulossa 15-kertainen rakennusoikeuden lisäys. Lehtinen katsoi, että valtuustoa harhautettiin kesäkuussa 2020 kytkemällä kaksi yksityismaan kaavahanketta yhteen vastoin hyvää hallintoa. Hän kysyi pitäisikö asiaan palata, koska myös kaupunginhallitukselle annettiin puutteellista tietoa. Lehtistä tukivat Heikki Lyytinen (kok), Eija Eskola (vihr.) ja Tommi Rönö (sd.). ”Koplaukset eivät ole hyvää hallintoa”, Rönö sanoi. Rajan takaa Tampereelta on jo kyselty miksi tällainen luontohelmi ollaan tuhoamassa. Kaavahanketta tuki vain Jari Leino (ps.), jonka suku hyötyy yksityismaan kaavoituksesta alueella.

Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala kuittasi kritiikin toteamalla, että kahden kaavan koplauksia ei jatkossa tule.

Muutostalousarvion kohdalla vihreät ja demarit äityivät kehumaan Sanna Marinin hallituksen anteliasta rahanjakoa, joka on tuonut Kangasalalle niin paljon korona-avustuksia, että suunniteltua 15 hengen henkilöstövähennystä ei tarvitse toteuttaa. ”Kunnan maine paranee. Epävarmuus ei houkuttele, vaan luo huonon työnantajan kuvan”, kehuivat Eija Eskola (vihr.) ja Anne-Mari Thomassen (sd.).

Demarit saivat vastauksen aloitteeseensa, että Tampereen seudulla ei oteta käyttöön liikenteen ruuhkamaksuja. Kangasalan demarit ovat 40 vuotta hyväksyneet kaavoituksen, joka pakottaa työmatka-autoiluun Tampereelle joukkoliikenneväylien varrelta.

Kokoomus jätti illan päätteeksi hämmästyttävän valtuustoaloitteen, jossa esitettiin julkisen terveydenhuollon palvelujen parantamista! Puolue on yleensä puhunut yksityisten terveyspalvelujen puolesta. Nyt Kangasalan kokoomus esittää, että Kangasalan terveyskeskus järjestää viikonloppujen kiirehoitoa niin paljon kuin se olisi mahdollista ilman laboratorio- ja kuvantamispalveluja. Aloitteen mukaan ”...tietoomme on tullut tapauksia, joissa lapsiperheet ovat puutteellisen kiirehoidon perusteella hylänneet Kangasalan asuinkuntavaihtoehtona.”

Kuka onkaan ollut ajamassa alas Kangasalan julkisia palveluja? Terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppupalvelujen puute on ohjannut potilaita kokoomuksen halun mukaisesti yksityisille terveysasemille. Kun tulokset eivät ole olleet toivottuja, nähdään kokoomuksen 180 asteen täyskäännös.

Jorma Mäntylä
Valtuutettu (vas.)

Lisätietoa:

Kangasalan vasemmisto kaavoituskatsauksesta 12.4.2021.

 

9. maalis, 2021

Kangasalan maaliskuun 2021 valtuusto hoitui 50 minuutissa, kun hankalat asiat poistettiin aluksi esittelylistalta. Kuntavaalien siirto kesäkuulle ei hillinnyt valtuustoaloitteiden määrää, vaan niitä jätettiin viisi lisää.

Kiristyneen koronatilanteen takia peräti 33 valtuutettua osallistui kokoukseen etänä Teams-ohjelman välityksellä. Tällä kertaa kahden valtuutetun etäyhtedet pätkivät, joten alkuun päästiin 10 minuuttia myöhässä.

Kokouksesta odotettiin vaalien alla kiinnostavaa, mutta valtuuston puheenjohtajan Hanna Laineen (sd) esityksestä valtuuston työjärjestyksen muutos ja palkkiosääntö poistettiin listalta.

Palvelutalon rakentaminen Sahalahdelle innosti Pekka Lahden (sd) kehumaan miten Kangasala lisää pitkästä aikaa omaa palvelutuotantoa, josta liikaa on luisunut yksityisille. Sote-keskuksen toimintakuluihin myönnettiin 1,9 miljoonan euron ylitysoikeus Covid19-koronaviruksen aiheuttamien kustannusten nousun takia.

Valtuuston kokouksen loppuaika oli valtuustoaloitteiden esittelyä. Niitä jätettiin nyt viisi, joten vaalien alla jätettyjen aloitteiden määrä on nyt 19. Taloudellisesti ja ekologisesti tärkein aloite oli vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmien allekirjoittama esitys metsien hoidon toimintamallin valmistelemisesta. Suurimmilla kaupungeilla ja metsänomistajilla sellainen on, mutta Kangasalan suuresta 2249 hehtaarin metsäomaisuudesta ei ole valtuuston hyväksymää toimintamallia.

Muut aloitteet käsittelivät koulukiusaamista, vesiyhtiö Tavasesta irtautumista, varhaiskasvatuksen nepsy-ongelmia sekä aurinkokeräimien toimenpidemaksun poistamista.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

16. helmi, 2021

Kangasalan helmikuun 2021 valtuuston pääasia oli maapoliittinen ohjelma. Kiivaan väittelyn lisäksi vaadittiin neuvottelutauko asiakirjan hyväksymiseksi. Kuntavaalien lähestyminen näkyi puolueiden aloitetulvana.

Koronapandemian paheneminen on näkynyt pitkin talvea valtuutettujen runsaana etäosallistumisena. Helmikuun kokoukseen osallistui Kangasala-talon isossa salissa alle 20 valtuutettua. Enemmistö oli läsnä tietokoneen ja Teams-ohjelman avulla.

Kangasalan maaseutuohjelmasta eniten ääntä piti keskusta. Simo Arra piti ohjelmaa hyvänä, tosin yleispiirteisenä ja toteavana. Kyläkoulut ja palvelut on ajettu alas maaseudulla. Arra esitti asiakirjan palauttamista uuteen valmisteluun. Jari Leino (ps) katsoi, että ohjelman tarkoitus ja päämäärä ovat epäselviä ja kannatti Arraa. Äänin 41-10 käsittelyä jatkettiin ja asiakirja hyväksyttiin.

Kangasalan edellinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta 2010. Sen uusiminen on ollut aiheellista lähestyvän soten takia. Kuntien talous heikkenee tuntuvasti, jos 60% rahoista siirretään ns. hyvinvointialueille. Maapoliittisten ohjelmien avulla kunnat pyrkivät varmistamaan tulonlähteitään soten jälkeen. Kangasalan uudessa ohjelmassa on tavoite, että tontteja ensisijaisesti vuokrataan ja 30% voidaan myydä. Tämä takaa kaupungille vakaan ja pysyvän tulovirran, jonka tuotto kasvaa kumulatiivisesti. Talousjohtaja Seppo Saarisen mukaan tuotto olisi 20 vuodessa tuloveroprosentin verran. Kertaluonteiset myyntitulot tuottaisivat vähemmän, ja 50 vuodessa tappio olisi 60 miljoonaa euroa eli tuplasti kunnan nykyisen sijoitusomaisuuden verran.

Mauri Jussila (kok) ja Jari Leino (ps) halusivat tontteja myytäväksi eivätkä hyväksyneet 30% rajaa. Väittely äityi niin kiivaaksi, että vaadittiin neuvottelutauko. Sen aikana ryhmät sopivat, että 30% tonteista on ostettavissa heti tai 3 vuoden kuluessa. Jari Haaparanta (sd) totesi, että vuokraaminen helpottaa ensirakentajia ja tasaiset vuokratuotot on tarpeen tulevaisuuden kunnille. Vasemmistoliiton ryhmässä kannatettiin samoin vuokraamisen ensisijaisuutta, koska se mahdollistaa työläistaustaisille mahdollisuuden rakentamiseen pienemmällä alkupääomalla.

Kangasalan sijoitusomaisuuden tuotosta päätettiin tulouttaa 7,9 miljoonaa euroa ”olennaisiin investointihankkeisiin”. Sijoitusomaisuus on peräisin Hämeen Sähkö Oy:n osakkeiden myynnistä vuonna 1997 ruotsalaiselle Vattenfallille. Kangasala sai tuolloin osakkeista 12,4 miljoonaa. Osakesalkun arvo on nyt 32 miljoonaa. Tuloutuksen jälkeen sijoituspääoman vähimmäispääoma on 25 miljoonaa. Valtuutetut innostuivat tuloutuksesta niin, että sijoitusomaisuus nähtiin uutena Eldoradona. ”Hienoa, kun saadaan tulouttaa”, sanoi Raimo Kouhia (sd). Vasemmiston Jorma Mäntylä muistutti, että Kangasalan tuloutus on pikkurahaa verrattuna ruotsalainen Vattenfallin tasaiseen tulovirtaan. Se on 20 vuoden aikana imuroinut moninkertaisesti sijoituksensa takaisin kangasalalaisten sähkölaskuissa. Taloussanomien mukaan Vattenfallin Suomen yksikön tulos 2019 oli 6 miljoonaa euroa, mikä tekee 20 vuodessa 120 miljoonaa.

Hämeen Sähkön myynti ruotsalaisille on varoittava esimerkki luonnollisen monopolin yksityistämisen seurauksista.

Vaalit lähestyvät ja puolueet tehtailevat valtuustoaloitteita. Viime kolmen kuukauden aikana niitä on jätetty 14. Helmivaltuustossa vihreät esittivät mielenterveyden ensiapukoulutusta, kristilliset vaativat Finnentien pysäköintialueen laajennusta, demarit esittivät osallistavaa politiikkakäytäntöä liikuntapaikkojen rakentamisessa, kepu esitti sähköistä kokouspöytäkirjojen allekirjoituskäytäntöä ja perussuomalaiset halusivat eläkeläisten uimahallilipun hinnaksi korkeintaan neljä euroa.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (vas)

LISÄTIETOA

Vattenfallilla tilipäivä Suomessa. Hämeen Sanomat 14.6.2018.